Tykkääkö joku oikeasti olla esim. kaupan kassa/myyjä tai siivooja?

Mä olen töissä cittarin vaatepuolella vastuumyyjänä, ja kyllä, pidän todellakin työstäni. Paskasta palkasta huolimatta.

Helppo työ, rahaa tulee riittävästi elämiseen. Työ kuin työ, aina se sossupummin elämän (ja toimeentulotuen) peittoaa.

T. Kaupassa töissä.

Mä oon ollut kans vuosia kaupassa töissä sekä täyspäiväsesti ja koulun ohella. Itseäni ei ala kiinnosta, mutta ymmärrän kyllä että monia kiinnostaa. Sok:lla on ainakin hyvät etenemis ja koulutusmahikset. Joillekkin duuni on vaan duunia, eli ei tartte roudata työasioita himaan. Lisäks ainakin ruokakaupat on tällä hetkellä aika varmoja työpaikkoja.

No jos vertaa vaihtoehtoihin kuten puhelinmyyjä/tiskaaja/ ruohonleikkaaja niin ehdottomasti kaupassa työskentely parempi vaihtoehto. Tiskaushommat tosin välilä ihan jeespox ympäristöstä riippuen.

Eihän tuolla alalla voi kehittyä mitenkään. Piippailet jotain vitun ostoksia päivästä toiseen. 54,50 kiitos :) hei :)

Siivoamisessa tykkäsin siitä itsenäisyydestä ja ettei tarvinnut olla ihmisten kanssa tekemisissä, mutta työn huonoista puolista johtuen en halunnut sitä tehdä lopun ikäni.

[quote author="Vierailija" time="13.07.2015 klo 13:36"]

Eihän tuolla alalla voi kehittyä mitenkään. Piippailet jotain vitun ostoksia päivästä toiseen. 54,50 kiitos :) hei :)

[/quote]

Ei kaikki halua kehittyä. Esimerkiksi minulla ei ole mitään kunnianhimoa työn suhteen, siksi kait olenkin laitoshuoltaja. Riittää, kun on säännölliset työajat ja palkka tulee kerran kuukaudessa tilille. Ja kyllä, tykkään työstäni sen raskaudesta ja huonosta palkasta huolimatta. Ja onhan se työ kuitenkin tärkeääkin (siivoan esim. leikkaussaleja ja eristyshuoneita).

[quote author="Vierailija" time="13.07.2015 klo 13:36"]Eihän tuolla alalla voi kehittyä mitenkään. Piippailet jotain vitun ostoksia päivästä toiseen. 54,50 kiitos :) hei :)
[/quote] Tarviiko aina kehittyä? Joillekin riittää se, että on työ mitä tehdä, millä elättää itsensä. Sitä paitsi, kesko järjestää jatkuvasti esimieskoulutuksia, eli onhan sieltä mahdollisuuksia edetä.

En mäkään kestä. Pelkkää tavaran laittamista hyllyyn koko ajan.

[quote author="Vierailija" time="13.07.2015 klo 13:36"]Eihän tuolla alalla voi kehittyä mitenkään. Piippailet jotain vitun ostoksia päivästä toiseen. 54,50 kiitos :) hei :)
[/quote]

No entäs jos ei ole tarvetta kehittyä? Tyhmä en ole, mutta pidän siitä, että on ihan perusduuni, jonka asioita ei tarvitse miettiä sitten kun työpaikan ovesta poistuu.

Mä tykkäsin kyllä siivoustyöstä (helppoa toimistosiivousta, mukavia ihmisiä siellä töissä) ja R-kioskin myyjän töistä myös. Helppoa, rahaa tuli elämiseen ja sai olla ihmisten kanssa tekemisissä. Mutta noi oli töitä jotka sopi siihen väliin, kun en tiennyt mitä tehdä, en mä loppuelämääni kuitenkaan olisi siivoojana tai myyjänä halunnut olla. Nyt opiskelen taas :)

Minä olen ollut postinlajittelija (en -jakaja) ja se homma menee varmaan tuohon ap:n kategoriaan tylsistä töistä. Itse tykkäsin, koska siinä pystyi juttelemaan työkavereiden kanssa tai ajattelemaan omiaan, ja kyllä, ihan oikein silti lajittelimme :). Töitä ei tarvinnut tuoda kotiin, ei edes ajatuksissa.

Olen noiden aikojen jälkeen ollut paremmin palkatuissa ja vastuullisemmissa töissä ja todennut, etten siitä niin hirveästi pidä. Sopisi minulle paremmin olla helpossa työssä, joka jättää enemmän energiaa vapaa-aikaan. Joillakin homma menee tietysti toisinpäin, eli vaativa työ antaa enemmän kuin ottaa.

