Nykyään kylässäkin näpytellään sitä kännykkää koko ajan.

Olin kerran kahvilla ystäväni kanssa, ja hän näpräsi puhelintansa jatkuvasti. Ahkeran käytön takia häneltä sitten loppui akku ja itse ehdin melkein iloita, että voitaisiin siinä keskustella ilman niin, että kaverini olisi kunnolla läsnä. Mutta ei, ystäväni alkoi melkeinpä anelemaan, että voisiko hän kirjautua puhelimellani omaan snapchattiinsa kun jäi vastaamatta pariin viestiin. Eikä kuulemma voinut odottaa siihen asti, että pääsisi kotiinsa lataamaan puhelintaan...

Sama homma, oikein vituttaa kun pitää sitä rakkinetta kytätä kokoajan.

Ootte vaan tullut vanhoiksi

No ei kyllä mun kaveripiirissä.

Ei kun hetkinen. Eihän mulla ole kaveripiiriä....

http://onethatmatters.com/wp-content/uploads/2013/04/Einstein-fears.jpg

On erittäin ärsyttävää! Tajuan, jos on joku tärkeä juttu menossa, että kännykkää pitää sen vuoksi tarkistaa aina välillä, mutta ihan keskustelunkin aikana otetaan kännykkä. Antaa sellaisen kuvan, että ei kiinnosta oma seura sitä ystävää. Tajuan, jos yksin olet vaikkapa julkisissa, mutta nykyään aivan joka paikassa se kapula otetaan siihen eteen ja näpytellään sitä. Sitten kun yrittää saada vastausta, tulee vain ärtynyt oota vähäsen.

Ystäväperheen kanssa oltiin lomamatkalla, ja jokaikisen aterian aikana pariskunta näpytteli eikä keskustelusta tullut mitään. Juteltiin sitten heidän lastensa kanssa ja kyllä, oltiin vähän loukkaantuneita, ettei seura kelvannut ja että piti löytää ns. parempaa juttukumppania somesta. Kun mies vähän pisteliäästi totesi, että koko ajanko sitä pitää olla kiinni kännykässä, ettei edes omien lasten kanssa voi puhua, niin perheen äiti tuiskautti, että pakko sitä on olla selvillä uutisista ja kavereiden menoista, ei eletä mitään pimeää keskiaikaa.

Kyllä mekin luettiin uutisia ja katseltiin viestejä - illalla hotellihuoneessa. Ei kai sitä nyt oikeasti seurassa ruveta pitämään omaa kivaa! En minä menneinä aikoina hakenut lehteä hyllystä ja ruvennut lukemaan uutisia, kun kavereita oli kylässä enkä juorunnut puhelimessa tai tuijottanut tv:stä lempisarjaani, vaikka kuinka olisi tehnyt mieli. Mutta nykyään saa ilmeisesti olla ihan niin itsekäs kuin ikinä huvittaa sillä varjolla, että pitää itseään ajan tasalla.

Samoin, ärsyttää! Epäkohteliasta! Lisäksi häpeän silmät päästäni kun oma mieheni tekee samaa jatkuvasti paikasta riippumatta. Minusta on tullut helvetin jäkättäjäakka kun valitan siitä miehelleni koko ajan - ei riitä että on omakin vauva, ihan kuin pitäisi mieskin kasvattaa. Olen 25 v. ja tavattiin ennen älypuhelimia.

samaa mieltä. olen 33-vuotias av-mamma ja minusta on todella eoäkohteliasta näpytellä kännykkää toisten seurassa. minulla on muutama ystävä ja yksi on tosi paha näpyttelijä. naureskeleekin vieressä jonkun whatsapp tsi facebook jutuille. kun kysyn jitain niin vastaus on erikoisen kimeä "ahaa!" kännykkää tuijottaen ja hymyillen. vaikka kysynkin jotain ja odottaisin vastausta. enkä selitä jotsin mihin hän voisi kommentoida muka kiinnostuneena aina välillä "ahaa". raivostuttavaa.
itse en näpytä muiden seurassa. minusta se on röyhkeää.

