Tutti takas,huudatusta,nukuttamista vai mitä, auttakaa?!!

meidän lapsemme olevan ainoan (ainakin toistaiseksi) juuri siksi, etten kuvittelekaan useampilapsisessa perheessä nukuttamisen järjestyvän samalla lailla. Tosin esim. lapsuuden kodissani kahden nukuttaminen onnistui aivan ongelmitta, kuulemma.



Ja kuten mainitsin, nukuttamiseen ei todellakaan joka ilta mene 1,5 tuntia, vaan se oli se äärimmäinen esimerkki. Ja 1,5 tunnin nukuttaminen kyllä kiristää ainakin minun hermojani! Mutta edelleen olen sitä mieltä, että mitäs sitten? Ei kai lapsen kasvattamisen ja hoitamisen ole tarkoituskaan olla pelkkää herkkua? Kompromisseja peliin vaan!

Niin ikään tätä nykyään niin kovasti kuulutettua " parisuhteen hoitoaikaa" jää meille kyllä lapsen nukahdettuakin.



Nämä vain nyt vielä selvennykseksi :)

kuten huomasimme, tapoja ja perheitä on monia =)

No päätin tulla kertomaan,ettei mun tarvitse vieressä enää olla. Huomasin ettei se vaan toimi, siihen menee MEIDÄN kategoriassa ihan liikaa aikaa, joten laitan lapsen vaan sänkyyn ja sinne itekseen jää ja nukahtaa!! Jos huutelee, menen toki.

Eli ei tarvitse alkaa edelleenkään minun nukutella, kuten en ole yli vuoteen niin tehnyt.



IHANAA syksyä kaikille tasapuolisesti =)

Meillä tällä hetkellä sama tilanne mikä teillä vähän aika sitten! Tyttö 1,6v ja tutti lähti 5 pv sitten. Vielä sitä kaipaillaan!! Just nukutin tyttöä 45min! Kun on tutin kanssa aina jäänyt sänkyyn nukuttumatta!!!

Miten pitkään teillä piti nukutella ja tutti oli muistissa? Miten nyt nukkumiset sujuvat?

Kiitos jos jaksat vastata! Jotain valoa tunnelin päähän kaipais...

Meillä mennyt tutittomuus tosi HYVIN; en ois ite uskonut et sujuu näin mallikkaasti. Lapsi ei tuttia enää muista, jos ei joku tutista puhu, toteaa vaan " hiiri vauvoille" koska sen yhdessä isoon ulko roskikseen veimme.

Meillä ei nukutus toiminut, koska lapsi oppinut nukahtamaan yksin jo yli vuos sitten. 2 iltaa kokeilin jäädä viereen, mut ei onnistunut, enemmän vaan meni hysteerikseksi, kun tajusin et yritin lähteä pois, kun luulin et lapsi jo unessa. Kun aloin jättää vaan yksin ja käydä välillä jos tarvetta, niin oisko ollut 4 ilta kun ei sieltä kuulunut muuta kuin laulua!! =)

Nykyään nukahtaa tosi helpolla, 5-10min.

Tsemppiä teille, toivotaan et alkais sujua.

Entäs jos sinäkin kokeilet itsekseen nukahtamista, kerran siihen tottunut? Olet sitten lähellä, jos kauhea huuto tulee ja menet jotain sanomaan ja taas lähdet pois.

Pitäkää vaan iltarutiinit samana. Tietysti jos huutaa kovasti, sitten jollain tapaa rauhoittelette. Aikaa tutittomaan elämään tottuminen vie tovin. Meillä tutti jäi pois - hetkinen vaan, ihan samassa iässä kesäkuussa. Viikon oli tutti mielessä iltaisin varsinkin vaikka meillä tutti oli vaan unilla käytössä. Sitten tutin huutelu loppui mutta nukutus kyllä venyi ja jossain vaiheessa se kesti jo tunnin..



Ei siinä varmaan mitään oikotietä onneen ole. Sinnikkyyttä. Eikä missään nimessä enää tuttia takas, kun sen kerran on pois heittänyt. Heikoilla hetkillä itsekin meinasin ottaa tutin, sellainen kun löytyi kaapista. Onneksi en ottanut.

En antaisi tuttia takaisin, kun kerran noin hyvin lähtenyt menemään; päikkärit ja kaikki. Ja en näe tuossa edes iltaongelmaa, koska kuinka kauheaa se on olla se 20 min siinä lapsen luona kunnes nukahtaa? jos siihen tyytyy. Silittelemään en alkaisi ja tosiaan ei selkäkään sitä monella kesta. Mutta jos äidin läsnäolo riittää, niin mikäs siinä istuksia.

että lapsen pitäisi nukahtaa itsekseen siksi, että se on vanhemmille helpompaa! Meillä on saman ikäinen tyttö, jolla myös on nukkuessaan vielä tutti käytössä. Hänet on käytännössä aina nukutettu ja lähes koko ajan olemme nukkuneet perhepedissä. Hän on meidän ainokaisemme.



