Lue keskustelun säännöt.
Miehen muu elämä pysähtyy aina täysin kun aikuinen opiskeleva tytär tulee kotiin
26.02.2022 |
Ollaan seurusteltu miehen kanssa muutama vuosi ja meille on muodostunut oma arkemme ja rutiinimme, ei vielä asuta virallisesti yhdessä kun ollaan rauhassa etsitty yhteistä kotia eli käytännössä eletään arkeamme aina välillä toisen luona ollessa ja välillä toisen. No nyt ongelma on se että kun miehen 22 vuotias tytär tulee lapsuudenkotiinsa viettämään aikaa noin viikoksi kerrallaan n kerran 2 kuukaudessa, niin tuntuu että mies unohtaa siinä vaiheessa että hänen elämässä on myös minä joka tulisi ottaa huomioon siitä huolimatta.
Tuona aikana ei juurikaan nähdä, minkä ymmärrän jotta saavat viettää myös kahdenkeskeistä aikaa enkä minä tytölle puolituttu nainen ole siellä pyörimässä. Mies olettaa että hänen tulee olla tytön käytettävissä 24/7, vaikka tytär kuitenkin elää omaa elämäänsä nähden kavereita jne. Ongelma on se etteivät keskustele ollenkaan siitä että mies haluaisi viettää aikaansa tytön kanssa tai siitä minä päivänä tytär on lähdössä taas opiskelupaikkakunnalle. Eli ei mitään suunnitelmia heillä tuolle ajalle ja minä joudun elämään myös varpasilleen että milloinkohan meidän arkemme taas palaa entiselleen ja voidaan viettää aikaa yhdessä. Tottakai joskus myös ollaan kolmisteen, ruokaa tehden jne. Koen tutustumisen nuoreen aikuiseen vaikeaksi koska tässä ei tule kyseeseen mikään äitipuolisuhde, joka pienen lapsen kanssa ehkä tulisi. Olemme myös selvästikin introverttejä molemmat, joten tutustuminen on vaikeaa yksipuolisesti. Onko teidän mielestä tilanne normaali tuon ikäisen nuoren aikuisen kohdalla? No, oikeastaan palstan tuntien minut lytätään siitä miten en selviä viikkoa ilman miestäni ja ei kannattaisi sekaantua miehiin, joilla lapsia. Mutta kokeillaan silti josko järkevää keskustelua tulisi.
Kommentit (65)
Minusta on tosi luonnollista, että kun aikuiset lapset tulevat vierailulle, harvakseltaan, niin silloin haluaa olla heidän kanssaan kaiken mahdollisen ajan. Älä viitsi olla mustasukkainen noista ajoista. Oikeasti voisit yrittääolla aikuinen ja tutustua sopivasti. Onhan se outoa luimistella jossain ne ajat.
Mikset osaa olla vaan ihan rennosti jos hän käy. Moikkaat jne ja puuhailet omiasi ja syötte yhdessä jne. Koitas vähän rentoutua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sitten kehdataan vielä ääneen kitistä minkä takia miehet hylkää lapsensa kun totuus on se että miehen uusi nainen ei hyväksy edellisestä suhteesta olevia lapsia.
Jos nainen viettää aikaansa lapsien kanssa ilman että näkee miestä se on vain hyväksyttävä mutta kun kääntää sukupuolet toisin päin siitä tulee ongelma
Eikö tässä ole kyseessä aikuinen lapsi. Ei kuulosta normaalilta, että pariduhde on jäähyllä viikon, kun aikuinen lapsi kuvioissa. Joku toinen ehkä saattaisi yrittää yhdistää itsellensä tärkeitä ihmisiä samaan elämään eikä elää vuorotellen heidän kanssaan.
Onko isä ollut etäisä? Hän saattaa nyt ottaa takaisin niitä hetkiä, joita on menettänyt tyttären ollessa nuorempi.
Ap on selvästikin itse lapseton kun olettaa että seurustelukumppanin pitäisi olla samalla viivalla oman lapsen kanssa. Ei ole, eikä pidäkään olla.
Mitäs jos se ei olekaan niin, että 'isä pysäyttää elämänsä'. Voisiko olla niin, että elämä naisystävän kanssa, vaikka mukavaa, on tasaisen rauhallista ja harmaata. Ja se yksi viikko kahden kuukauden välein kun oma aikuinen tytär tulee käymään onkin täynnä sisältöä, väriä ja merkitystä! Että tuolla viikolla miesystäväsi elää, muina aikoina hän vaan on...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikset kutsu miestä ja tytärtä luoksesi kahvittelemaan tms. tuon viikon aikana tai ehdota jotain muuta yhteistä puuhaa?Pikkuhiljaa tutustuisitte paremmin.
