Lue keskustelun säännöt.
Onko muita jotka eivät halua naimisiin rakkaansa kanssa?
28.06.2015 |
Meillä on ongelma mieheni kanssa. Hän haluaa kihloihin ja naimisiin. Itse taas koen, että rakastan enemmän ilman nuita asioita. Avioliitto tuntuisi tosiaan enemmän kahleelta. Ja en voi tälle tunteelle mitään. Rakastan miestä ja olen hänelle uskollinen, mutta en tiedä miten tässä nyt käy.
Kommentit (33)
Jos rakastaa oikeasti, ei ole epäilystä siitä etteikö halua mennä naimisiin. Näin se vain on, ei poikkeuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.06.2015 klo 09:56"]En halua, koska haluan jokainen aamu päättää uudelleen vapaasti, rakastammeko toisiamme, vai eroammeko. Niin moni elää avioliitossa pakosta, kun ei pääse eroon,. Heidän on tarvinnut vain kerran päättää rakastavansa. Mutta avoliitto on aidompi, koska joka aamu päätämme aina uudelleen, että vieläkö tämän päivän sinua rakastan.
[/quote]
Kyllä mä hulluksi tulisin jos kuulisin että miesystäväni joka aamu miettii rakastaako se mua vai ei. Itselleni se on täysin selvää eikä sitä tarvitse joka aamu pohtia. Siksi haluankin hänen kanssaan joskus naimisiin.
Minusta on tuuliviirimäistä muka joka päivä "päättää" et laittaako voikkarin päälle kurkkuu vai tomskua, ottasko teetä vai kahvii ja ai niin, rakastaisko sitä tota kumppanii vai ei. Ei vattu, ei sitä kyl tänään jaksais rakastaa, mokomaa apinaa.. Tämmönen arpominen on heikkoutta, sisäistä epävarmuutta ja kyvyttömyyttä sitoutua valintoihinsa. Arkipäiväistää rakkauden. En arvosta. Olin itse parikymppisenä samanlainen mutta onneksi tajusin mistä vatvominen ja mukarohkeus kumpusi - epävarmuus ja väärät miehet :D
Heti kun oikea mies sattui kohdalle niin hups vaan, oltiin naimisissa. Arvaa vaan kuinka paljon vaatii luonteelta luottaa, sitoutua, valita rakastaminen vaikka mitä tulisi - paljon henkisesti vaativampaa, kehittävämpää ja rikkaampaa. Olemme vahvat yksilöt ja yhdessä vahvemmat, kauniimmat, kuolemattomat kunnes kuolemme. Joutsenet, uskolliset, vedän vaikka hampailla reen yli napajäätikön ;-P
En halua, koska pitäisi erota aviomiehestäni jos rakkaani kanssa menisin naimisiin.
Parempi olla sotkematta avioliittoa ja rakkautta. Parempia erikseen.
[quote author="Vierailija" time="28.06.2015 klo 10:16"]
Jos rakastaa oikeasti, ei ole epäilystä siitä etteikö halua mennä naimisiin. Näin se vain on, ei poikkeuksia.
[/quote]Olihan tämä sarkasmia? -4
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle avioliitto ei symbolisesti merkitse mitään. Aikansa elänyt instituutio, kuten keskustelussa jo mainittiin. Avioliitto ei muuttaisi suhdettamme mitenkään, paitsi juridisesta näkökulmasta ja se saattaisikin olla ainut syy mennä naimisiin jos meille joskus tulee lapsia. Emme ole koskaan kuuden vuoden aikana puhuneet naimisiin menosta, mutta tiedän mieheni ajattelevan samoin. Jos kosinta jostain syystä tulisi,vastaisin kyllä, koska kuten sanoin avioliitto ei muuttaisi suhdettamme mitenkään. Ja siinäpä olisi hyvä tekosyy pitää kivat bileet läheisille.