[quote author="Vierailija" time="20.07.2015 klo 22:49"]

Samoin, ärsyttää! Epäkohteliasta! Lisäksi häpeän silmät päästäni kun oma mieheni tekee samaa jatkuvasti paikasta riippumatta. Minusta on tullut helvetin jäkättäjäakka kun valitan siitä miehelleni koko ajan - ei riitä että on omakin vauva, ihan kuin pitäisi mieskin kasvattaa. Olen 25 v. ja tavattiin ennen älypuhelimia.

[/quote]

Niin, ja se vielä ärsyttää enemmän, että muut ihmiset saavat kuvan, että minä olen se jäkättäjä ja nalkuttaja, vaikka toinen on koko ajan sillä kännykällä.

Aivan totta. Perkuleen some on tehnyt ihmisistä oikeasti epäsosiaalisempia tai ainakin sosiaalisesti kykenemättömiä muiden suhteen. Lisäksi kaikki tekeminen perustuu vain sille, että "tästä pitää laittaa someen". Jos meillä on ihmisiä kylässä, niin ne vaan ottaa kuvia grillistä ja ruokapöydästä ja tilaisuudesta, mutteivät keskity oikeasti koko tilaisuuteen vaan siitä somettamiseen muille!

Eniten naurattaa noi "oli ihanaa grillata!", "grillitunnelmissa" - jutut, vaikka itse totuus oli sitä että tyyppi vaan otti valokuvia ja istui kännykkää tuijottaen ja meidän grillitunnelmat oli sen vuoksi aika jäiset.

Yksi idiotismin muoto on myöskin se, että reagoi jokaiseen kännykän kilahdukseen ja tsekkaa tilanteen, oli missä hyvänsä. Ärsyttää se, että olemme esim. kahvilatreffeillä ja kaverini kyylää puhelintaan jatkuvasti tai vastaa siihen. Eikö joskus voi olla tavoittamattomissa?

Ymmärrän jos odottaa jotakin tosi tärkeää puhelua, mutta...

samaa mieltä. koko ajan pukkaa kuvia facebookkiin lasten pullamehusta tms. oikeasti ei ole läsnä vaan kuvaa ja somettaa kuvat heti muille.

Katkerien nillitystä tyhjästä. Mä olen ainankin sellainen always on the go - multitaskaaja, ei ole kaikkien juttu. Hoitui kyläilyt ja kaikki muut samalla, 24/7 happening :)

Olisipa kavereita edes.

Olipa hyvä lukea tämä ketju. Kiinnitämpä huomiota omaan käytökseeni.

Minäkin ymmärrän jos on jokin tärkeä s-posti tai puhelu/tekstari vaikka tulossa. Muttakun huoh. Se puhelin kädessä kaikkialla kokoajan. Tuun hulluksi. Itsellänikin on juu älypuhelin wau mutta en mä tsekkaa 24/7 sitä ja heti kattomaan kun jokin ääni kuuluu. Silloin kun älypuhelimen hommasin niin joo oli jännää ja oli vaikea pysyä erossa siitä. Innostus on laskenut ja voin hyvin olla tuntitolkulla räpläämättä.

Oma mies taas on aivan holtiton. Vessaan puhelin mukaan ja sieltä kuuluu kuinka youtubesta hauskat videot pyörii ja mies räkättää samalla kun töräyttelee pönttöön. Jos kokkaillaan _yhdessä_ niin loppujenlopuksi minä teenkin kaiken koska miehellä puhelin kourassa kokoajan. Valittaa väsymystä ja muuta ja joo mistäköhän johtuu???

Mies tulee makkariin sängylle istumaan ja tuntitolkulla pelaa tai lukee tai katsoo videoita ja lätisee kavereilleen. Monesti olen sanonut että "noni tuu ny tänne, sun pitää nukkua ennenku meet töihin" "tuu ny jooo~ mä oottelen täällä jo! ;)" kaikkea mahdollista ja monesti mutta aina se sanoo "joo kohta" "joojoo katon vielä tän!" "joo pelaan vaa tän loppuun".

