Lue keskustelun säännöt.
Missä tilanteessa ihminen saa mielestäsi sanoa itseään köyhäksi?
28.06.2015 |
Tuo toine ketju on venynyt jo niin pitkäksi, siksi uusi ketju aiheesta. Mutta siis milloin suomalainen saa oikeuden olla köyhä? Missä elämäntilanteessa? Ilmeisesti palstan mukaan kukaan ei ole köyhä jos on enemmän kuin 1h/hlö ( siis yksiö on ok sinkulle, kaksio pariskunnalla ja 3h jos yhtään isompi perhe jne) Omakotiasuja ei ilmeisesti koskaan voi olla köyhä ( ei vaikka se okt olisi jossain periferiassa ja käytännössä arvoton)
Myöskään mielenterveysongelmat eivät oikeuta köyhän statukseen saati päihdeongelmat. Kouluttamattomuus ja työttömyys on aina omia valintoja, joten silloinkaan ei saa armoa olla köyhä.
Köyhä on siis vain fyysisesti vakavasti sairastunut, pienen pienessä asunnossa ilman tukia asuva ihminenko, jolla ei ole mitään irtaimistoa eikä koskaan syö mitään herkkua/kahvia eikä vieraillekaan saa tarjota mitään leivonnaista? Eikä missään nimessä saa omistaa kallista lemmikkiä.
Kommentit (30)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä koin olevani opiskellessa köyhä,etenkin ensimmäisenä vuonna kun ei ollut edes kesätyörahoja joilla elää.Elin pelkällä opintotuella,joka oli vielä pienempi kuin nykyisin kun ei ollut sitä 15 vuoden korotusta tullut.Käteen jäi 199e kuussa,josta meni vielä joku 40e vuokraan asumislisän kanssa.Lopuilla rahoilla sitten elelin.Söin koululla mahan täyteen,illalla jotain makaronilaatikkoa yms.En ostellut vaatteita erityisemmin, minulla oli todella vähän jo ennestäänkin vaatteita.Kenkiä yhdet per kausi eli kesä ja talvikengät.Ei mennyt rahaa meikkeihin,ei mihinkään,kävin ehkä pari kertaa ulkona vuodessa kun ei ollut rahaa baareissa tai missään hillua.Mitään en harrastanut,tietokoneen olin ostanut säästöillä(synttärirahoja,lakkiaisrahoja..),jotta kouluhommat saa tehtyä.Kotona kävin äidin maksamilla junalipuilla,mukaan sain monesti kassillisen ruokaa. Luultavasti olin aika köyhä ja monet opiskelutoverit ei ymmärtäneet miksi esim 20snt oli iso raha. Tuostakin selvittiin, toiveena oli että kyllä Se tästä joskus helpottuu.
Voitte itse päättää onko tuo köyhää. Jälkikäteen opin kuinka suhteellisen monella yliopisto-opiskelijalla on vanhempien ostama sijoitusasunto,vanhempien kustantama auto,varaa ulkomaanreissuihin jne...jos joku on sitä mieltä että Suomessa ei ole tuloerot kasvaneet niin on aika sokea ja kuuro.
Minusta köyhyyteen riittää että tuntee olevansa köyhä. Esimerkkinä eräs vasemmistoliiton kansanedustaja ilmoitti olevansa köyhä, niin kyllähän sanaan pitää luottaa.
2:nen, miksi et ottanut opintolainaa? Eikö siinä mielessä köyhyytesi/niukkuutesi ollut osittain oma valinta ja lyhytaikaista. Varsinkin kun äitisi avusti sinua säännöllisesti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.06.2015 klo 21:38"]Köyhä juo kylmää hanavettä eikä kalliita virvoitusjuomia, teetä tai kahvia.
Köyhä elää juureksilla, pavuilla ja kaurahiutaleilla. Hän kerää marjoja ja sieniä luonnosta ja pakastaa tai kuivaa ne. Köyhä suosii raakaruokaa ja säästää sähköä.
Köyhällä ei ole puhelinta tai tietokonetta. Hän lukee mahdolliset viestit kirjastossa. Kirjastosta hän lainaa oivallisia köyhäilyoppaita.
Köyhä liikkuu luonnossa eikä käy kuntosalilla ja jumpassa.
Köyhä leikkaa itse hiuksensa.
