Lue keskustelun säännöt.
Perintöriidat sisarusten kesken
20.02.2022 |
Meitä on viisi sisarusta ja vanha perintötila pitäisi saada jaettua.
Mahdottomalta tuntuu jo nyt sovussa jakaminen
Olisi kiva kuulla miten muilla jaot on onnistuneet.
Kommentit (24)
Ennakkoperintönä. Metsät ja maat sille, jolla on parhaat taidot ja edellytykset hoitaa tilaa niin, että siirtyy huolella hoidettuna ja hyvässä kunnossa seuraavalle sukupolvelle. Luonto ja metsät ja maat ovat lainassa lapsiltamme ja meidän tulee vaalia niitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Myytte ja jaatte rahat.
tai
Se sisaruksista, joka haluaa ja osaa hoitaa maatilaa lunastaa muut sisarukset ulos pesästä.
Tilan arviointiin on saatavissa asiantuntevaa apua ja pankki antanee lainee tilaa vastaan.
Meillä kolme sisarusta myi osuutensa sille, joka tilaa jatkoi. Mökki jäi yhteisomistukseen kahdelle sisarukselle, toiset kaksi möivät osuutensa niille, jotka mökkiä halusivat ylläpitää.
Kannattaa yrittää painostaa jakoa kaikin keinoin. Asiat mutkistuvat kun pesän osakkaita alkaa kuolla ja tille astuu heidän lapsiaan ja joukko kasvaa.
Meillä ei ollut ongelmana riitaisuus, vaan se etta osa halusi pitää pesän vielä jakamattomana ja säilyttää mahdollisuuden käydä vielä kotipaikalla. Lopulta järjen ääni voitti ja saimme asian hoidettua eli tilan myytyä, vaikka yksi osakkaista oli holhouksen alainen ja yhden kuolleen tilalle tuli kaksi hänen lastaan.
Myyntin vaan kaikki. Turhilta ridoilta ja katkerudelta säästytte. Kun kaikki saa saman suman käteen. Kaatopaikalla kaikki mitä pelastusarmeja tai fida ei huoli.Yksi henkilö vaikka otaa yhden vanhan tyynyliinan siitä nousee vuosikymmenen sota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Myyntin vaan kaikki. Turhilta ridoilta ja katkerudelta säästytte. Kun kaikki saa saman suman käteen. Kaatopaikalla kaikki mitä pelastusarmeja tai fida ei huoli.Yksi henkilö vaikka otaa yhden vanhan tyynyliinan siitä nousee vuosikymmenen sota.
Juuri näin. Ei tarvitse enää muistella jotain mistä ei olisi tullut muuta kuin riitaa ja erimielisyyksiä. Ja saadaan aikaan senttiä myöten tasajako.
Paras esimerkki on "kesämökki", minkä yksi kuolinpesän osakas lunastaa itselleen. Toiset olettavat että samanlainen kesälomienvietto jatkuu kuin ennekin "yhteisellä mökillä" :D
Vierailija kirjoitti:
Myyntin vaan kaikki. Turhilta ridoilta ja katkerudelta säästytte. Kun kaikki saa saman suman käteen. Kaatopaikalla kaikki mitä pelastusarmeja tai fida ei huoli.Yksi henkilö vaikka otaa yhden vanhan tyynyliinan siitä nousee vuosikymmenen sota.
Kuulostaa ihanalta! olisikin noin helppoa!
Meillä on vaan se, ongelma,. että sisraukset eivät suostu. myymään. Meitä on kolme.
Yhteisomistus on kaikista pahin. Jossain vaiheessa riidat 100% varmuudella! 100%!!!!!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko kyseessä toimiva maatila vai tyyliin pellot myyty/vuokralla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myyntin vaan kaikki. Turhilta ridoilta ja katkerudelta säästytte. Kun kaikki saa saman suman käteen. Kaatopaikalla kaikki mitä pelastusarmeja tai fida ei huoli.Yksi henkilö vaikka otaa yhden vanhan tyynyliinan siitä nousee vuosikymmenen sota.
Kuulostaa ihanalta! olisikin noin helppoa!
Meillä on vaan se, ongelma,. että sisraukset eivät suostu. myymään. Meitä on kolme.
Yhteisomistus on kaikista pahin. Jossain vaiheessa riidat 100% varmuudella! 100%!!!!!!!
Olen ymmärtänyt niin että jos yksikin pesän osakas vaatii pesän jakoa niin se on tehtävä. Eli kaikki myyntiin ja rahat jakoon. Paitsi jos joku osakkaista halua ostaa muiden osuudet itselleen .Edellyttäen tietenkin että kuviossa ei ole esim leskeä jolla on asumisoikeus. Sanokaa jos olen väärässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myyntin vaan kaikki. Turhilta ridoilta ja katkerudelta säästytte. Kun kaikki saa saman suman käteen. Kaatopaikalla kaikki mitä pelastusarmeja tai fida ei huoli.Yksi henkilö vaikka otaa yhden vanhan tyynyliinan siitä nousee vuosikymmenen sota.
