Miksi Teatterikorkeakoulun näyttelij-opiskelijoista puolet on ns. taiteilijaperheiden lapsia???
Onko se joku kriteeri tulla näyttelijäksi, että vanhemmatkin on, jossein näyttelijöitä tai ohjaajia, niin ainakin taiteilijoita jollain saralla?
Kun katsoo nykyisiä opiskelijoita, niin kylläpä pistää silmään nuo sukunimet, onko vähän tuttuja hmmm...
Kommentit (7)
puolet lääkäriopiskelijoista on lääkäreiden lapsia?
miksi puolella upseereista on upseeri-isä?
Tai ei nyt ehkä ihan, mutta melkein.
Näin ihan pienestä sitä isän työntekoa, nukuin päikkärit työpöydän alla. Isä luki itse paljon, luki lapsille paljon ja kehitti kielellisiä taitoja. Olen myös perinyt kielellistä lahjakkuutta ja pääsin helposti sisään opiskelemaan tätä alaa. En tiedä mikä siinä johtuu mistäkin.
sekin opettaa.
En kuitenkaan halua ajatella, että raati valikoisisi jengiä kollegoiden painostuksesta...
Luulisin, että näyttelijäperheessä kiinnitetään huomiota siihen miten vaikutelmat tv-sarjoissa on toeteuttu, miten roolin muoto rakennettu jnejne. Näiden suksunäyttelijöiden haastiksissa usein ne kertovat katsoneensa jo varsin varhain aika aikuisia juttuja, esim elokuvia.
Ja sitten tietysti lisäksi niin, että sitä esiintymistä tuetaan, vaikka ihan vaan kotona että voi vetäistä jonkun pikku sadun näytelmänä jne.
vähemmän kehittävää?
no joo, tämä oli vitsi teatterituottajan kynästä...
että yksi on se että on jo lapsena tottunut siihen elämänrytmiin. Itse aikoinaan harrastin näyttelemistä ja muutama ammatti-ihminen koitti kovastikin saada minua alalle. Työ sinänsä olisi minua kiinnostanut, mutta ei ne työajat. Eli mulle ainakin oli kova kynnys alkaa tekemään sellaista työtä jossa työajat ovat aika hankalia ja työn perässä joutuu monesti muuttamaan kotiseutua.
Luulisin siis että taiteilijoiden lapset ovat tottuneet siihen elämäntyyliin jota näyttelijöiltä vaaditaan.
plus sitä taiteellisuutta on kyetty kotona tukemaan oikein. Ja maailma on tuttu ennestään.