Olisipa mullakin ollut tuollainen isä. Mun faija laittoi aina uudet panonsa mun edelleni. Sä olet löytänyt hyvän miehen, etkä edes tajua sitä itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei ap, kuulostat ihan kauhealta kumppanilta. Miehelläsi on jo lapsi. Hänellä on menneisyys. Tulet siinä mielessä 20 vuotta liian myöhään kuvioihin. Teidän olisi pitänyt tavata jo yläasteella, koska sinne sinun ajatusmaailmasi tuntuu jääneen.
Toivottavasti miehesi päätyy jotain kautta lukemaan avautumisesi.
Opiskelijat voivat olla todella yksinäisiä toisella paikkakunnalla, ja siksi kotiin tulo on tärkeää.
Mutta eiköhän sillä tytöllä kohta ole mies ja perhe, eikä ne viikoksi enää tule teille roikkumaan. Koita kestää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä mies ei kehtaa sanoa että tykkää noista hengähdystauoista. Ei haluakaan olla koko ajan saman katon alla.
Osallistu? Yhden prosentin verran lisää? Kaksi prosenttia?
Itse en välitä saanko huomiota itseeni silloin kun on yhteistä tekemistä.
Osallistuminen päätuote, viihtyminen sivutuote.
Eihän rahaankaan keskittymällä saa lisää rahaa; lisää rahaa tulee siitä,
kun keskittyy esim luovuuteen ja tuottamiseen, ja niiden tulosten jakamiseen.
Ei kannata kuristaa kultamunia munivalta hanhelta lisää kultamunia, vaan kannattaa huolehtia
hanhen hyvinvoinnista.
No, soveltaminen jää teille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainoa mitä tästä tulee mieleen on:
Aloittaja on omistushaluinen ja pikkusieluinen.
Aloittajan miesystävä vaikuttaa todella hyvältä isältä, tytär on onnellisessa asemassa. Tuollaisia isiä tarvittaisiin enemmän.
Sun mies on onnistunut kasvatustyössään mun mielestä hyvin: tytär asuu jo omillaan, mutta haluaa välillä viettää aikaa vanhempansa kanssa. Tuo on hienoa. Mä veikkaan, että tyttären vierailut vähenevät tai ainakin lyhenevät sellaisiksi päivökyläilyiksi, kun kuvioihin astuu vakituinen poikaystävä. Siis sellainen, jonka kanssa tyttö muuttaa yhteen asumaan.
Mä valitettavasti tunnen tuon tyttären ikäisiä nuoria aikuisia, jotka asuu yhä kotona. Kyllä. Vanhin taitaa olla jo 24v!? Yhden tällaisen miehen kanssa kävin treffeillökin, mutta sitten kun paljastui, että hänen aikuiset lapsensa asuvat hänen luonaan yhä, täytyy myöntää että oli pikkuinen turn Off.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jonkin sortin mustasukkaisuutta taitaa nyt ap:lla olla isän ja tyttären suhdetta kohtaan. Kannattaa nyt muistaa että kumppaneita tulee ja menee mutta lapsia ei vaihdeta. Siksi lapset on aina ykkösiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suhtautuisitko tyttöön eri tavalla, jos hän olisi teidän yhteinen tyttärenne?
No tietysti tilanne olisi aivan eri, hän olisi tuttu molemmille ja kaikki voisimme olla "aivan kuin kotonamme". Siltikään en muuttaisi omaa elämääni niin että odottelen kokoaja kotosalla että milloin satutaan olemaan samaan aikaan siellä ja voidaan katsella yhdessä vaikka telkkaria. Kysyisin mitä suunnitelmia hänellä on millonkin ja sit ehdottaisin omat ideat mitä voitaisiin yhdessä puuhata jotta varmasti saadaan yhteistä laatuaikaa ja voin suunnitella sitten omia menojani. Ap
Siis suhtautuisit.
Kysymys numero 2:
Kumpi teistä on miehellesi tärkeämpi - sinä vai hänen oma tyttärensä? Kuvitellaan ääritapausta: sinä ja miehesi tytär putoatte kovaa virtaavaan jokeen, ja miehelläsi on mahdollisuus siepata vain toinen teistä turvaan. Kumman hän onkii vedestä ja kumpi jatkaa matkaansa alajuoksulle?
Rehellisesti nyt.
Vierailija kirjoitti:
Sun mies on onnistunut kasvatustyössään mun mielestä hyvin: tytär asuu jo omillaan, mutta haluaa välillä viettää aikaa vanhempansa kanssa. Tuo on hienoa. Mä veikkaan, että tyttären vierailut vähenevät tai ainakin lyhenevät sellaisiksi päivökyläilyiksi, kun kuvioihin astuu vakituinen poikaystävä. Siis sellainen, jonka kanssa tyttö muuttaa yhteen asumaan.
