Lue keskustelun säännöt.
Miten päästä yli elämättömyydestä?
04.07.2015 |
Näen unia, joissa olen nuori ja petyn aina herätessäni todellisuuteen. Minulle sanotaan, että elän liikaa menneisyydessä, jota ei edes ollut.
Kommentit (14)
Memento mori auttaa parhaiten. Lisäksi omalla kohdalla on auttanut se, että erakoidun täysin. En vaan kestä enää lainkaan muiden ihmisten tuomitsevuutta omaa elämättömyyttäni kohtaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten se elämättömyys siis ilmenee? Ette tee koskaan mitään?
[quote author="Vierailija" time="04.07.2015 klo 13:41"]
Miten se elämättömyys siis ilmenee? Ette tee koskaan mitään?
[/quote]
Mulla on opiskelut, kiinnostuksenkohteet ja harrastuksia, myös ajoittain töitä. Kavereita ei ole koskaan ollut paljoa, parisuhdetta ei koskaan. Ylipäänsä vietän suurimman osan aikaa kotona omien juttujen parissa/käyn yksin tapahtumissa ja harrastuksissa.
Omalla kohdalla määrittelen elämättömyyden juurikin siihen, ettei sosiaalisia suhteita ole ja aina saa tehdä kaikki jutut yksin.
[quote author="Vierailija" time="04.07.2015 klo 13:46"]
[quote author="Vierailija" time="04.07.2015 klo 13:41"]
Miten se elämättömyys siis ilmenee? Ette tee koskaan mitään?
[/quote]
Mulla on opiskelut, kiinnostuksenkohteet ja harrastuksia, myös ajoittain töitä. Kavereita ei ole koskaan ollut paljoa, parisuhdetta ei koskaan. Ylipäänsä vietän suurimman osan aikaa kotona omien juttujen parissa/käyn yksin tapahtumissa ja harrastuksissa.
Omalla kohdalla määrittelen elämättömyyden juurikin siihen, ettei sosiaalisia suhteita ole ja aina saa tehdä kaikki jutut yksin.
[/quote]
Oletko yrittänyt tutustua ihmisiin noissa harrastuksissasi tai tapahtumissa?
Minkä ikäisiä te "elämättömät" ihmiset sitten olette? Miksi ette muuttaisi suhtautumistanne ja alkaisi elää jo tänään?
[quote author="Vierailija" time="04.07.2015 klo 13:48"]
Oletko yrittänyt tutustua ihmisiin noissa harrastuksissasi tai tapahtumissa?
Minkä ikäisiä te "elämättömät" ihmiset sitten olette? Miksi ette muuttaisi suhtautumistanne ja alkaisi elää jo tänään?
[/quote]
Tietysti olen yrittänyt :) Olen myös yrittänyt päästä porukoihin työpaikoilla, opiskeluissa ja yrittänyt löytää netistä samanhenkistä seuraa. Tuloksena aina ulkopuolelle jääminen eikä mitään pinnallista tuttavuutta kummempaa. Samalla tavalla tapailut eivät ole koskaan kestäneet paria kk pidempään.
Kun on sosiaaliset taidot heikot ja asiaa kuitenkin yrittänyt parantaa sitä vain hyväksyy jossain vaiheessa, että omaa tilannetta ei pysty enää muuttamaan yrityksistä huolimatta. Olen kuitenkin liki 30-vuotias jo ja lapsuudesta saakka ollut todella yksinäinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.07.2015 klo 13:46"]
[quote author="Vierailija" time="04.07.2015 klo 13:41"]
Miten se elämättömyys siis ilmenee? Ette tee koskaan mitään?
[/quote]
Mulla on opiskelut, kiinnostuksenkohteet ja harrastuksia, myös ajoittain töitä. Kavereita ei ole koskaan ollut paljoa, parisuhdetta ei koskaan. Ylipäänsä vietän suurimman osan aikaa kotona omien juttujen parissa/käyn yksin tapahtumissa ja harrastuksissa.
Omalla kohdalla määrittelen elämättömyyden juurikin siihen, ettei sosiaalisia suhteita ole ja aina saa tehdä kaikki jutut yksin.
[/quote]
Näkisit ahdistavan sosiaalisuuden kuten minä. Miten muista riippuisi, toiset vain neuvovat mitä on tehtävä, itse parhaiten tiedät. Tyhmintä mitä on kuultu, "kun on vielä nuori", koin oikeaa onnellisuutta vasta hiukan ennen keski-ikää.