Minä olin tuota mieltä, mutta myöhemmin mieli muuttui laillisten oikeuksien takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen kasin kanssa samaa mieltä, jos löytää elämänsä rakkauden niin haluaa naimisiin. Nimimerkki en uskonut avioliittoon ennen kuin tapasin mieheni ja hän järisytti elämäni perinpohjin, tervetuloa elämääni
Mutta ymmärrän kyllä ihmisiä, jotka eivät mene naimisiin. Laimea elämä, laimeat valinnat.. Avioliitto vaatii vahvan kumppanuuden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.06.2015 klo 09:56"]
En halua, koska haluan jokainen aamu päättää uudelleen vapaasti, rakastammeko toisiamme, vai eroammeko. Niin moni elää avioliitossa pakosta, kun ei pääse eroon,. Heidän on tarvinnut vain kerran päättää rakastavansa. Mutta avoliitto on aidompi, koska joka aamu päätämme aina uudelleen, että vieläkö tämän päivän sinua rakastan.
[/quote]
Avioliitosta ei pääse eroon? Nyt tuli jotain uutta tietoa.
Veikkaan, että ne eroamisessa tulevat vaikeudet ovat pääosin samat kuin avoliitossakin, lasten asiat, emotionaaliset puolet ja toki raha-asiat. (Avoparillakin voi olla yhteistä omaisuutta ja jos pidempi avoliitto, jossa lapsia, niin se monin tavoin rinnastetaan avioliittoon omaisuuden jaossa)
Minäkään en halua. Ainakaan niin kauan kun avioliitto on valtiollinen instituutio.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.06.2015 klo 10:29"]Minulle avioliitto ei symbolisesti merkitse mitään. Aikansa elänyt instituutio, kuten keskustelussa jo mainittiin. Avioliitto ei muuttaisi suhdettamme mitenkään, paitsi juridisesta näkökulmasta ja se saattaisikin olla ainut syy mennä naimisiin jos meille joskus tulee lapsia. Emme ole koskaan kuuden vuoden aikana puhuneet naimisiin menosta, mutta tiedän mieheni ajattelevan samoin. Jos kosinta jostain syystä tulisi,vastaisin kyllä, koska kuten sanoin avioliitto ei muuttaisi suhdettamme mitenkään. Ja siinäpä olisi hyvä tekosyy pitää kivat bileet läheisille.
[/quote]
Miksi alapeukutatte?
[quote author="Vierailija" time="28.06.2015 klo 10:31"]
Olen kasin kanssa samaa mieltä, jos löytää elämänsä rakkauden niin haluaa naimisiin. Nimimerkki en uskonut avioliittoon ennen kuin tapasin mieheni ja hän järisytti elämäni perinpohjin, tervetuloa elämääni
[/quote]
Niin, koska kaikki maailman ihmiset ajattelevat samoin kuin sinä ja jakavat arvojärjestyksesi... Huh huh. -4
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eipä tuollainen ahdasmielisyys ja omien kokemusten perusteeton yleistäminen ole mitenkään tavatonta. Joidenkin mielestä vannoutunut lapsetonkin alkaa haluta lapsia, "kunhan hän vain tapaa oikean miehen" tai "oikean naisen". Sama juttu avioliiton kanssa.
[quote author="Vierailija" time="28.06.2015 klo 12:24"]
Eipä tuollainen ahdasmielisyys ja omien kokemusten perusteeton yleistäminen ole mitenkään tavatonta. Joidenkin mielestä vannoutunut lapsetonkin alkaa haluta lapsia, "kunhan hän vain tapaa oikean miehen" tai "oikean naisen". Sama juttu avioliiton kanssa.
[/quote]Jos miehen on pakko saada lapsi ja pakko päästä naiisiin, hän ei ole minulle oikea mies.
Jos aikoo hankkia lapsia, kannattaisi myös mennä naimisiin.
Minusta avioliitto on järkevä tapa turvata parisuhde ns. juridisesti. Toki voi tehdä kaikenlaisia "yskittäisi sopimuksia" ties mistä asioista, mutta aina jokin voi jäädä ns. huomiotta. Esim. vaikka nämä (toisen kuollessa ns. yllättäen):
-Asunto, jos yhdessä omistetaan ja perikunta lakaa vaatia myymistä jne. eikä ole testamenttia tmv. johon voi vedota.