Kuulostaa ihanalta! olisikin noin helppoa!
Meillä on vaan se, ongelma,. että sisraukset eivät suostu. myymään. Meitä on kolme.
Yhteisomistus on kaikista pahin. Jossain vaiheessa riidat 100% varmuudella! 100%!!!!!!!
Olen ymmärtänyt niin että jos yksikin pesän osakas vaatii pesän jakoa niin se on tehtävä. Eli kaikki myyntiin ja rahat jakoon. Paitsi jos joku osakkaista halua ostaa muiden osuudet itselleen .Edellyttäen tietenkin että kuviossa ei ole esim leskeä jolla on asumisoikeus. Sanokaa jos olen väärässä.
Kyllä. Mutta asia ei ole noin yksinkertainen. Ihmissuhteet ovat todella monimutkaisia. Kyseessä on ihmiset joiden kanssa olet elänyt koko elämän.
Jos vaadin perinnön jakoa, tuntuu, että isken puukon sisarusteni selkään. He loukkaantuvat siitä, että haluankin lähteä myymään suku/kotitilaa. He (käsittääkseni) haluaisivat jatkaa yhteisomistusta. Ja eivät halua myydä.
Siis meillä on tilanne se, että itse en ole kiinnostunut enää pitämään taloa pystyssä. Liikaa työtä. En yksinkertaisesti vaan jaksa enää. Työelämä on raskasta ja vapaa-aika todella arvokasta! Tilalla on myös paljon metsää, jonka hoitamiseen menee aikaa. Kaiken lisäksi homma on alkanut menemään siihen, että yksi sisaruksista ei tee omaa osuttaan, mutta esim. metsän myyntirahat kyllä kelpaavat. Eli ajautuu pikkuhiljaa riitoihin.
Olen jopa miettinyt, että' lahjottaisin vaan sisaruksilleni kaiken. Itsellä'ni on ihan tarpeeksi rahaa ja kaikista isoin "palkinto" olisi se, että pääsisi vaan eroon tuosta tilasta. Jos vaikka jälkeenpäin kuulisin, että sisarukseni olisivat kuitenkin ,myyneet sen, ei harmittaisi yhtään. En vaan jaksa enää :( ...
Myydään tila alihintaan tilaa jatkavalle. Vanha pari jää pihatupaan, hoitaa ja uuden parin lapset, ja toimivat ilmaistyövoimana niin kauan kuin jaksavat samalla pikkuhiljaa eri tavoin tukien nuoren parin elämää. Optimaalisessa tilanteessa vanha pari tulee toimeen mutta mitään ei jää jäljelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äitini ja siskonsa (eli tätini) perivät mökin. Riitaa tuli siitä, kun tätini perheineen omi mökin kokonaan itselleen. Kyseessä pieni mökki, eikä sinne todellakaan mahtunut molemmat perheet samaan aikaan yöpymään. Onhan se ajatuksena ihan kiva, että vietetään suvun kesken siellä aikaa, mutta kun käytännössä se vaan ei onnistu. Kaksi perhettä ei siis yksinkertaisesti mahdu sinne. Sitten tätini olisi myös väkisin halunnut ostaa sen äidiltäni. Ihan väkisin. Lopulta jaettiin viikot, mutta sekään ei ollut ok, tätini änki sinne silti perheineen meidän perheen viikoilla. Aiheutti paljon pahaa mieltä, haukkui meidät lyttyyn, meni mm. niin pitkälle, että haukkui vammaisen siskoni jne. Kaikki kulut laitettiin aina puoliksi, vaikka heidän perhe oli se, joka siellä ramppasi koko ajan, kulutti sähköä ja poltti kaikki polttopuut. Se siis ei ollut meille mikään maailmanloppu, mutta se ahneus, että heille kuuluu kaikki oli hämmästyttävää. Onneksi sitten luopuivat loppujenlopuksi mökistä kokonaan ja ostivat uuden muualta. Että sellainen kokemus.
Usein menee niin, että yksi hoitaa vanhempia ja heidän asioita pitkään, jopa vuosikymmeniä. Kun hautajaiset on tämä yksi hoitanut, niin parin viikon päästä alkaa puhelin purisemään. Pesä on jaettava! Sen lopen uupuneen hoitajan pitäisi olla siinä kunnossa, että hommaa tekijän perunkirjoitukseen ja hoitaa kaikki asiat pankkiin, verottajaan yms.
