En pysty uskomaan näitä ihmisten äkillisiä menehtymisiä
Tänään olen todella kovasti miettinyt nuorena lähteneiden kohtaloita. Ei siihen kukaan voi olla valmis, jos sairauden kautta joutuu elämän jättämään. Erityisesti erään nuoren äidin kohtalo, joka täälläkin on puhuttanut on ollut paljon mielessä, suorastaan painanut mieltä. Sairastuin hänen kanssaan samaan aikaan ja löysin kyseisen S&L-blogin ollessani itse sairaalassa, liikuntakyvyttömänä, vailla tietoa selviänkö. Kuvittelin meidät molemmat kesään mennessä terveinä, vaikeudet ohittaneina eikä aluksi mieleeni tullut edes vaihtoehto ettei hän parane. Minä aloin kuitenkin parantua ja olen nyt kunnossa, valmistelemassa pienen lapseni toisia syntymäpäiväjuhlia. En voi käsittää, että hänelle kävi niin, olen pohjattoman surullinen ja kauhuissani siitä tilanteesta jota hän ja hänen lähipiirinsä ovat joutuneet käymään läpi. Omakohtaisesti muistan sen pelon tunteen, jonka keskelle rauhan toi ainoastaan tieto että joku rukoilee puolestani. En tiedä mutta halusin vain jakaa ajatukseni, jotka raskaasti kiertävät samaa ahdistavaa ja surullista kehää. T <3 ajatuksissani.
Kommentit (7)
Juttelimme kolme viikkoa sitten Skypessä mieheni ulkomailla asuvan veljen kanssa. Hän oli ihan normaalissa kunnossa, hyvässä kunnossa ja heitti vitsejä. Häneltä löytyi syöpä pari vuotta sitten, mutta on leikattu ja kaiken piti olla testeissä ok. Sai yllättäen aivoinfarktin, ja tutkimuksissa löytyi aivoista syöpäpesäkkeitä. Kuoli 9 päivää myöhemmin. Ja hautajaiset oli viikon alussa, mieheni ei kerennyt matkaan. Tätä on vaikea ymmärtää...
no ei 33 v nyt mikään nuori ole enää. Toki keski-ikäinen "nuori".
Se on tässä elämänkulussa, kun ei ikinä tiedä, mitkä kortit jaossa saa käteensä. Joskus tulee ässä, joskus risti.
Oliko kolmas vastaus oikeasti säännöllisen palstakommentoijan?
Allekirjoitus on yleensä tekstin alla.
En ole pitänyt häntä noin julmana ihmisenä.
[quote author="Vierailija" time="12.07.2015 klo 20:39"]no ei 33 v nyt mikään nuori ole enää. Toki keski-ikäinen "nuori".
[/quote]
No kyllä 33v on nuori. Monet naiset varsinkin elävät jo satavuotiaiksi. 100-33=67. Eli melkoisesti olisi voinut olla elinaikaa.
Voimia. Paljon olen miettinyt minäkin... vaikka en sairastakaan kuolemaan johtavaa sairautta, mutta kroonista ja vammauttavaa...