Onko tämä normaali muutos 40-vuotiaan sosiaalisessa käytöksessä?
Apua, onko minusta tulossa kiukkuinen vanha mummo vai mistä on kyse?
Olen viimeisen puolen vuoden aikana huomannut, etten enää viitsi panostaa sosiaalisiin tilanteisiin mm. kaupassa, kampaajalla, hammaslääkärissä kuten ennen. Aikaisemmin näin oikeasti vaivaa sen eteen, että annan itsetäni iloisen ja ystävällisen kuvan. Hymyilin paljon ja heitin small talkia. Otin vastuun siitä, että kanssakäyminen oli rento ja lämminhenkinen. Nykyään huomaan olevani yhä enemmän vain hiljaisen asiallinen. En enää jaksa sanoa mitään positiivista kaupan kassalle ("Tää paita on kyllä niin kivan värinen, että tartuin siihen heti") tai kahvilanpitäjälle ("Onpas herkullisen näköistä porkkanakakkua!") tai hammaslääkärille ("Kiva, että sain teille ajan niin nopeasti"). Nykyään sanon myyjälle/lääkärille/kampaajalle ne välttämättömät eli hei, kiitos ja moi, ja vastaan jos kysytään. Onko tämä normaalia iän mukana tuomaa muutosta? Muilla samaa?
Kommentit (16)
Pisti silmään tuo että näit vaivaa antaaksesi ystävällisen vaikutelman ja jotta tilanne olisi iloinen. Ehkä annat nyt itsellesi luvan olla, et suorita etkä miellytä. Ihan normaalia ja kaikenlisäksi positiivistakin jos aiemmin et ole aivan luontevasti ollut sosiaalinen ja puhelias.
Kyllä. Sitä jotenkin kyllästyy ihmisiin. Itse teen töitä ihmisten kanssa ja on oltava tössä sosiaalinen, posittivinen, ja niin hymyilevä että sitten tulee ihan ihmisähky. Jaksamista edistän sillä että vietän aina vapaa-ajalla mahdollisimman rauhallista elämää sosiaalisesti ja jopa otan ihan omaa aikaa ja olen yksin mökillä puhelimet, radiot ja televisiot kiinni. Ja se tekee hyvää, sitten taas jaksaa.
Ikä tuo sen tai on tuonu mulle. Että jonninjoutava höpötys kylläsyttää. Jos ei ole oikeasti asiaa niin mieluummin on hiljaa.
[quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 10:59"]
Pisti silmään tuo että näit vaivaa antaaksesi ystävällisen vaikutelman ja jotta tilanne olisi iloinen. Ehkä annat nyt itsellesi luvan olla, et suorita etkä miellytä. Ihan normaalia ja kaikenlisäksi positiivistakin jos aiemmin et ole aivan luontevasti ollut sosiaalinen ja puhelias.
[/quote]
Niin siis kyllähän niukkasanaisuus on minulle luonnollisempaa kuin ystävällisten kommenttien heitto, mutta olen ajatellut, että kohteliaan käytöksen eteen voi vähän nähdä vaivaakin. Nyt en enää jaksa. Olen siis enemmän oma itseni (juro suomalainen), mutta se vaivaa minua :( ap
Olen kohtelias, mutta en jaksa ns. Smalltalkia. Kampaajallakin otan hetilehden kun haluan vain rentoutua, enkä puhua.
Terveyteen pitää kiinnittää enemmän huomiota, joten kauneudenhoito jää vähemmälle. Eikä sitä tietenkään enää kiinnitä miesten huomiota, joten ei maksa vaivaa.
Mä olen ollut aina juro, mutta neljänkympin iässä minusta on tullut suoranainen erakko. Olen heittänyt pihalle kaikki uskomukset että täytyisi olla ihmissuhteita tai parisuhteita, ja nyt uskallan nauttia elämästä omituisena erakkona. Nuorempana en olisi uskaltanut, koska mietin että mitä ihmiset ajattelisivat, että pitäisivät minua omituisena ja säälittävänä. Nyt ei kiinnosta enää yhtään mitä muut ajattelee.
Tuskin ikäsidonnainen. Itse hoidan asiallisen nopeasti ilman ylimääräistä diipadaapaa tilanteet, kun olen työelämässä. Sosiaalinen kiintiöni täytyy työpäivän aikana. Nyt kun olen äitiyslomalla ja "juttuseurana" on lähinnä vauva, huomana tekeväni aloitetta keskusteluun jopa sille "siwan kassalle". Olen varmaan yhtä säälittävä, kun ne eläkeläismummot, jotka tekee terveyskeskuksen aulassa tikusta asiaa, että saavat sanoa jollekin jotain. Viikon kohokohta, you know!
