Lue keskustelun säännöt.
Tunnetko sotkun keskellä eläviä perheitä?
19.07.2015 |
Olen aika tarkka siitä, että meillä kotona on puhdasta ja siistiä. Mikään hysteerikko en ole, vaan mielestäni ihan "normaali". Haluan, että vessa ja keittiö on aina puhtaat, pedit pedattuina ja että olkkarissa ei ole ylimääräistä rompetta. Kaapit ja laatikot on meillä kyllä aika sekaisin ja täynnä roinaa, myös lastenhuone on aina täysi kaaos. Mutta noin yleisarvosana kotimme siisteydestä olisi jotain 8+ arkipäivisinkin, kyllä tänne kehtaa pyytää ihmisiä kylään.
Mietin vain, että lähipiirissäni on parikin perhettä joiden kotona on oikeasti ihan törkyistä. Siis todella likaista ja sotkuista. Ihmettelen, miten nuo ihmiset pystyvät elämään pölypallojen ja romukasojen keskellä päivästä toiseen? Tosi ilkeää tietysti arvostella ja varmasti näkevät, miten katson heidän kotiaan (ja minulla on siitä huono omatunto tottakai).
Olen myös tarjoutunut siivousavuksi kun perheen lapset ovat olleet ihan pieniä, mutta apua ei ole tarvittu, koska sotku ei heitä itseään häiritse. En tietenkään ole sanonut, että "kamala sotku ja pitäisi siivota" vaan ihan vaan tarjoutunut auttamaan lasten hoidossa ja siivouksessa.
Tavallaan olen myös kateellinen, kun en itse pysty rentoutumaan vaikkapa perjantai-iltana elokuvaa katsomaan jos eteisessä on sadat kengät leväällään tai tiskipöytä ihan murusissa. Pääni pysyy järjestyksessä kun kämppä on suhtkoht järjestyksessä.
Apua, nytkin mietin, miten haluaisin mennä siivoamaan jonkun toisen likaisen vessan. :D :D
Sanokaa nyt, että täällä on joku muukin yhtä hullu?
Kommentit (50)
Meillä on yleensä melko puhdasta mutta todella sekaista. Olen sellainen, että tykkään järjestyksestä mutta innostun aina tekemään kaikenlaista mistä seuraa kaaos. Sitten jossain kohtaa saan sen kaaoksen jotenkin taltutettua, ja siitä rentoutuneena mielen sopukoista alkaakin heti syntyä uusia proggiksia....never ending story.
Tiskit ja vessojen pesut ynnä muut koitetaan hoitaa, ja lapsetkin tekee osansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siisteyskin on eri ihmisille kai eri asia... eilen just kun äitini tuli, pahoittelin että on sotkuista, kun viikkosiivous vähän venähti pienen projektin takia. Äitini ihmetteli, kun aina valitan sotkuisuudesta, vaikka hänen mielestään meillä on aina siistiä. No, ei ole.
Mun mielestä meillä on sotkuista. Toki vessa on aina puhdas, keittiössä ei ikinä kuljeksi likaisia astioita ja pöytä on aina pyyhitty. Olohuoneessa ei kuljeksi romua, ja ruokailuhuone on siisti. Mutta koirankarvaa ja muruja on. Ja lapset ulkoa tullessaan jättävät eteisiin kaikkea hujan hajan jne. Eikä ikkunat ole aina puhtaat ja pihassa olisi paljonkin parantamisen varaa. Lisäksi sängyt ovat useimmiten petaamatta ja kylppäri kaipaisi pesua.
Näiden juttujen takia koen, ettei meillä ole siistiä. Imuroidaan kuitenkin kaksi kertaa viikossa, pesen vessat kun on tarvis ja pölyjä pyyhitään epätasaisen tasaisesti. Puhtaat pyykit viedään kaappeihin ja likaiset vaatteet pyykkiin. Suursiivous olisi silti tarpeen, koska tiedostan esim. sotkuiset kaapit tai laatikot, pölyiset kaappien päälliset tai siivousta vaativan kylpyhuoneen... ja ne häiritsee jossain taustalla koko ajan.
