Lausu runo

Minä Sinua rakastan, tiedän sen.
Se ei ole vain hetken huumaa.
Se on nuotion hehku hiljainen
ja roihua polttavan kuumaa.

Se ei sammu, kun sammuvat hallayöt,
se ei kuole, kun maassa on routa.
Se kestää arjet ja pehmeät yöt,
se kestää, on myrsky tai pouta.

Minä Sinua rakastan, katsohan,
kuinka kirkkaasti tuikkivat tähdet.
Joka päivä ne Sinulle lahjoitan,
jos kanssani matkalle lähdet.

Ja kun kuljemme raskain askelin,
ja aika tuo murheita tupaan,
pidän kädestä Sinua silloinkin,
yhä Sinua rakastaa lupaan.

Minä Sinua rakastan silloinkin,
jos ehdimme korkeaan ikään.
Olet edelleen minulle suloisin,
ei hellyyttä sammuta mikään.

Mitä siitä, jos ryppyjä poskiin saat,
taikka kumaraan selkäsi taipuu.
Kun näen silmäsi kirkkaat ja kuulakkaat,
taas polvilleen rakkaus taipuu.

Anna-Mari Kaskinen

[quote author="Vierailija" time="06.07.2015 klo 04:18"]

Oi sanna sanna tahtoisin sua panna

[/quote]

ja jos et anna onneksi on vielä naapurin Anna sitä saa aina panna.

Kakskytkaks ja nelkytviis

on juna mennyt viimeinen, mut siitä viis

Raide kaks, jo puolikuus

on aamulla taas lähdössä uus

Tää yö nyt ollaan vaan ja hengaillaan

Ei mennä nukkumaan

Asemalla soitellaan ja svengaillaan

kun junaa odotetaan

Älä pilkkaa pippeliä,pikkustakaa paheksu.
Leivo lerppa leveämmäks vaik ois vajaan vaaksan.
Vatkaa vartta vanhempaaki, vaik ois veltonlainen.
Päästä pukil puikulainen,tahi taltta takkuvarsi.
Älä naura nakkiloille, hihittele hintelille.
Anna aina aulihisti, vaik ois kanki karumpiki.
Niin saat jormaa jatkossakin,ilokauhaa irmallesi.
Niin ei puute pönkän paina, ain on römpsällä räpeltäjä.