Miksi suorittaa läpi elämänsä olemalla erilainen kuin oikeasti on?
[quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 11:04"]
[quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 10:59"]
Pisti silmään tuo että näit vaivaa antaaksesi ystävällisen vaikutelman ja jotta tilanne olisi iloinen. Ehkä annat nyt itsellesi luvan olla, et suorita etkä miellytä. Ihan normaalia ja kaikenlisäksi positiivistakin jos aiemmin et ole aivan luontevasti ollut sosiaalinen ja puhelias.
[/quote]
Niin siis kyllähän niukkasanaisuus on minulle luonnollisempaa kuin ystävällisten kommenttien heitto, mutta olen ajatellut, että kohteliaan käytöksen eteen voi vähän nähdä vaivaakin. Nyt en enää jaksa. Olen siis enemmän oma itseni (juro suomalainen), mutta se vaivaa minua :( ap
[/quote]Voi olla jurostikin kohtelias :) Ei tarvitse liikoja höpötellä, peruskohteliaat tervehdykset ja kiitokset yms riittävät hyvin. Jos joskus vielä hymyillä jaksaa niin se on jo paljon!
Ehkä ne asiakaspalvelijatkin ovat tyytyväisiä kun kaikki eivät jutustele ja odota vastavuoroisuutta, saa välillä levähtääkin.
[quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 11:22"]
Miksi suorittaa läpi elämänsä olemalla erilainen kuin oikeasti on?
[/quote]Tytöt ja naiset helposti opetetaan siihen. Itsetuntemusta on olla välittämättä muiden odotuksista jos ne eivät sovi omaan persoonaan ja pitää huolta omasta jaksamisesta. Monilla ikä auttaa siinä asiassa.
Ehkä ei liity ikään, vaan enemmän elämänkokemukseen ja -tilanteeseen. Olen huomannut itsessänikin, etten viitsi enää niin kauheasti suodattaa, mitä suustani päästän. Saatan töksäyttää mielipiteeni ihan suoraan semmoisille ihmisille, jotka ovat töksäytelleet vuosien aikana omat mielipiteensä välittämättä, miltä se minusta tuntuu. En jaksa oikein enää vaieta ja niellä törkeyksiä. Tämä johtuu ehkä siitä, että olen huomannut, että suurin osa ihmisistä ei niin kauheasti panosta siihen, että pyrkisi miellyttämään myös minua. Pohjimmiltani olen mielestäni kuitenkin (vielä) suht myönteinen. Välillä yritän ihan oman hyvän fiilikseni ylläpitämiseksi semmoista myönteisyyttä ja positiivista kommentointia, mutta en koe, että itse saisin positiivista palautetta juuri ikinä.
N35
Minä olen lopettanut ihmisten mielyttämisen. En viitsi olla tekemisissä ihmisten kanssa, joista en pidä. Puhun kenelle haluan, kutsun kylään ketä haluan.
[quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 11:54"]
Minä olen lopettanut ihmisten mielyttämisen. En viitsi olla tekemisissä ihmisten kanssa, joista en pidä. Puhun kenelle haluan, kutsun kylään ketä haluan.
[/quote]ja voit varmasti paremmin kuin ennen :) Onneksi olkoon!
Mulla on taas toisinpäin. Iän karttuessa on suusta alkanut tulla enemmän kommentteja.
[quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 12:06"]
Mulla on taas toisinpäin. Iän karttuessa on suusta alkanut tulla enemmän kommentteja.
[/quote]Siis kohteliaita ja iloisia vai sanotko suoremmin mitä ajattelet jos koet että on jokin epäkohta?
Tai siis oletko sosiaalisempi ja "ihmisystävällisempi" kuin ennen vai etkö "kilttinä tyttönä" niele kaikke ahiljaa kuten ennen teit?
Sanoisin, että tuo ei liity ikään, vaan mielenlaatuun, joka vaihtelee. En tarkoita mitään pieniä mielenmuutoksia, vasn isoja kastia. Jossain toisessa ja toisenlaisessa elämäntilanteessa tai -vaiheessa olet taas erilainen.