-Hoitopäätökset, jos makaa vakavasti loukkaantuneena sairaalassa niin kuka "saa" päättää kokeillaanko jotain leikkausta vai, missä vaiheessa irrotetaan hengityskoneesta jne.
-Jos kuolee niin mihin haudataan, ehkä ajatuksena ollut yhteinen hauta läheiseltä hautausmaalta mutta kuolleen suku vaatii toiselle puolelle Suomea sukuhautaan jne.
Puhumattakaan ns. pienemmistä asioista joihin voi törmätä varsinkn ulkomailla, joissa ns. vaimolla/miehellä on tiettyjä oikeuksia joita avokilla ei ole, nämä nyt voivat olla ihan pikkujuttuja, esim. kuka saa ajaa vuokra-autolla tmv. joilla ei sinällään kaikkien elämään ehkä koskaan ole merkitystä.
[quote author="Vierailija" time="28.06.2015 klo 09:54"]Mulla on ihan samat fiilikset. Ihan kauheasti ahdistaa koko ajatus naimisiin menosta ja siksi oonkin miettinyt, että onkohan mies mulle sittenkään se oikea, kun en vaan voi sietää ajatusta naimisiin menosta. Tosin mulla on ollut isän kuoleman jälkeen ns. periaatteena, etten mene koskaan naimisiin, koska isä ei olisi saattamassa mua alttarille eikä isä ja äitikään olleet naimisissa vaikka isä pariin otteeseen oli kosinutkin niin ehkä niilläkin on osansa tässä. Niin ja iällä, ei me olla vasta kun parikymppisiä, mutta mies välillä jo hinkuu kihloja, ja mun mielestä taas silloin kun mennään kihloihin niin aletaan sitten jo suunnitella häitä, vaikka eihän sen pakko ole niin mennä.
[/quote]
Isän alttarille saattoi on 100% höpöhöpöä. Se ei ole pätkääkään suomalainen perinne vaan rantautunut meille viimeisen 20-30 v. aikana amerikkalaisista elokuvista. Yök. Koetko olevasi esine, jonka isäsi luovuttaisi miehelle? Minä ainakin olin naimisiin mennessäni nuori ja itsenäinen nainen, joka käveli alttarille yhtä matkaa rakastamaan miehen kanssa. Ohis.
[quote author="Vierailija" time="28.06.2015 klo 09:56"]En halua, koska haluan jokainen aamu päättää uudelleen vapaasti, rakastammeko toisiamme, vai eroammeko. Niin moni elää avioliitossa pakosta, kun ei pääse eroon,. Heidän on tarvinnut vain kerran päättää rakastavansa. Mutta avoliitto on aidompi, koska joka aamu päätämme aina uudelleen, että vieläkö tämän päivän sinua rakastan.
[/quote]
Enpä haluaisi elää tuollaisessa epävarmuudessa. Minulle jo avoliitto on sitoutumista, jonka on tarkoitus kestää elämän loppuun saakka. Eri asia sitten kestääkö.
[quote author="Vierailija" time="28.06.2015 klo 09:56"]
En halua, koska haluan jokainen aamu päättää uudelleen vapaasti, rakastammeko toisiamme, vai eroammeko. Niin moni elää avioliitossa pakosta, kun ei pääse eroon,. Heidän on tarvinnut vain kerran päättää rakastavansa. Mutta avoliitto on aidompi, koska joka aamu päätämme aina uudelleen, että vieläkö tämän päivän sinua rakastan.
[/quote]
Ja höpsis. Tämä nyt on niin keskenkasvuista alkaa kilpailemaan. Ap:n tilannetta ei auta kommentit, jossa vähätellään avioliiton merkitystä.
Rehellisyys on kaiken a ja o. Mun mielestä sun pitää tehdä asia selväksi miehelle. Jokainen saa itse päättää mitä mieltä on, mutta faktat tulee olla selvillä.