Sitten alkaakin jako, jota kukaan muu ei auta, vaan kaikki työ jää yhdelle ja muut uikuttaa, kun kestää niin kauan. Kestää hän se, kun on niin rikki muiden painostamisesta, uupumisesta, surusta ja vuosien työstä. Pahinta tietenkin muiden asenne ja syytökset. Se vie viimeisetkin voimavarat hoitaa homma. Näin se usein menee, kukaan ei kysy miten voit, voisinko tulla avuksi.
Aika usein nämä valittajat katkaisevat välit tähän yhteen, koska epäilykset jne. jne. Paska tyyppihän se on, se on selvä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä meni niin, että talo ja kesämökki oli myyty serkulleni, vanhemmillani oli vain asumisoikeus eli ei jäänyt mitään jaettavaa. Isä ja äiti olivat muuttaneet palvelutaloon, me luulimme vanhan kodin olevan ennallaan, mutta se oli tyhjennetty ja tavarat myyty, isä ja äiti konmarittivat sen vanhoilla päivillään aivan tyhjäksi. Ei jäänyt perittävää.
Itse kanssa aikamoisessa tilanteessa yhteisomistuksen takia. Omistetaan metsää yhdessä, mutta tilalla asuvat vielä vanhemmat. Eivät jaksa enää pitää taloa pystyssä, mutta eivät halua sitää myydä poiskaan. Kukaan sisaruksista ei halua muuttaa asumaan taloon. Välit sisaruksiin on jo nyt huonot. Välit ovat vaan vanhempien takia.
Kai sitä vaan pitää odottaa, että vanehmmat kuolevat ja vaatii sitten kylmästi jakoa. Ainut vaan, että ovat pitkäikäistä sukua. Muutenkin vanhempani ovat todella vaikeita ihmisiä. Mistään ei voi luopua ja lisää pitää vaan saada kaikkea, vaikka ovatkin jo 80 plus. huh
Inhoan yli kaiken tätä tilannetta. Voi kun vanhempani olisivat tehneet vain yhden lapsen.
Vierailija kirjoitti:
Meillä meni niin, että talo ja kesämökki oli myyty serkulleni, vanhemmillani oli vain asumisoikeus eli ei jäänyt mitään jaettavaa. Isä ja äiti olivat muuttaneet palvelutaloon, me luulimme vanhan kodin olevan ennallaan, mutta se oli tyhjennetty ja tavarat myyty, isä ja äiti konmarittivat sen vanhoilla päivillään aivan tyhjäksi. Ei jäänyt perittävää.
Tuo on ihan oikein.
Lopettakaa se tappelu ja käyttäytykää kuin aikuiset ihmiset
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myyntin vaan kaikki. Turhilta ridoilta ja katkerudelta säästytte. Kun kaikki saa saman suman käteen. Kaatopaikalla kaikki mitä pelastusarmeja tai fida ei huoli.Yksi henkilö vaikka otaa yhden vanhan tyynyliinan siitä nousee vuosikymmenen sota.
Kuulostaa ihanalta! olisikin noin helppoa!
Meillä on vaan se, ongelma,. että sisraukset eivät suostu. myymään. Meitä on kolme.
Yhteisomistus on kaikista pahin. Jossain vaiheessa riidat 100% varmuudella! 100%!!!!!!!
”Kuka voi vaatia kuolinpesän jakamista?
Jokaisella kuolinpesän osakkaalla ja pesäosuuden luovutuksensaajalla on oikeus vaatia pesänjakajan määräämistä. Pesänjakaja toimittaa perinnönjaon myös silloin, jos jonkun kuolinpesän osakkaan pesäosuus on ulosmitattu, eikä tämän velkoja anna lupaa jaon toimittamiseen sopimusjakona.”
Siinäpä se on ratkaisu, nyt on sinusta itsestäsi kiinni mihin taivut.
Vierailija kirjoitti:
Itse kanssa aikamoisessa tilanteessa yhteisomistuksen takia. Omistetaan metsää yhdessä, mutta tilalla asuvat vielä vanhemmat. Eivät jaksa enää pitää taloa pystyssä, mutta eivät halua sitää myydä poiskaan. Kukaan sisaruksista ei halua muuttaa asumaan taloon. Välit sisaruksiin on jo nyt huonot. Välit ovat vaan vanhempien takia.
Kai sitä vaan pitää odottaa, että vanehmmat kuolevat ja vaatii sitten kylmästi jakoa. Ainut vaan, että ovat pitkäikäistä sukua. Muutenkin vanhempani ovat todella vaikeita ihmisiä. Mistään ei voi luopua ja lisää pitää vaan saada kaikkea, vaikka ovatkin jo 80 plus. huh
Inhoan yli kaiken tätä tilannetta. Voi kun vanhempani olisivat tehneet vain yhden lapsen.
Ilmoita jo nyt luopuvasi perinnöstä ja elä erillään suvustasi. Jos noin vaikeaa on niin miksi roikut tilanteessa.
Jaa