Kun on SITOUTUMISKAMMO

Jaaha. Avaa solmus äläkä kiusaa muita.

[quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 01:01"]Nainen olen ja tykkään ihastumisesta ym. mutta sitten en anna suhteiden monestikaan edetä pienestä söpöstelystä mihinkään. Mitään tunnelukkoja ei ole vaan olen muille, paitsi siis miehille, todella avoin tunteistani ym. Ja vaikeaa olisi kuvitella asuvansa jonkun kanssa (3 v asunut yksin) ja että joku näkee mun arkirutiinit ja ehkä ärsyyntyy jostain mun tavasta tai siitä että olen aamu-uninen. Mikään erakko en kuitenkaan lähellekään ole ja perheen haluan 3-kymppisenä sitten perustaa. Ihmetyttää miksi sitoutumiskammo vahvana. Muita samansuuntaisia? Tai jotain kommenttia?
[/quote]

Mulla vähän sama homma. En oikeen tiiä miten siitä pääsis eroon, toivon että ne ahdistukset ja pelot häviäis jotenkin maagisesti iän myötä :D

Mulla sitoutumiskammo poistui oikean ihmisen kohtaamisen myötä. :)
Elämääni asteli pyytämättä ja yllättäen mies, jonka kanssa huomasin pelkojeni ja kammojeni huomaamatta hälventyneen.

No asu erillä siitä ketä tapailet. Mikään pakko ei ole muuttaa yhteen. Miehille yleensä sopii vielä paremmin tälläinen järjestely.

Sun moraali on vääristynyt. Et halua vastuuta, mutta haluat noukkia rusinat pullasta. Nykyään aika tyypillistä ihmisille tuollainen itsekäs toiminta. Minä paheksun.