Alapeukkujen sijaan voisitte vastata kysymyksiin. Yritän ymmärtää teitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.07.2015 klo 13:52"]
[quote author="Vierailija" time="04.07.2015 klo 13:48"]
Oletko yrittänyt tutustua ihmisiin noissa harrastuksissasi tai tapahtumissa?
Minkä ikäisiä te "elämättömät" ihmiset sitten olette? Miksi ette muuttaisi suhtautumistanne ja alkaisi elää jo tänään?
[/quote]
Tietysti olen yrittänyt :) Olen myös yrittänyt päästä porukoihin työpaikoilla, opiskeluissa ja yrittänyt löytää netistä samanhenkistä seuraa. Tuloksena aina ulkopuolelle jääminen eikä mitään pinnallista tuttavuutta kummempaa. Samalla tavalla tapailut eivät ole koskaan kestäneet paria kk pidempään.
Kun on sosiaaliset taidot heikot ja asiaa kuitenkin yrittänyt parantaa sitä vain hyväksyy jossain vaiheessa, että omaa tilannetta ei pysty enää muuttamaan yrityksistä huolimatta. Olen kuitenkin liki 30-vuotias jo ja lapsuudesta saakka ollut todella yksinäinen.
[/quote]
Olet minua huomattavasti nuorempi. Elämä voi kuule muuttua, naps vain, ihan yhtäkkä. Suuntaan tai toiseen. Älä luovuta!
Minulla tässä on kyse menneisyyden kuormasta, joka painaa ja estää minua elämästä. Aloin seurustella vasta lähes kolmikymppisenä enkä ole vieläkään varma, olenko oikeassa suhteessa, mutta en voi erota (koen, että menneisyys ennustaisi siinä suhteessa tulevaa eli jäisin yksin). Ystäviä ei tietenkään ole ja olen sairaslomalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.07.2015 klo 14:24"]
Minulla tässä on kyse menneisyyden kuormasta, joka painaa ja estää minua elämästä. Aloin seurustella vasta lähes kolmikymppisenä enkä ole vieläkään varma, olenko oikeassa suhteessa, mutta en voi erota (koen, että menneisyys ennustaisi siinä suhteessa tulevaa eli jäisin yksin). Ystäviä ei tietenkään ole ja olen sairaslomalla.
[/quote]
Mikä on tuo menneisyyden kuorma? Vaikea lapsuus?
[quote author="Vierailija" time="04.07.2015 klo 13:55"]
Olet minua huomattavasti nuorempi. Elämä voi kuule muuttua, naps vain, ihan yhtäkkä. Suuntaan tai toiseen. Älä luovuta!
[/quote]
En mitään luovuttanut ole, mutta realistista on että elämättömyys jatkuu ja siihen tulee vain etsiä keinot sopeutuakseen. Ylipäänsä ei ole mitään ulkoista keinoa, joka auttaisi vaan jos haluaisin olla normaali, ystävyyden ja rakkauden arvoinen yksilö minun tulisi olla radikaalisti erilainen. Sitä muutosta en ole pystynyt tekemään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.07.2015 klo 13:46"]
[quote author="Vierailija" time="04.07.2015 klo 13:41"]
Miten se elämättömyys siis ilmenee? Ette tee koskaan mitään?
[/quote]
Mulla on opiskelut, kiinnostuksenkohteet ja harrastuksia, myös ajoittain töitä. Kavereita ei ole koskaan ollut paljoa, parisuhdetta ei koskaan. Ylipäänsä vietän suurimman osan aikaa kotona omien juttujen parissa/käyn yksin tapahtumissa ja harrastuksissa.
Omalla kohdalla määrittelen elämättömyyden juurikin siihen, ettei sosiaalisia suhteita ole ja aina saa tehdä kaikki jutut yksin.
[/quote]
Sinähän elät jopa enemmän kuin moni paskassa parisuhteessa nakottava "taloudenhoitaja".
[quote author="Vierailija" time="04.07.2015 klo 14:45"]
Sinähän elät jopa enemmän kuin moni paskassa parisuhteessa nakottava "taloudenhoitaja".
[/quote]
Voihan sen noinkin ajatella. Toisaalta se "taloudenhoitaja" on ainakin jollekin edes tärkeä ja hyödyllinen. Minä en kenellekään muulle kuin itselleni.
Itselle elämättömyys on ollut ironisesti elämäni suurin tragedia. Luulen myös, että ainoastaan elämällä siitä voi päästä yli. Keskittymällä tähän päivään. Helpommin toki sanottu kuin tehty, jos menneisyyden painolasti on niin valtava. Minua lohduttaa ajatus siitä, että lopulta tämä kuitenkin loppuu. Sadan vuoden päästä elämälläni/elämättömyydelläni ei ole mitään merkitystä.