Juu, liikaa tavaraa tarkoittaa usein myös liian vähän säilytystilaa /vaikeaa siivota/sotkuista. Muutimme miehen kanssa kaksiosta isoon omakotitaloon. Aluksi kauhistelin, kun nyt on enemmän siivottavia huoneita, mutta olenkin huomannut että tämä isompi asunto on helpompi pitää siistinä, kun kaikille tavaroille on hyvin säilytystilaa eikä "irtoroinaa"juurikaan ole. Lisäksi muuton yhteydessä karsin varmaan puolet omaisuudestamme pois turhana. Tiskikone helpottaa myös, laitamme astiat heti käytön jälkeen tiskikoneeseen, joten tiskipöydälle ei kerry ikinä astioita kuten vanhassa asunnossamme, jossa tiakasimme käsin.
Tiskari, pyykinpesukone, kuivausrumpu ja -kaappi, mikro, robotti-imuri ja -lattiapesuri käytössä joka päivä. Ei paljon kotityöt paina, pesen vessat ja pyyhin pölyt n. kerran viikkoon, järjestelen tavaroita joka ilta.
[quote author="Vierailija" time="19.07.2015 klo 21:42"][quote author="Vierailija" time="19.07.2015 klo 21:28"]
[quote author="Vierailija" time="19.07.2015 klo 21:21"]Tunnen, itseni! Kun ei vaan jaksa. Pitkäaikainen väsymys tekee sitä, että jostakin päästä on pakko ruveta karsimaan ja se on sitten kodinhoito. Lapsista ei voi tinkiä. Lopulta työmäärä kodin kanssa kasvaa niin suureksi, että urakka on mittaamaton ja se aiheuttaa eristäytymistä ihmisistä. En kutsu kotiini enää ketään arvioimaan ja arvostelemaan kaikkea mikä on tekemättä. En pyydä kahville, en syömään, en lasten synttäreille. [/quote] Jos tuo asia rajoittaa elämää niin etkö voisi jotenkin pyytää tai järjestää apua että saat siivottua. Lapset jonnekin ja apua sulle. Pyydä kodinhoitoapua tai tukiperhettä kunnalta, Oisko mahd????
[/quote]
Jos saisin apua lastenhoitoon, käyttäisin ajan nukkumiseen. Silkkaan nukkumiseen. Pitkäaikainen uupumus ei lähde ihan yhdessä illassa irti kehosta ja mielestä niin, että ensimmäisenä olisi jaksamista ruveta suursiivoukseen. Lisäksi kodin sekaisuus ja pesun tarve ovat niin suuri häpeä, että sellaista ei halua mennä tunnustamaan kenellekään. Häpeä se vain on, ja kuuleehan ympäristön asenteen tällä palstallakin. Pidän tunkkini ja nolouteni, en päästä ihmisiä ovesta sisään ja siivoan sitten kun jaksan.
[/quote]
Jees ymmärrän, mut koita hommata apua ihan vaanvaikka siihen nukkumiseen! Sit vois jaksaa muutakin. Kaikkee hyvää!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.07.2015 klo 22:13"]Tiskari, pyykinpesukone, kuivausrumpu ja -kaappi, mikro, robotti-imuri ja -lattiapesuri käytössä joka päivä. Ei paljon kotityöt paina, pesen vessat ja pyyhin pölyt n. kerran viikkoon, järjestelen tavaroita joka ilta.
[/quote]
Monitoimikone ja pakastin unohtuivat. Teen aina useamman annoksen samaa ruokaa ja pakastan. Edellinen.
Kyllä sisareni perheessä on aina ollut aika sotkuista, mutta ei se häiritse minua. He vat kovin kiireisiä, joskus toki siivoavat, mutta koko talo ei koskaan ole siisti. He ovat thyviä kokkeja, ja vierailen heidän luonaan mielelläni. Joskus sitten olen siivonnutkin keittiön, kun olen aamuvirkku ja herään ennen muita. Minulle oman kodin siivoaminen tuo esteettistä iloa, mutta ymmärrän, ettei se kaikille ole niin tärkeä asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.07.2015 klo 21:28"]
"Jos pään sisällä on kaaos, ympärillä täytyy olla siistiä"
[/quote]
Ei vaan, "jos pään sisällä on kaaos, on kaaos myös ympärillä"
Me ollaan sotkunen perhe. Siivoan noin kerran viikossa. Keittiötä päivittäin ja astiat pyörii joka toinen päivä ja pyykkeja satunnaisesti.