Useimmiten nukkumaan käyminen on aivan ihana tapahtuma, enkä niitä läheisyyden hetkiä vaihtaisi mihinkään! Kyllä meillä on ollut niitä rankempiakin iltoja, jolloin saattaa yli 1,5 tuntia vierähtää nukutustouhuissa. Silloin kieltämättä on tullut mieleen, että helpompiakin tapoja voisi olla. Mutta nehän ovat, kuten sanoit, helpompia nimenomaan vanhemmille. Jos minun lapseni kaipaa läheisyyttä, erityisesti nukkumaan mennessään, on minusta täysin toisarvoista, onko se äidille ja isille helppoa vai vaikeaa.

Joku ihmetteli et miksi lapsen pitäisi yksin nukahtaa-miksi ei kysyn taas minä? Meillä molemmat opetettu tai oppineet siihen et nukahtavat yksin, eivät ole seuraa vaatineet. Siksi nyt tämä 20min tuntuu minusta TOSI pitkältä ajalta. Jokainen nukuttaa/on nukuttamatta, miten sen parhaaksi näkee.

Itse pystyn ainakin käyttämään ajan tosi hyödyksi, kun lapset on vaan jääneet sänkyyn, enkä ala sen kummemmin erittelemään miten..

KIITOS tsempeistä, luulen et meillä tutti HISTORIAA todella, ehkä mä tsemppaan ite sen verran, et päästään pahemman yli.

jättää lapsi yksin tutin ikävänsä kanssa. Tutilla, unilelulla on kuitenkin vahva psykologinen merkitys lapselle.



Meillä tutti jäi ikävä kyllä pois vasta kolmen vuoden iässä. Kuukausi sitä kaipailtiin, yöt olivat rikkonaisia. Olen erittäin huono nukkumaan, mutta siinä tilanteessa otettiin lapsi välillä keskelle nukkumaan. Siitä sitten siirtyi omaan sänkyynsä samaan huoneeseen. Tämän rumban jälkeen olin tolkuttoman väsynyt...



Voimaa ja kärsivällisyyttä.

HannesM. Tekstisi sai minut hieman hämilleen. Olitkohan tullut ajatelleeksi, ettei muilla ehkä ole vain yhtä pientä lasta? Saako ihmisillä olla vain 1 lapsi, kun he eivät voi toimia useampi lapsisessa perheessä tavallanne? Onko kaikkien lapsien loppujen lopuksi helpompaa nukahtaa 1.5h nukutussession jälkeen? Onko lapsiystävällisempää kuitenkin, opettaa lapsi lempeästi, mutta päättäväisesti nukahtamaan itse? Osaako vanhempi tunnistaa oikein lapsen väsyn, jos nukutukseen kuluu joka ilta pitkiä aikoja? Onko lapsi silloin opetettu liian monimutkaiseen nukahtamisrituaaliin? Kiristääkö pitkä nukutussessio kuitenkin vanhemman hermoja? Viekö nukuttaminen kuitenkin vanhempien pois niitä kallisarvoisia minuutteja, jotka voisi käyttää parisuhteenkin hoitoon?

Siinä kysymys poikineen. Asiat kun kuitenkin ovat aika harvoin ihan mustavalkoisia. Meillä ei toimisi tuo teidän perheen tyyli. Hienoa että se teillä toimii ja olette siihen tapaan toimia tyytyväisiä. :-)

Tutittomuuteen. Alku on vähän hankalaa mutta hyvin teillä tuntuu silti menevän. Meillä keskusteltiin päivisin mitä tutille kävi. Useaan otteeseen. Ja samalla kävimme läpi että oravalapset menevät nukkumaan ilman tuttia, eivätkä ne yhtään itke tutin perään vaikka sitä kovasti ikävä onkin. Karhulapset menevät nukkumaan ilman tuttia jne.. koiralapset menevät nukkumaan.. Heppalapset jne... Meillä toimi homma näin. Jos keksitte mistä narusta on hyvä vetää teidän lapsen kohdalla, niin hyvä niin. Läheisyyttä lapsi tarvitse huomattavasti enemmän myös päivisin.

Voimia tutittomuuden läpiviemiseen! :-)

Lila75 ja tytöt 2v ja pian 7kk

HannesM:

että lapsen pitäisi nukahtaa itsekseen siksi, että se on vanhemmille helpompaa! Meillä on saman ikäinen tyttö, jolla myös on nukkuessaan vielä tutti käytössä. Hänet on käytännössä aina nukutettu ja lähes koko ajan olemme nukkuneet perhepedissä. Hän on meidän ainokaisemme.

Useimmiten nukkumaan käyminen on aivan ihana tapahtuma, enkä niitä läheisyyden hetkiä vaihtaisi mihinkään! Kyllä meillä on ollut niitä rankempiakin iltoja, jolloin saattaa yli 1,5 tuntia vierähtää nukutustouhuissa. Silloin kieltämättä on tullut mieleen, että helpompiakin tapoja voisi olla. Mutta nehän ovat, kuten sanoit, helpompia nimenomaan vanhemmille. Jos minun lapseni kaipaa läheisyyttä, erityisesti nukkumaan mennessään, on minusta täysin toisarvoista, onko se äidille ja isille helppoa vai vaikeaa.