Up

[quote author="Vierailija" time="13.07.2015 klo 13:42"][quote author="Vierailija" time="13.07.2015 klo 13:36"]Eihän tuolla alalla voi kehittyä mitenkään. Piippailet jotain vitun ostoksia päivästä toiseen. 54,50 kiitos :) hei :)
[/quote]

No entäs jos ei ole tarvetta kehittyä? Tyhmä en ole, mutta pidän siitä, että on ihan perusduuni, jonka asioita ei tarvitse miettiä sitten kun työpaikan ovesta poistuu.
[/quote]

No jaa, mulla alkaisi hyvin pian maistua puulta jos tekisin joka helvetin päivä sitä samaa siivoustyötä tai ostosten Piippailua parikymmentä vuotta. Se näivettää ihmistä. Kyllä työssä pitää olla vaihtelevuutta ja sopivasti haastetta että se tuntuu joltain. Onneksi olen kouluttautunut paremmin :)

Minulla on nykyään helppo työ, teen perushoitoa vanhuspuolella, ja rakastan tätä työtä. En enää ikinä vaihtaisi tätä aiempaan työhön joka oli monella lailla haastavampaa ja seurasi usein kotiinkin. Palkka on kuitenkin suurinpiirtein sama. 

Minusta on ihanaa että työ on työn paikalla elämässä. Teen sen ja teen sen hyvin, mut kun suljen oven työvuoron jälkeen, niin sinne se jää. Mulla on silloin vielä runsaasti energiaa lapsille ja ihmissuhteille ja harrastuksille. Minusta on myös tärkeää, että työ ei määritä minua ihmisenä, ei ole samalla lailla osa identiteettiä kuin se oli nuorempana. On lottovoitto että saan tehdä tällaista työtä nyt kun lapset on pieniä ja tarvitsevat paljon huolenpitoa ja läsnäoloa.

Minä pidän. Saan keskittyä täysillä omiin harrasteisiin ja muuten elämästä nauttimiseen, kun ei pyöri työasiat mielessä. Hyllytys on myös rentouttavaa tällaiselle järjestelmälliselle ja tarkalle ihmiselle. Kaupassa myös kivat muut työntekijät ja hauskoja juttuja tapahtuu jatkuvasti, joille voi yhdessä naureskella. Kassatyö välillä puuduttavaa, mutta ei henkisesti kuormittavaa -> en lähes koskaan ole lopen uupunut työpäivän jälkeen.

Mä olen ollut kaupan kassa nyt vuoden verran. Keikkailen, eri teen eri kaupoissa vuoroja, jopa eri ketjuissa. Otan just sellaiset vuorot mitkä sopii omaan elämääni, tapaan uusia ihmisiä työssäni, josta sosiaalisena ihmisenä nautin. Palkka on mulla oikeasti ihan ok. Isona miinuksena niska-hartiakivut. Muuten en ole vielä kyllästynyt, vapaa-aikani on niin tyydyttävää. Työ on vain työtä. En koe tarvetta edetä mihinkään, en halua missään nimessä ottaa vastuuta tai olla esimies yhtään kellekään. Mukavaa vastata vain itsestäni.

Mun kaveri on Prismassa töissä, kesät kesäpihalla ja talvet kassalla. Tykkää, kuulemma työn suola on jutustella pientä mukavaa asiakkaiden kanssa, joihin vuosien varrella tutustuu.  Palkka ei ole häävi mutta riittävä, töiden jälkeen ei työt paina mieltä ja lukuunottamatta joulu/juhannuskiireisiä vuoroja, ei edes väsytä. Sit on aikaa ja energiaa perheelle ja liikunnalle. 

No mun mielestä kaupassa on kiva olla töissä, olen ollut ja voisin mennä vielä takaisin. Nyt toimistotyössä, joka todella on puuduttavaa ja istumatyö on terveydelle haitallista. Kaupassa tulisi liikuttua enemmän. Nykyään kaupan työntekijöillä on myös kivannäköiset työvaatteet ja monet myös kantavat univormuaan ylpeydellä. Kauppatyön palkka ei ole parhaasta päästä, mutta jos saa hyvin tunteja, iltoja ja viikonloppuja niin kyllä sillä elää ihan hyvin. Plussaa vielä se, että siinä työssä näkee joka päivä paljon ihmisiä ja työkavereista voi löytää ikuisia ystäviä. Isoissa kauppaketjuissa on turvallista olla töissä ja niissä on tarjolla hyvin henkilöstöetuja. Myös työssä eteneminen on mahdollista jokaiselle yhtä paljon. Varma palkka kun ei työnantajalla lopu rahat. Toista on jossakin pienessä firmassa joka on koko ajan vaarassa mennä konkurssiin...kyllä on sitä isoa kauppaketjua joskus ikävä.

Jonkun on tehtävä ja hyvä että jotkut tekee niin ei minun tarvitse tehdä.