Avoimet ovet ovat ja meillä käy vieraita tuon tuosta. Lasten kaverit tuntuu viihtyvän meillä myös. Ei tää meidän sotkusuus tunnu häiritsevän kuin mun äitiä ja sille sanoinkin jo vuosia sitten, ettei tarvii tulla, jos ei kestä olla.
Mua ei vaan kiinnosta siivota, mielekkäämpää tekemistä löytyy hurjan paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No meillä on saastaista. Kukaan ei uskoisi että olen laitoshuoltaja ammatiltani...Ensinnäkin tavaraa on ihan liikaa, tai säilytystilaa liian vähän. En halua antaa ilmaiseksi pois uusina ostettuja yhden lapsen käyttämiä vaatteita. Torilla tai Huuto.netissä ne ei mene kaupaksi joten ne lojuu sitten Ikean kasseissa keräämässä pölyä. Odottaen...en tiedä mitä. Minulla taitaa olla jonkunsortin masennus. En vaan jaksa enää välittää. Mies, lapset ja koirat sotkevat niin paljon että jos haluaisin pitää kämpän siistinä, olisi minun kuljettava heidän perässään tauotta rätti kädessä. En jaksa enää. Mieluusti luopuisin tästä omakotitalostakin. Joku rivarikämppä olisi ihana. Ei tämmönen helvetin työleiri jumalattomine nurmikkoineen ja orapihlaja-aitoineen.
[quote author="Vierailija" time="19.07.2015 klo 21:21"]
Tunnen, itseni!
Kun ei vaan jaksa. Pitkäaikainen väsymys tekee sitä, että jostakin päästä on pakko ruveta karsimaan ja se on sitten kodinhoito. Lapsista ei voi tinkiä. Lopulta työmäärä kodin kanssa kasvaa niin suureksi, että urakka on mittaamaton ja se aiheuttaa eristäytymistä ihmisistä. En kutsu kotiini enää ketään arvioimaan ja arvostelemaan kaikkea mikä on tekemättä. En pyydä kahville, en syömään, en lasten synttäreille.
[/quote]
Tuo tilanne vain pahentaa tilaasi. Tuttua juttua. Onko sinulla ketään läheistä, jonka voisit pyytää kanssasi siivoamaan? sellaista, joka ei arvostele, vaan auttaa? Tai rahaa ostaa se vaikka kertapalveluna, jolloin voisit itse jatkaa ylläpitäjänä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt kun olen ollut kotona mammalomalla niin olen tarkka siisteydestä. Lapsi on vain niin nopea ja touhukas niin joudun siivoamaan iltaisin lapsen mentyä nukkumaan joten en saa niin siistiä kuin haluaisin. Vklp kun mies kotona niin teen kunnon siivouksen.
Varmasti lipsun takaisin "pieni sotku ei haittaa" malliin työelämään palattuani.
[quote author="Vierailija" time="19.07.2015 klo 22:25"][quote author="Vierailija" time="19.07.2015 klo 21:28"]
"Jos pään sisällä on kaaos, ympärillä täytyy olla siistiä"
[/quote]
Ei vaan, "jos pään sisällä on kaaos, on kaaos myös ympärillä"
[/quote]
Mun mielestä myös niin, että kun tuntuu että on liikaa mietittävää ja hallittavaa, niin haluan että keittiö on siisti kun aamulla herään. Ennen lapsia olin niin rento, ettei ollut väliksi vaikka oli vähän sotkuista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.07.2015 klo 21:36"]
No meillä on vaihtelevan siistiä. Välillä on kausia että jaksan siivota miltei joka päivä jotakin ja välillä taas en jaksa tehdä kuin ihan välttämättömimmän.
