Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten kertoa lapselle, että hän sai alkunsa raiskauksesta?
24.06.2015 |
Eli siis nyt 3-vuotiaalle lapselleni on tähän asti riittänyt, että "kaikilla lapsilla ei ole isää, joillain ei ole äitiä ja joillain voi olla vaikka kaksi äitiä". Tiedän kuitenkin, että joskus minun on pakko puhua lapsen "isästä" hänelle :(
Vajaa 4v sitten olin lomamatkalla tyttöporukalla ja suomalainen mies raiskasi minut. Tein rikosilmoituksen, mutta kyseisessä maassa poliisit eivät uskoneet minua ja Suomessa ilmoituksen tekemisestä ei olisi ollut hyötyä myöskään, koska en tiennyt kyseisestä ihmisestä kuin etunimen...
Joka tapauksessa päätin pitää lapsen, koska en hyväksyisi aborttia omalla kohdallani. Lapsi on alustaan huolimatta minulle rakas, mutta miten ja milloin kertoisin lapselleni siitä, miten hän sai alkunsa...?
Kommentit (32)
Minusta ei kannata kertoa lapselle tuollaista asiaa. Sen sijaan kertoisin n. parikymppiselle aikuiselle totuuden. Vaikka moni ei kertoisi koskaan, minusta jokaisella on oikeus tietää alkuperänsä siinä vaiheessa, kun on elämänkokemusta asian käsittelyyn. Tuon ikäinen ei enää lapsellisesti ajattele olevansa ei-toivottu / huonompi jne, mikäli lapsuus on ollut kunnollinen ja normaali. Voi olla jopa kiitollinen totuudesta, jotta ei joudu loppuikäänsä elättelemään kuvitelmia kohtalon johdattamasta isän löytymisestä ja onnellisesta "jälleennäkemisestä" tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
samaa mieltä muiden kanssa eli et kerro ollenkaan. lapsi miettii koko ikänsä, millainen kauhea peto hänen isänsä on ollut. ja tuntee osasyyllisyyttä asiaan. sanot vaan sitten kun lapsi on isompi, että tapasit isän vain kerran etkä tiedä hänen nimeään.
Jokaisella ihmisellä on oikeus tietää alkuperästään. Ajatelkaa omalle kohdalle. Olisiko sinusta oikein, jos äitisi olisi salannut alkuperäsi? Versus, että äitisi olisi kertonut sinulle asiasta?
Kerro lapselle. On tärkeää, miten kerrot. Älä dramatisoi, vaan asiallisesti kerrot ikätason mukaan siinä vaiheessa, kun lapsi kysyy mistä on tullut. Näin lapsi selviää helpoimmalla, samoin sinä.
[quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 15:47"]samaa mieltä muiden kanssa eli et kerro ollenkaan. lapsi miettii koko ikänsä, millainen kauhea peto hänen isänsä on ollut. ja tuntee osasyyllisyyttä asiaan. sanot vaan sitten kun lapsi on isompi, että tapasit isän vain kerran etkä tiedä hänen nimeään.
[/quote] Lapsi tai teini voi tuntea olevansa osasyyllinen. Aikuinen ymmärtää sen sijaan tilanteen kokonaisuutena ja oman osattomuutensa asiaan. Jos äidin ja lapsen välinen suhde on aina ollut normaalin rakastava eikä raiskaus ole heijastunut siihen, aikuinen pystyy kyllä asian käsittelemään, vaikkei se mukavaa kuultavaa olekaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kertoisi ikinä lapselleni, jos hän olisi raiskauksesta saanut alkunsa. Kenenkään ei tarvitse tuollaista tietää ikinä.
Kyselyihin isästä sanoisin, että oli lyhyt suhde tai jotain muuta uskottavaa.
Vierailija kirjoitti:
Aiot kertoa 3-vuotiaalle että hän on saanut alkunsa raiskauksesta??? Ymmärtäisin jos lapsesi olisi jo aikuinen tai vähintäänkin teini-iässä...Huhhuh!!
En ymmärtäisi missään iässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kai se lapsi ole vastuussa sun seksielämästä? Tai pahoinpitelystä. Sitähän se raiskaus on. Lapsi ei voi sille mitään, eikä siitä tiedosta tule olemaan hänelle koskaan mitään hyötyä. Puhu randomista sitten kun puhut ja isona voi paljastaa myös sen, että hän oli väkivaltainen mies. Tietää sitten perusteet, miksi ette ole nähneet ja ikävä tapaus kääntyy hyväksi tällä tavalla, kun hän ymmärtää, että äiti on suojellut häntä koko lapsuuden ajan. Se on merkki rakkaudesta.
Kuin helv... julma ap on? Eihän avioliitossakaan syntyneille lapsille kerrota, että "sait alkusi yhdynnässä, jonka isäsi suoritti siinä ja siinä asennossa". Kenenkään ei tarvitse missään vaiheessa sillä tarkkuudella tietää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todennäköisesti kertoisin kun lapsi on aikuinen. Jos lapsi tekee tekee dna-testin, hän ei välttämättä löydä sen avulla suoraan isäänsä, mutta saattaa löytää esim isän sisaria ja sitä myöten ehkä myös isänsä.
Kertoisin vasta aikuisena. Täytyy lapsen tietää, ettei mokaa samalla tavoin.
Alue: Aihe vapaa
3-vuotiaan on helpompi ottaa vastaan tällainen asia, kuin teini-ikäisen. Teini-ikäisellä tai aikuisella tulisi myös kriisi ja luottamuspula siitä, miksi olet salannut asian, ja mitä muuta olet salannut. Asia on kuitenkin vielä merkittävämpi lapsesi identiteetin kannalta, kuin sinun kannaltasi. Kannattaa ehdottomasti olla johdonmukainen. On kaksi vaihtoehtoa.
1) Kerro pala kerrallaan ikätason mukaan pienestä pitäen.
2) Vaikene iäksi.
Itse valitsisin vaihtoehdon 1), koska se on luultavasti molemmille loppuviimein helpompi henkisesti. Mieti aina tarkkaan etukäteen, mitä keerot ja miten.