Haaveilin yliopisto-opinnoista, mutta tehtyäni Mensan testin ymmärsin ettei kannata. Mihin siis lukion jälkeen?

Vierailija kirjoitti:

En ole Mensan jäsen, mutta olen silti koulutukseltani TkT, DI ja LuK.

Juttelin vähän aika sitten vanhemman mensalaisen kanssa, jonka ÄO oli yli 148, ja joka oli käynyt vain peruskoulun ja olin ammatiltaan putkiasentaja. Oli sittemmin opetellut 8 luonnollista kieltä, joita puhui ihan sujuvasti.

Kumpi meistä on fiksumpi?

Täällä yksi samanlainen. Puhun ja kirjoitan seitsemää kieltä sujuvasti, en ole opiskellut yhtäkään. Koulut käymättä koska ADD. Olen köyhä luuseri siis yhteiskunnan silmissä.

Jos sinulla on hyvä muisti se riittää. Minulla äo riittäisi vaikka mihin, mutta muisti on olematon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tee niinkuin poikani, hän on kolmen ällän ylioppilas, lukio lukematta läpi. Ja äitinsä yllätykseksi vielä ihan hyvillä papereilla. Kertaakaan en nähnyt hänen läksyjään lukevan, sanoi tehneensä tunnilla. Kaipa se niin sitten oli.

😅

Jotkut saa viisikin ällää lukematta, kannattaa mieluummin tehdä niin! Enemmän on parempi.

Ne kolme ällää ovat tässä L ukio L ukematta L äpi.

Fiksut hoksasi, sinä et. Mitäpä se sinusta kertonee?

🥱

Ohis

Yliopistossa ei tarvita älykkyyttä. Lähes kaikki yliopistotutkinnot pystyy läpäisemään ilman mitään vaikeuksia kunhan vain on suht hyvä muisti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tee niinkuin poikani, hän on kolmen ällän ylioppilas, lukio lukematta läpi. Ja äitinsä yllätykseksi vielä ihan hyvillä papereilla. Kertaakaan en nähnyt hänen läksyjään lukevan, sanoi tehneensä tunnilla. Kaipa se niin sitten oli.

😅

Jotkut saa viisikin ällää lukematta, kannattaa mieluummin tehdä niin! Enemmän on parempi.

Ne kolme ällää ovat tässä L ukio L ukematta L äpi.

Fiksut hoksasi, sinä et. Mitäpä se sinusta kertonee?

🥱

Ohis

👍🏻

Hae opiskelemaan humanististisia aineita, niissä ei tarvitse olla älykäs . Sinänsä hän ,mikäli onnistuu kirjoittamaan ylioppilaaksi ja vieläpä saa paikan yliopistossa niin äly kyllä riittää opintojen suorittamiseen. Toki amis ja amkikin on hyviä vaihtoehtoja. Kannattaa opiskella vaikkapa automaatio ja sähköalaa.

Yliopistossa riittää päntääminen ja matalan tason "opitun" soveltaminen. Sitten kun valmistut niin työelämässä ne haasteet ja oppiminen sitten alkaakin.

Nyt haet ap haöuamallesi alalle sinnr yliopistoon, ja alat lukemaan päösykokeisiin. Jos ei ekallakerralla onnistu, niin menet valmennuskurssille.

Tunnen pari tyyppiä, jotka ovat käyneey amiksen,mutta molemmat hakeneet lääkikseen ja päässeet ja valmistuneet. Että unelmiaan kannattaa seurata!

Pari sellaista vähän hitaampaa meni yliopistoon meidän luokilta. Vastaavasti minä en koskaan päässyt vaikka sain mensan testisså 131 pistettä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistossa pärjää jos perse kestää luennoilla ja kirjastossa istumisen. Mensan testit eivät kerro mitään.

Tämä on väärä käsitys. Jos mitään ei jää muistiin edes niin pitkäksi aikaa, että saa kirjoitettua vastaukset kokeeseen, mikään istuminen ei riitä yliopisto-opintoihin. 

Tuota fraasia hokevat fiksut, jotka eivät tajua, etteivät kaikki ole fiksuja. Ristiriitaista sinänsä, että ehkä he eivät sittenkään ole fiksuja...

Ai muistiko on älykkyyden mittari? Kyllä äo 100 riittää mainiosti yliopistoon. Neroja siellä on vähän. Joskus luin, että suomalaisilla opiskelijoilla keskimäärin c:n yo-paperit.

Näin ,koska joka kirjoittajavuosikerradta ällän saa 5% Lopput saa vähemmän. Suurin osa saa keskiverto paperit eli c-m.

Minullakin äo riittäisi mensaan, mutta olen käynyt amiksen ja sillä alalla edelleen. Varmaan rahkeet riittäisi pidemmälle, mutta mielenkiinto ei. Miksi tekisin työtä mikä ei kiinnosta. Minulle ammatti ei ole mikään status vaan työ mitä pitää tehdä että rahaa tulee. Ja mieluummin teen mieluisaa työtä kuin epämieluisaa. Rahaa saa tarpeeksi tästäkin. Monissa johtotason töissä ym ne vastuutkin on kovemmat ja työt seuraa kotiinkin.

