Onko teille soittanut joku vanha tuttu, ettekä voi tajuta, miksi hän soitti
Että teille ei olisi tullut mieleenkään soittaa hänelle. Ja sitten vain tulee yhtäkkiä soitto.
Miten olette suhtautuneet? Ja miksi ihmiset soittelevat joillekin ikivanhoille tutuille?
Kommentit (28)
Eipä tule mieleen yhtään vanhaa kaveria kenen haluaisin soittavan, osa heistä on kuollut ja lopuista tullut mulkkuja enkä minä halua sellaisten elvistelyjä kuunnella. Tulipa yksi mieleen, joka soittaa joskus ja aina sen tuhannen kännissä, hölmöä sellaisenkin kanssa on jutella.
Aatteles, mun äiti soitti kouluaikojen ystävälleen 50(!) vuoden jälkeen ja nyt ne kahvittelevat joka kuukausi.
Ap vaikuttaa melkoiselta ärripurrilta. Outoa tosiaan että joku uskalsi hänelle soittaa.
Vanha työkaverini soitti. Vuosien, vuosien jälkeen. Tarvitsi palvelusta täysi-ikäiselle lapselleen. Huoh…
Ja nämä yhteydenottajat ovat valmiita hyväksymään että vanha luokkakaveri ei halua olla yhteydessä koska oltiin vaan samalla luokalla ja mitään muuta yhteistä ei ollut?
Niinpä, eivät ole. Kun ajatellaan vaan että minä nyt haluan olla yhteydessä taas ja sinä tietenkin ajattelet samalla tavalla.
Kyllä sille on aina syy että ei ole yhteyttä pidetty.
Vierailija kirjoitti:
Ja nämä yhteydenottajat ovat valmiita hyväksymään että vanha luokkakaveri ei halua olla yhteydessä koska oltiin vaan samalla luokalla ja mitään muuta yhteistä ei ollut?
Niinpä, eivät ole. Kun ajatellaan vaan että minä nyt haluan olla yhteydessä taas ja sinä tietenkin ajattelet samalla tavalla.
Kyllä sille on aina syy että ei ole yhteyttä pidetty.
Selvä sitten, sinä ajattelet noin, moni muu ajattelee toisella tavalla. Minä olen ilahtunut tuollaisista yhteydenotoista. Pitkä tauko on johtunut ihan vaikka pitkästä välimatkasta ja ruuhkavuosista, ei siitä että ajattelisi jotain negatiivista toisesta.
En yleensä vastaa tuntemattomiin numeroihin kahdesta syystä:
A) olen kiireinen sillä hetkellä, jos joku vanha tuttu todella kaipaisi minua hän lähettäisi viestin ennen pitkää
B) tuntemattomat numerot kuuluvat usein epätoivotuille henkilöille, esim. puhelinmyyjät, väärät numerot, känniääliöt...
Minä taas en ymmärrä mikä siinä on mielestäsi niin kamalaa. Ehkä henkilö on ajatellut sinua useinkin mutta ei ole ollut aikaa tai rohkeutta ottaa yhteyttä. Elämäntilanteet muuttuvat. Esim. eläkeikäiset aika useinkin etsivät nuoruudenystäviään ja yrittävät saada yhteyden heihin. Eikö se ole lähtökohtaisesti mukava asia että joku on kaivannut sinua?