Yle: Walhelmin perheen isä on välillä syömättä, jotta lapsille riittää ruokaa – mutta onko rivitalossa asuvalla perheellä sittenkään oikeutta puhua köyhyydestä?

Vierailija kirjoitti:

Ei tämä dokumentin pääosaa esittänyt nainen ole tyhmä hän on ovela ja viekas.

Hän on viritellyt vain lokkeilun huippuunsa! Kun sekään ei riittänyt, hän keksii uusia tulonlähteitä.

Hän on alallaan lähes nero.

Avaa tarkemmin mitä on tehnyt ja miten, kiitos?

Jos tuo olisi sydämen vajaatoiminnan aiheuttamaa nestekertymää niin olisi kyllä sairaalahoidossa, sillon vetelis pumppu viimesii.

En ole kateellinen. Itse hankimme aikoinaan vaan yhden lapsen koska en olisi koskaan halunnut että lapseni joutuu kokemaan köyhyyttä. 

Vähän samat fiilikset tulee tästä perheestä kuin faijastani. Elimme teini-iässäni tukien varassa ja aina kun tuet pamahtivat hänen tililleen, ukko ryntäsi kauppaan ostamaan itselleen kahmalokaupalla tupakkaa, karkkia ja energiajuomaa. Hän kiskoi ruokaa hirveät määrät usein ihan vain tylsyyteen (myönsi tämän itsekin) ja v*ttuili jos minä söin leipäpussista huimat kaksi palaa. Ruokien piti myös olla tiettyjä merkkejä, halvemmat vastaavat eivät kelvanneet. Kun rahat aina sitten nopeasti loppuivat, viikonloppuisin syötiin monesti pelkkiä omenoita. Voi sitä vinkumisen määrää hänen taholtaan kun oltiin niin köyhiä, nyyh ja kyynel, mitään kivaa ei elämässä ollut. Mitä nyt asuimme kokonaan Kelan maksamassa 4 makuuhuoneen asunnossa suurimman osan kahdestaan (pikkusisarukset joka toinen vklp). Ja uutta pöytätietokonetta, kannettavaa, puhelinta ja tablettia piti ottaa osamaksulla, vaikka vanhat olivat vielä käyttökelpoisia.

Mitäköhän tälle perheelle kuuluu nykyään?

Ja eilen viimeksi joku suurperheen äiti tms. raivosi lehdessä ettei tukiaisia saa vähentää koska hän on valinnut elinkeinokseen aina vaan useampien lasten tekemisen ja sitten lapsiperheen tukiaisilla elämisen tjsp.

Jotenkin tuntuu ettei noita tukiaisia ole tuohon tarkoitettu.

Vähän sama kuin tää tuloraja työttömän lisätuloissa poistettiin koska osa porukasta ei edes yrittänyt työllistyä enempää kuin sen 300 kuussa ja eli käytännössä sosiaaliturvalla. Kaikki hommat joita väärinkäytetään lopetetaan lopulta koska ei valtiolla ole tuollaiseen varaa. Kiittäkää niitä jotka väärinkäyttää systeemiä. 

Vierailija kirjoitti:

Kohta täällä surkutellaan 200-neliöisestä talossa asuvaa toimaria, joka väittää olevansa köhä.

Taikasana köyhä niin koko yhteiskunta kumartaa.

Näitä on jo palstalla joka päivä valittamassa. 

Vierailija kirjoitti:

Tässä on varmaan pudottu sellaiseen passiivisuuden ja flegmaattisuuden kuiluun töiden hakemisen osalta. Kaverini on ollut vuosikausia hr:ssä töissä eri paikoissa ja hänen äitinsä on työelämävalmentaja niin ovat nähneet koko työttömien ja työnhakijoiden kirjon. Kaverini sanoo, että jos joutuuu työttömäksi niin pitää välttää passiivisuutta kaikin keinoin, koska se vie ihmisen työttömyyskierteeseen. Oma ajatusmaailma menee niin negatiiviseksi ja itsetunto romahtaa. Pitää tehdä jotakin, opiskella avoimessa uusia opintoja, mennä kansalaisopiston kursseille yms. Jos pysyy jotenkin kiinni työelämän liepeillä edes opiskelemalla niin se estää syöksymästä ihan sinne pohjalle asti, mistä on vaikea tai mahdotonta nousta ylös.

Nykyhallitus pyrkii kaikin keinoin kieltämään oma-aloittesen opiskelun, vapaaehtoistyötä ja jopa musiikki harrastuksen. Tämä on ihan tietoinen valinta, jolla koitetaan saada orjuuskin tuntumaan siedettävältä. Tietysti se puetaan kauniisiin sanoihin kuten kannustus. Jokaisella on vapaus onnistua.

Taas kerran "köyhiä", miksi media ei onnistu löytämään oikeita köyhiä? Tässäkin tapauksessa talous on kustu ihan itse pikavipeillä ja liian suurella lapsimäärällä. Tarvitaan auto, että päästään "tutkimuksiin", tarvitaan sitä, tarvitaan tätä, mutta ei pystytä töihin tai vaihtamaan alaa. Kunhan vain muut veronmaksajat kustantavat halutun elintason.

Yksi asia mitä en ymmärrä näissä jutuissa on lasten ohjelmointi ja opettaminen "köyhyyteen". Tässäkin jutussa lapsi selittää miten 7€ on iso raha, äiti valittaa että tekisi mieli huvipuistoon jne. Kasvoin itse köyhässä perheessä 80-luvulla. Tiesin, että rahat on tiukalla, mutta ei vanhemmat koskaan valittaneet minulle miten sitä ja tätä ei ole varaa ostaa, tai koko ajan muistuttaneet, että ollaan köyhiä. Elettiin normaalia elämää, ja minulle ei jäänyt mitään traumoja "köyhyydestä".

Köyhyydestä saa puhua oli köyhä tai ei tai vaikka olisi köyhtynyt omien tai toisten valintojen seurauksena. 

Se, kannattaako valittaa vai miettiä, voiko tehdä asian eteen jotakin, on kiinni ihmisestä itsestään. 

Itse en vuokraa sähkölämmitysasuntoa. Ei jäisi rahaa ruokaan.

Onkohan mies saanut töitä?