Köyhä on niin hento, että hän löytää vaatteet kirpputorilta, jonne porsistuneet vievät liian pieniksi jääneet vaatteensa.
Köyhä kulkee huomaavaisesti pää painuksissa, kun rikkaat ynnä äveriäät kulkevat häntä vastaan.
Hän muistaa aina köyhyytensä ja on nöyrä ja kiltti ihminen.
[/quote]
Köyhä ei siis voi hoitaa asioitaan koska ei ole puhelinta eikä nettiä kotona?
Edes työnhaku, laskujen maksaminen, kela-asiointi yms. Eivät siis onnistu kärkkymättä kirjastosta vapaata konetta?
Nykyään netti on niin kiinteä osa suomen julkishallintoa ja viranomaisia, yksityisistä palveluista puhumattakaan, että netittömyys olisi jo merkittävä syrjäyttäjä.
^ jaa se oli sittenkin ironiaa. Monipa tuollaista sanoo myös silmät kirkkaina. "Ei työtön/köyhä nettiä tarcitse"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.06.2015 klo 21:58"]
Köyhä juo kylmää hanavettä eikä kalliita virvoitusjuomia, teetä tai kahvia.
Köyhä elää juureksilla, pavuilla ja kaurahiutaleilla. Hän kerää marjoja ja sieniä luonnosta ja pakastaa tai kuivaa ne. Köyhä suosii raakaruokaa ja säästää sähköä.
Köyhällä ei ole puhelinta tai tietokonetta. Hän lukee mahdolliset viestit kirjastossa. Kirjastosta hän lainaa oivallisia köyhäilyoppaita.
Köyhä liikkuu luonnossa eikä käy kuntosalilla ja jumpassa.
Köyhä leikkaa itse hiuksensa.
Köyhä on niin hento, että hän löytää vaatteet kirpputorilta, jonne porsistuneet vievät liian pieniksi jääneet vaatteensa.
Hän muistaa aina köyhyytensä ja on nöyrä ja kiltti ihminen.
------------------------
mä elän jokseenkin näin. Mulla on kuitenkin tuloja noin 85000€ vuodessa ja velatonta omaisuutakin lähemmäs puoli miljoonaa. En varmaan kelpaa köyhäksi? Joo, käteistä käyttörahaa ei ole, tulot mmenvät kaikki sijoituksiin ja sijoituslainoihin.
[/quote]
Kuka jaksaa elää noin?
Olen köyhä normien mukaan. Kaikkea on, ruokaa, vaatetta, netti, puhelin, kunnon sänky, peittoja, lakanoita.
Sosiaalinen elämä hiukan vähissä, en ihmeemmin kärsi, ajattelen vain kun rahaa olisi niin sukulaiset tykkäisivät minusta.
Netti maksaa 20, 62 e /kk, miten jollain ei ole varaa.
Teen hankintoja silloin kun rahaa jää, juostu tarjousten perässä.
Mä koen olevani köyhä yh. Teen kahta työtä, että saan laskut maksettua ja vuokran, mikä imaisee puolet palkasta. Teini lasten vanhempana ei ole helppoa jos on köyhä. Taistellaan rahasta. Saako nuori 10e kavereiden kanssa vietettyyn aikaan vai ostasko äiti sillä viikonlopun ruuat. Nuoren kännykän hajotessa stressi vaivasi ja ahdistus. Itkin, että mistä saamme uuden puhelimen. Soittelin kaverit läpi olisiko jollakin antaa vanhaa puhelinta. Ja kyllä nettiä ja puhelinta tarvitaan. Pakko pitää yllä sosiaalisia suhteita ettei pää hajoa. Joskus on myös pakko ostaa kahvipullaa. Rahahuolilla ei tahdo myöskään hirveästi huolestuttaa teinejä. Ettei he ahdistu. Seuran joutuu valitsemaan tarkasti jos esim joka toinen vuosi käy tallinnan risteilyllä. Joutuu ystävää muistuttamaan koko ajan että valitaanhan edullinen ruokapaikka. Baareissa ei ole varaa käydä. Tupakkaakaan ei polteta. Se ahdistus hiki kun tajuaa ettei ole laskuun rahaa riittää minulle syyksi sanoa olevani köyhä. Unelmoin päivästä milloin voin mennä kaupungille ja kauppaan ja ostaa sellaisen vaatteen kuin ikinä haluan. Toivottavasti se päivä tulee joskus:)