Mitä mieltä ihmisistä, jotka jumiutuvat vuosikausiksi kuntoutumispaikkoihin,
kuntouttaviin työtoimintoihin jne. eivätkä edes yritä mennä eteenpäin, töihin tai opiskelemaan, vaikka heillä olisi siihen potentiaalia. Itse olen tavannut yllättävän paljon tällaisia tapauksia, jopa ihan nuoria. Ja sitten vielä sanovat käyvänsä töissä. Eikö niiden tarkoitus tulisi olla vain "ponnahduslautoja" eteen päin eikä mitään paikkoja, joissa käydään vuosikausia.
Kommentit (10)
Kuntoutumispaikat ovat bisnestä niitä pyörittäville. Ei niistä ole juurikaan hyötyä kuntoutusmielessä. Tämä on mielipiteeni kuntoutuspaikassa työskennelleenä työntekijänä (ei siis asiakkaana) jasitä kautta toimintaa seuranneena.
No tiedätkö ap ihan tarkkaan heidän taustansa ja syyn sille, mikseivät ole menneet eteenpäin? Jos et, niin sinuna huolehtisin vain omista asioistasi enkä puuttuisi asioihin, jotka eivät kuulu sinulle millään tavalla.
[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 23:44"]
Jos eivät pääse töihin?
[/quote]
Mistä voivat tietää, jos eivät ole edes yrittäneet? Tiedän yllättävän paljon nuoria, jotka sanovat viihtyvänsä kuntoutumispaikoissa niin hyvin, etteivät edes yritä mennä eteenpäin.
Samaa sanoisin minäkin, muutaman kuntoutumispaikan toimintaa sivusilmällä seuranneena, että ei niiden ensisijainen tarkoitus ole suinkaan kuntouttaa ihmisiä eteenpäin, vaikka muuta väitetäänkin. Niiden tarkoituksena on juuri tuottaa bisnestä sekä työllistää muutama sosiaali- ja terveysalan ihminen.
Ymmärtääkseni jokaiselle asiakkaalle laaditaan noissa paikoissa oma kuntoutumissuunnitelmansa, johon kuuluvat mm. tavoitteet. Jollekin se voi olla juuri työ/opiskelu, jollekin toiselle puolestaan esim. arkirytmin vahvistaminen tai se, että tulee lähdettyä kotoa jonnekin.
Mua auttoi nuorena kuntouttava työtoiminta, olin syrjäytynyt, kouluni keskeyttänyt nuori joka vaan kävi sossun luukulla, ryyppäsi ja rellesti. En osannut edes ajatella töihin menoa. Sossusta tuli ehto, kuntouttavaan työtoimintaan oli mentävä. Olin aluksi vastaan, mutta innostuinkin sieltä. Sitten mun oma sosiaaliohjaaja ohjasi mut työhaastatteluun erääseen vuokratyöpaikkaan, pääsin sinne ja siitä mun työura lähti :) tein 10 vuotta töitä, välissä äitiysloma, ja sitten kouluttauduin uuteen ammattiin, ja nyt olen unelmien työssäni :) joten mulle kuntoutuksesta oli hyötyä.
Olen työni kautta ollut muutaman paikkakuntani kuntoutumispaikan kanssa tekemisissä ja voin ihan suoraan sanoa, että aika harva niistä oikeasti on mennyt eteenpäin tai ei ainakaan ole tullut ilmi kuin muutama tapaus. Poikkeuksena sitten sellaiset, jotka opiskelevat ja saavat tarvitsemaansa tukea kuntoutumispaikoista.
Ei niihin töihin tai työharjoitteluihin välttämättä niin helposti noin vain pääse, ellei sitten kuntoutumispaikalla ole jotain suhteita tai yhteistyötä eri työpaikkojen kanssa (eikä välttämättä silloinkaan pääse helposti).
Mitä ihmettä se sinulle kuuluu? Se on ihan heidän oma asiansa. Pääasia, että käyvät jossakin, eivätkä jää kotiin makoilemaan. Huolehtisit vain omista asioistasi, etkä puuttuisi siihen, miten muut elävät elämäänsä.