Mies ei meillä siivoa yhtikäs mitään, hyvä jos kotona näkyy. Lapset siivoaa omat huoneensa (hox. ne on sekaisin ja pölyssä koska on sovittu että itse hoitavat) ja auttavat esim. tiskikoneen tyhjenyksessä tai laittavat tavarat järjestykseen ja imuroivat vähän.
Mutta periaatteessa meillä on aina suht. siistiä- voi olla tavaroita hujan hajan, mutta ns. "paskaista" meillä ei silti koskaan ole. Tietenki asiasta voi olla montaa mieltä. Tiedän ihmisiä jotka siivoaa koko ajan jotakin ja heille meidän koti olis varmaan kauhistus.
[/quote]
Melkein kuin mun näppikseltä. Varsinkin tuo "Välillä on kausia että jaksan siivota miltei joka päivä jotakin ja välillä taas en jaksa tehdä kuin ihan välttämättömimmän" ja myös tuo "voi olla tavaroita hujan hajan, mutta ns. "paskaista" meillä ei silti koskaan ole". Mieheni tosin yrittää tehdä kotitöitä, mutta ei ole yhtään käytännön ihminen, joten joskus tuntuu, että siitä tekemisestä on jopa enemmän haittaa kuin hyötyä. Käytännössä jää mun harteilleni, ja tosiaan on kausiluonteista kuinka hyvin tai huonosti jaksaa järjestystä pitää. Kolme pientä lasta, omat terveysongelmat ja kroonisesti huonoa nukkumista... Itse asiassa aika hyvin tämä taloudenhoito keskimäärin onnistuu siihen nähden. Voisi olla huonomminkin. :)
Mun äiti on tuollainen siivousfanaatikko..
Joka päivä imuroidaan koko talo.. Ei oo muuten yhtään kivaa.
T16
Vähän aiheen ohi mutta tuli mieleen tää jakso (ks.linkki). Noin niin kuin perspektiivin vuoksi... jos kiinnostaa katsoa.
Veti kyllä sanattomaksi.
Joo, meillä on liikaa tavaraa, molemmat vanhemmat väsyneitä, ei jakseta siivota tarpeeksi, mutta aina välillä pinnistellään että pystyy elämään. Tiedän yksinhuoltajan jolla on todella sotkuista, ja haluaisin auttaa, mutta en jaksa kun ei jaksa omaakaan kotia pitää siistinä. Töissä pidän kyllä työhuoneeni siistinä, tuntuu että saa paremmin keskityttyä töihin kun on nätisti sisustettu huone. Se yks pieni huone on kuitenkin hallittavissa, ja on välillä ihan luppoaikaa sitä siivota. Kotona on liikaa tavaraa ja liikaa neliöitä.
Likaisuus ja sekaisuus on eri asioita. Siedän sekaisuutta, tavaroita levällään ja harrastusromppeet vaiheessa mutta likaisuutta en. Ei törkyä altaassa, paskaisia vaatteita tai lakanoita, tuhruista wc-pönttöä tai lattiaa mihin sukat tarttuu. Ja tiedän perheitä joissa on sekaista mutta en (lapsi)perheitä joissa olisi likaista. Tiedän kyllä yhden hippipoikamiehen ja yhden kaljottelevan pariskunnan joilla on jopa saastaista. Amme on joskus ollut valkoinen, olohuoneessa saa asetella askeleitaan, villakoirat on jo villamatto ja kissanhiekat peittää eteisen ja wc:n. Ei tunnu haittaavan heitä kuitenkaan. En vieraile usein, en tod. Ei teidän kenenkään kuvailu olkut tuolla tasolla..
Meillä yleensä siistiä ja viihtyisää, mutta esim. raskauspahoinvoinnin aikana koti on kuin pommin jäljiltä. Energia ei riitä siivoamiseen ja lapset sotkee minkä kerkeää. Ja kyllä se lika ja sotku ahdistaa ja masentaa. Tänään sain yli viikon tauon jälkeen pyykit pestyä. Hyvä hyvä.
Liika rompe=sotku