Vaikea olla puuttumatta ystävän lapsen kasvattamiseen
Lapsi on pian 4v ja yhä suurimman osan ajasta vaipoista. Kesällä on nyt kuulemma ollut ilman vaippojakin, mutta pissailee sitten ihan minne sattuu. Hän kyllä ymmärtää että pottaan/pönttöön pitäisi pissata, mutta pissaa piruuttaan mielummin sohvannurkkaan. Vanhempien mielestä tämä on hellyyttävää, "ihan niinkuin koiranpentu". Tuttiakin hän syö öisin, mutta se on kuulemma alkanut jo itsestään häviämään.
Lapsen ei myöskään ikinä tarvitse maistaa mitään uutta, elää aikalailla peruna/jauheliha/paahtoleipä/tuorekurkku/omena/herkku - linjalla. Eli iltapala voi aivan hyvin olla lohkottu omppu & karkkilaatikko. Ja sitten ihmetellään ja voivotellaan kun lapsi herää yöllä nälkäänsä.
Nukkumaan lapsi saa mennä käytännössä milloin lystää. Tai enemmänkin he odottelevat että lapsi simahtaa jonnekin ja kantavat sitten hänet sänkyyn. Yleensä nukahtaa 23-01 välillä kuulemma nyt kesäisin.
Lapsella ei sinänsä mitään hätää ole, lastensuojeluilmotusta en ole ikinä edes harkinnut. Hän on hyvin rakastettu ja huolehdittu lapsi. Vanhemmat ovat vaan täysin hänen tossun alla, itsellä tekisi niin mieli asiaan puuttua, mutta en millään tietenkään kehtaa niin tehdä. Tyyppi vaan tulevaisuudessa tulee lähtemään armeijaan tutti suussa ja vaipat jalassa. Niin ja lapsi ei ole päivähoidossa, joten sieltä käsin ei kukaan tule asiaan puuttumaan.
AH, OLI PAKKO PURKAA.
Kommentit (22)
Niin, monet rakastavat vanhemmat tekevät ihan itse vanhemmuudesta itselleen ongelmia. Lapsellakin olisi turvallisempi olo, jos saa huomata, että vanhemmat ovat ohjaksissa. Onhan näitä tllut nähtyä, paljonkin, ikävä kyllä.
Joo, näitä kotihoidettuja maailmannapoja kasvaa siellä täällä. Lapsi pyörittää koko palettia ja sitten vain karkkia/keksiä/pullaa suuhun että edes vähän saisi lasta käyttäytymään esim kaupassa. Päiväkoti olisi ainoa oikea paikka lapselle jotta edes jossain määrin oppisi ihmisten tapoja. Rajat on rakkautta. Jos siihen ei itse kykene niin apua on kyllä saatavilla.