Ei seksiä todellakaan yhtä useasti kuin ennen koska mies räpeltää luuria melkein aamuyöhön kunnes on niin väsynyt että heti nukahtaa. 2h yöunet ja aamuvuoroon ja valittaa ja valittaa väsymyksestä. Vastaus mulle on "on paljon parempaaki tekemistäki ku nukkuminen!" Voi elämänkevät oikeasti. Ja musta tuntuu niin tyhmältä hokea että tuu ny sänkyyn jo, mee ny nukkumaan blaablaa koska tuntuu siltä kuin paapoisin jotain lasta!! Olen tästä ongelmasta miehelle riehunut monesti ja pari viikkoa on muutosta mutta sitten se räpellys taas yltyy. Suihinotot kyllä kelpaisi mutta muuten ei mikään. Kyllä vituttaa.

Jos nähdään sukulaisia tai yhteisiä ystäviä niin mies sulkeutuu keskustelusta koska se puhelin on niin helvetin jännä kapistus. Kotonakin on kuin seinille puhuisi kun aina tulee "mitä?/hä?/sanoikko jotain?/sori en kuunnellu" tai ei mitään vastausta takaisin.

Nyt äidistäni on tullut samanlainen. Sai 2 vuotta sitten joululahjaksi älypuhelimen ja ei muuta teekkän kun räpeltää sitä. Jos olemme syömässä niin kuvia räpsitään ja instagramiin kaikki ja facebookkiin kerrotaan jokaisesta suupalasta ja analysoidaan sitten äidin serkkujen kesken siellä että voi kun oli hyviä mausteita tässä ja voi että mitähän kaikkea ohhohho olisi pitänyt kysäistä hehhe!

Toivon joskus niiiin hartaasti että älypuhelimua ei olisi ikinä keksitty. Pilaavat kaiken!!!

Onneksi oma isäni on säilynyt näiltä hirviöiltä. Isä sai lahjaksi tabletin ja tykkää kovasti katsella netflixiä ja pelaa ainoastaan bejeweleddiä. Ei kuitenkaan ole siinä kokoajan kiinni vaikka onkin eläkkeellä. Isä ei ole ikinä piitannut tietokoneista sun muista, mutta nopea oppimaan oli sen tabletin kanssa. Ei kuitenkaan koe tarvetta olla siinä kokoajan kiinni ja eikä tahdo älypuhelinta.
Kahvipöydässä minä ja isä keskustellaan ja äiti istuu olohuoneessa räpeltämässä puhelinta.

t. 24v älypuhelimien takia vitusti katkeroitunut narisija

Tähän on helppo ratkaisu: kännykät kasaan ja sovittu ranagsitus sille, joka poimii omansa ensimmäisenä kasasta (puheluihin saa vastata). Toimii hyvin esim. ravintolassa kun häviäjä maksaa vaikka koko porukan jälkiruuat.

Ja ei! Minä en ole mitenkään ulkona kaikesta. Luen uutiset päivittäin ja tsekkaan fb:n yms ja kyllä minäkin puhelimella pelaan. Joskus otan kuvia ystäväporukan kanssa kun vietämme iltoja tai muita. Mutta en ole kokoajan kiinni tässä vekottimessa jos olen jonkun seurassa! Se on niin epäkohteliasta... junamatkoillakin olisi kiva jutella miehen kanssa muttakun sitä kiinostaa se puhelin niin kovasti.
Minäkin päivitän facebookkiin ja wau kirjottwlen omaa blogiakin silloin tällöin ja luen muiden omia. Eli en ole mikään noob tai tajua näistä mitään.
En vaan kestä sitä että muut ihmiset ei ymmärrä että tuhoavat ihmissuhteensa tuolla kapistuksella... :( vaikka kuinka sanoo niin ei ymmärretä...

Saatan kuulostaa liikaa draamailevalta, mutta en todellakaan halua tehdä lapsia näin paskaan maailmaan. Aikoinaan halusin lapsia joku päivä. Mutta pikkuhiljaa se haave on murentunut kokonaan. Koko maailma on niin perseestä. Ei pelkästään noiden kapistusten takia vaan muidenkin asioiden.
Mutta nykyisen miehen kanssa ei lapsia varmana tule jos se puhelin on se ykkönen. Panemalla ne lapset tulee mutta ei tällä menolla niitä panemisia paljoa tule. Ja hoitaisin kuitenkin lapset aivan yksin.

t. 17