Vierailija kirjoitti:

Nyt haet ap haöuamallesi alalle sinnr yliopistoon, ja alat lukemaan päösykokeisiin. Jos ei ekallakerralla onnistu, niin menet valmennuskurssille.

Valmennuskurssi kannattaa käydä kirjoituksia varten. Suurimmassa osassa koulutuksia valitaan n. 70% opiskelijoista yo-todistuksen arvosanojen perusteella. Pääsykokeessa on jaossa muutamia paikkoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistoissa opiskelee paljon alle äo 100:n ihmisiäkin. Riippuu myös siitä mitä, opiskelet.

En usko, ottaen huomioon että ÄO-testeillä mitataan alunperin juuri potentiaalia pärjätä koulussa eikä sitä että oletko nero.

Mutta keskiverto tai vähemmän älykäskin voi pärjätä opinnoissa, joutuu vaan tekemään enemmän töitä. Jos on kovasti motivaatiota ja keskittymiskykyä, melkein kaikki on mahdollista.

Todella älykkään ei sitten taas tarvitse välttämättä panostaa, voi monesti onnistua hyvin tuloksin ”lukematta läpi”-asenteella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole Mensan jäsen, mutta olen silti koulutukseltani TkT, DI ja LuK.

Juttelin vähän aika sitten vanhemman mensalaisen kanssa, jonka ÄO oli yli 148, ja joka oli käynyt vain peruskoulun ja olin ammatiltaan putkiasentaja. Oli sittemmin opetellut 8 luonnollista kieltä, joita puhui ihan sujuvasti.

Kumpi meistä on fiksumpi?

Kerro sinä? Minä en ainakaan noiden tietojen perusteella tiedä. Minusta olisi hienoa puhua sujuvasti 8 kieltä.

Minusta taas ei ole hieno asia, että puhuu 8 kieltä. Kysymys on ajankäytöstä. Tuolla ajalla jonka käyttää kielten opiskeluun on vaihtoehtoiskustannus. Se on siis jostakin muusta aina pois. 

Mikä kenellekin on mielekästä. Elämä on valintoja, miten aikansa käyttää juuri itselle sopivimmalla tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistoissa opiskelee paljon alle äo 100:n ihmisiäkin. Riippuu myös siitä mitä, opiskelet.

En usko, ottaen huomioon että ÄO-testeillä mitataan alunperin juuri potentiaalia pärjätä koulussa eikä sitä että oletko nero.

Jollain aloilla riittää hyvä muisti ja se että saa sisäistettyä sen aika yksinkertaisen kaavan millä noita erilaisia tarvittavia papereita saa kirjoitettua kursseille. Ei siellä mitään suuria innovaatioita tarvita oikeastaan millään alalla. 

Vierailija kirjoitti:

Minullakin äo riittäisi mensaan, mutta olen käynyt amiksen ja sillä alalla edelleen. Varmaan rahkeet riittäisi pidemmälle, mutta mielenkiinto ei. Miksi tekisin työtä mikä ei kiinnosta. Minulle ammatti ei ole mikään status vaan työ mitä pitää tehdä että rahaa tulee. Ja mieluummin teen mieluisaa työtä kuin epämieluisaa. Rahaa saa tarpeeksi tästäkin. Monissa johtotason töissä ym ne vastuutkin on kovemmat ja työt seuraa kotiinkin.

Jännä miten ylpeitä nää jotkut itsensä älykkääksi julistavat on siitä ettei he ole viitsineet koskaan kouluttautua minimiä enemmän ja tekee työnään jotain joka ei vaadi edes teoriassa heiltä kuin minimisuorituksen. Ihan kuin vähäinen koulutus olisi joku ylpeilyn aihe ja saavutus. 

Amikseen valmentava koulutus esim. Kiipulan idioottiopistossa.

Jos sait jonkun 90 tai max. 100, niin luultavasti et pärjää yliopistotasolla missään DI-opinnoissa, etkä matikan tai fysiikan opinnoissa, mutta joku humanistinen tai oikeustieteellinen onnistuu varmasti. Sen kun vaan hakemaan, jos ne kiinnostaa.

Olet tainnut ymmärtää Mensan testin perusteellisesti väärin. Sillä ei ole mitään tekemistä yliopisto-opiskelun kanssa.

Ne opinnot kun edellyttävät lukemista, luetun ymmärtämistä ja jonkinlaisia kirjoitustaitoja, ja oppiaineesta riippuen jotain matemaattista ymmärrystä tai muita taitoja. Älykkyys ei ole haitaksi, mutta ei ole myöskään sen puute, jos muisti pelaa.

Tutun tuttu oli merimies, joka ei ymmärtänyt, miten joku ei voi oppia uutta kieltä, kun sitä jonkun aikaa kuuntelee. En minä hänen älyään tiedä, mutta ilmeisesti oli kielellisesti poikkeuksellisen lahjakas. Toisaalta, merimiehen sanavarasto ja kielioppi ei ehkä täyttänyt akateemisen tyydyttävän kielitaidon vaatimusta missään kielessä, mutta ilmeisen hyvin oli niillä kielillä tullut toimeen paikallisten asukkaitten kanssa.