Ongelmana esiintymiskammo; onko muilla
samoja ongelmia? Sydän hakkaa, naama paloauton värinen ja vartalo tärisee, kun pitäisi nousta muiden eteen puhumaan. Mistä saisin parhaiten apua? Tämä aiheuttaa minulle omgelmia työssä.
Kommentit (12)
Saat varmasti sopivat lääkkeet tuohon ongelmaan. Itse sain rauhoittavia, joita joudun myös nyt raskaana syömään. Kädet tärisivät ja ahdisti kun en uskaltanut olla ihmisten parissa. Nyt elämä hymyilee :D
Lääkäriin meno oli jo ISO harppaus terveempään elämään, vaikka soittaminen terv. keskukseenkin tuntui mahdottomalta. Otin itseäni vaan niskasta kiinni ja lähdin hakemaan apua. TSEMPPIÄ SINULLE!
Ei minulla aika ja kokemus auttanut, vaan esiintymyskammo vain paheni ajan myötä. Nyt olen viitisen vuotta syönyt Propralia (beetasalpaajaa) ja olen kuin toinen ihminen sosiaalisissa tilanteissa. Se ei ole rauhoittava lääke, vaan vaikuttaa adrenaliinieritykseen.
päinvastoin! Tää ongelma on vaan pahentunut. Beetasalpaaja siis auttaa?
En tiedä muista, ns. selektiivisistä beetasalpaajista, mutta Propralia käytetään yleisesti jännityksen näkyvien oireiden lievittämiseen (tai poistamiseen niin kuin minulla tapahtui). Ei tarvitse murehtia, miltä näyttää, täriseekö kädet tai pamppaileeko pumppu niin, että meinaa pyörtyä. Propral laskee isoina annoksina verenpainetta, mutta jo pienillä annoksilla voi saada hyviä vaikutuksia jännitysongelmaan.
Kärsin samasta ongelmasta kuin ap.
Onnellisuuspillereitä-nykyajan vitsaus. Itsekin kärsin samanlaisesta ongelmasta kuin ap, mutta harjoittelemalla ja laittamalla itsensä peliin, keskittymällä ja rohkeudella antaa mennä vaan!! Esiintymään oppii ja siihen tottuu. Ja onko se niin kamalaa jos muut huomaa et jännittää? SO WHAT?! Unohtakaa ne himputin pillerit
sydämen lyöntitiheyttä joka on huipussaan kun jännittää. Paljon käytetty jopa ammattiesiintyjien keskuudessa myös. Ei aiheuta riippuvuutta.
En ikinä unohda sitä kun olin valmistellut hienon ja nokkelan esitelmän historian tunnille lukiossa, mutta kun tuli aika astua luokan eteen punastuin, alkoi hillitön tärinä, ja ääni vapisi, ajatukset menivät sekaisin, ja esitys oli kaamea!
Otin koulussa sitten puheilmaisun kurssin joka auttoi, mutta lukio kuitenkin jäi kesken koska opiskelu luokassa oli niin vaikeaa.
Sain propral-lääkitykset ja seroxattia.
Nyt olen ne lopettanut ja voisin kuvitella, että esiintyminen olisi jälleen todella pelottavaa!
Täytyy vain treenata ja valmistella itseään kunnolla.
Myös lääkkeet auttavat fyysisiin oireisiin.
Kun minulla oireena lähinnä ' vain' punastuminen, en pahemmin
tärise, ehkä vähän hikoiluttaa, mutta lähinnä eniten mietin tuota
punaista kuontaloa... Onko jollain kokemuksia mikä auttaa selkeesti
tuohon punastumiseen?
No kai siihen voi olla jotain parempiakin hoitokeinoja.
Itse punastun aina todella voimakkaasti eri tilenteissa.
Esim jumpassa. Olen muuten ihan valkoinen, mutta naama loistaa tumman punaisena ja huulien ympärille jää valkoinen rinkula! :D Todella koomista ja noloa.
Olen kuitenkin jotenkin päässyt yli noista jutuista niin, etten enää häpeä niin paljon, mutta silti aina vähän hävettää olla 2 tuntia jumpan jäleen tulipunainen ja laikukas.
Käytän kyllä meikkipuuteria, mutta se ei ainakaan auta. Enkä yleensä
pahemmin viikonloppuisin käytä meikkiä, jos ei jotain erikoista menoa
ole. En haluaisi olla pakkelikerros naamalla ' varmuuden vuoksi' , ja
toisaalta ihoni on muuten ok, hyvässä kunnossa, etten välttämättä
tarvitsisi valtavasti peitettä muuten..
minä olen tehnyt takavuosina aikuisopettajan hommia ja luulin pyörtyväni ensimmäisellä kerralla.
Harjoituksen myötä opin yhden asian esiintymisestä: ei saa ajatella omaa itseänsä. Kun alkaa miettimään, missä ne kädet ovat tai minkänäköinen olen, niin sitten kaikki lähtee pieleen. Ei saa miettiä, tuliko tuo nyt sanottua typerästi ta muuta.
Pitää keskittyä vain ja ainoastaan itse asiaan. Ajatella sanottavaansa. Ei itseä.