Mä valitettavasti tunnen tuon tyttären ikäisiä nuoria aikuisia, jotka asuu yhä kotona. Kyllä. Vanhin taitaa olla jo 24v!? Yhden tällaisen miehen kanssa kävin treffeillökin, mutta sitten kun paljastui, että hänen aikuiset lapsensa asuvat hänen luonaan yhä, täytyy myöntää että oli pikkuinen turn Off.
Ohhoh, meidän naapurissa asuu tämmöinen perhe, jossa 24v ja 21v "tytöt" asuvat yhä lapsuudenkodissaan :D olen miettinyt että mitäs hittoa. Onko mut-ongelmia, autismia, päihdeongelmia vai mitä, kun ei nuoret itsenäisty!
Ymmärrän tuollaisen vanhempien luona kyläilyn, varsinkin nuorena ja baimattomana. Opiskelupaikkakunnalla ei välttämättä ole ehtinyt saada kavereita koronarajoitusten vuoksi, niin nuoren on kiva tulla välillä kotikaupunkiin tuttuja tapaamaan.
Aika harvoinhan tytär käy vanhempansa luona, vaikka lyhyehkö välimatka.
Mun vanhemman luona ramppas joka viikonloppu aikamiespoikalapset vanhemman kuolemaan saakka.
Että viiskymppiseksi potivät saunomis- ja ryyppäystäyshoitopaikkana vanhempani kotia.
Siinä samassa jaloissaan pyöri myös kumppaninsa passattavana.
Joten vaikuttaa vähäiseltä se tyttären läsnäolo siellä isällänsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sun mies on onnistunut kasvatustyössään mun mielestä hyvin: tytär asuu jo omillaan, mutta haluaa välillä viettää aikaa vanhempansa kanssa. Tuo on hienoa. Mä veikkaan, että tyttären vierailut vähenevät tai ainakin lyhenevät sellaisiksi päivökyläilyiksi, kun kuvioihin astuu vakituinen poikaystävä. Siis sellainen, jonka kanssa tyttö muuttaa yhteen asumaan.
Mä valitettavasti tunnen tuon tyttären ikäisiä nuoria aikuisia, jotka asuu yhä kotona. Kyllä. Vanhin taitaa olla jo 24v!? Yhden tällaisen miehen kanssa kävin treffeillökin, mutta sitten kun paljastui, että hänen aikuiset lapsensa asuvat hänen luonaan yhä, täytyy myöntää että oli pikkuinen turn Off.
Ohhoh, meidän naapurissa asuu tämmöinen perhe, jossa 24v ja 21v "tytöt" asuvat yhä lapsuudenkodissaan :D olen miettinyt että mitäs hittoa. Onko mut-ongelmia, autismia, päihdeongelmia vai mitä, kun ei nuoret itsenäisty!
Ymmärrän tuollaisen vanhempien luona kyläilyn, varsinkin nuorena ja baimattomana. Opiskelupaikkakunnalla ei välttämättä ole ehtinyt saada kavereita koronarajoitusten vuoksi, niin nuoren on kiva tulla välillä kotikaupunkiin tuttuja tapaamaan.
Mut-ongelmia = mielenterveysongelmia
Voisit jutella miehen kanssa siitä, että tytön kanssa pitäisi kuitenkin sopia sen verran aikatauluista että tiedätte milloin tämä lähtee pois, ja mielellään jonkinlaista päiväkohtaistakin suunnitelmaa.
Sinänsä kyse on sentään miehen omasta lapsesta, kuulostaa kivalta että tyttö haluaa käydä isänsä luona. Minusta on ihan kohtuullista jos mies viettää tuon verran aikaa tyttärensä kanssa.
Voisitte viettää enemmän aikaa kolmestaan ihan rennosti, unohtakaa kaikki äiti/tytärpuolijutut, ja tehkää jotain kivaa ilman mitään paineita tai agendaa. On hyvä, että annat heille aikaa olla kahdestaan etkä ole koko ajan paikalla. Pysyt kuitenkin vieraana niin kauan kuin välttelet tyttöä etkä aidosti edes halua tai yritä tutustua.
Fakta kuitenkin on se, että olet alkanut suhteeseen miehen kanssa jolla on lapsi, ja siihen täytyy sopeutua, eikä siihen väliin pidä koskaan mennä ja yrittää mitenkään estää tai haitata heidän tapaamisiaan tai välejään. Miehelle tarvitaan jotain järkeä tuohon aikatauluttomaan ajelehtimiseen
Minä tekisin varmaan ihan samoin kuin miehesi. Lapset ovat vaan lainassa, ja kun heidät hetkeksi saa takaisin vielä laina-ajan jälkeen, niin niistä hetkistä vaan haluaa pitää kynsin hampain kiinni.