Miksi joitakin ihmisiä ei kiinnosta oikein mikään?
Tämä alkaa usein jo aika nuorena. Työpäivän jälkeen he lähinnä istuvat telkkarin tms ääressä. Vaikka energiaa olisikin - sehän on tietysti eri asia jos on töiden jälkeen aina sivan puhki. Oleminen on aina aika passiivista.
Eivätkö nämä ihmiset oikeasti vaan kiinnostu mistään? Tuntuu käsittämättömältä. Vai eivätkö he saa vain noustua sohvalta ja aktivoiduttua tekemään jotain?
Haluaisin ymmärtää.
Kommentit (21)
Masennus on hyvin yleinen, mä epäilen että tää meidän ilmasto, vähän auringonvaloa ja lämpöä vuoden aikana, altistaa siihen.
Masentuneena en saanut mitään tyydytystä harrastuksistani. Oli ihan sama makasinko sohvalla vai olinko hiihtämässä. Silti oli koko ajan sama paska olo.
En tunne tuollaisia, joten vaikea sanoa.
Miksi pitäisi kiinnostaa? Miksei saa vain olla jos nauttii siitä.
En tunne enää iloa mistään , itkut tulee mutta olen muuttunut tunteettomaksi . En välitä mistään tai mitä tapahtuu , samaa paskaa kaikki ja uutiset huononevat päivittäin jos vielä sotaakin koronan ja kaiken kallistumisen lisäksi on tulossa . Mikä tätäkin maata vaivaa , pelkoa ja huolia .
Ulos ja lenkkeilemään ,hiihtämään ym.
Minä en ole monestakaan asiasta kiinnostunut. Vapaapäivinä on ihana vain olla ja katsoa vaikka netflixiä. Toki joskus teen muutakin mutta pelkkä tv:n tuijottaminen on kivaa.
Myös stressi tai uupumus vaikuttaa aivoihin heikentäen otsalohkon hallintaa. Ihminen on silloin taipuvainen hakemaan mielihyvää ja mukavuudentunnetta. Stressiä voi aiheuttaa muukin kuin työ esim ihmissuhteet tai yleisesti vaikka korona.
Aktiivisuus edellyttää vapautta. Jos on tossun alla on käytännössä vanki/orja.
Opiskelu tai työ imee kaikki mehut.
Periaatteessa kiinnostaa monikin asia, eli en ole masentunut, mutta energiaa mihinkään ei ole ennen kuin todennäköisesti eläkkeellä tai työttömänä.
No tuota. Itsellä on just tuollaista silloin, kun on esim masennusjakso päällä. Muutkin sairauteni aiheuttavat samaa välillä, eikä silloin ole yhtään mitään, mikä saisi kiinnostumaan yhtään mistään. Sitä koettaa vain selvitä hengissä, voittaa aikaa. Silloin on ihan fiksua vaikka tuijoittaa telkkaria tai nettiä, että saa ajatukset muualle kuin itsetuhoisuuteen, fyysisiin ongelmiin tai ylipäätään sietämättömään elämäntilanteeseen. Jonkun elämä voi olla sietämätöntä, vaikka päälle päin ei siltä vaikuttaisi. Fyysinen tai henkinen väsymys voi olla myös niin musertavaa, ettei kykene muuhun. Ei näitä tiedä päältä katsoen, eikä ihmiset aina jaksa avata syitä tavoilleen, vaikka kysyisi.
Olihan taas harhaan johtava aloitus. Se että toiset ovat kiinnostuneempia tv tai suoratoisto palveluista, eivätkä samoista jutuista, kun sinä, ei tarkoita että mikään ei kiinnosta.
On sekin pointti, että oleminen voi olla passiivista, mutta se mielenkiintoinen juttu tapahtuu pään sisällä. Ei näy ulospäin. Toki masentuneisuus vie aidosti nollatilaan, se on eri juttu.
Mutta ainakaan itsen olisi todella vaikea näyttää kiinnostavia asioita kenellekään, koska ne prosessit pyörivät aika paljon oman kuupan sisällä.
Mulla on tällä hetkellä tuollainen vaihe. Ensin on koneen äärellä koko työpäivän kotona. Sitten ei vain jaksa tai huvita mikään. Illalla ei oikein keskity mihinkään. Sarjan tai elokuvan katsominen voi olla ihan pätkittäistä, kun välillä nousee ylös ja tekee 5-10 minuuttia jotain muuta. Sitten odottaa jo seitsemän jälkeen että joko voisi mennä nukkumaan.
Kun on ollut sekin vaihe, että aina on jotain helvatan tavoitteita ulkoilla tai liikkua vähintään niin paljon tai tuon verran viikossa, niin sellaiseenkin kyllästyy useamman vuosikymmenen jälkeen. Kaikki pyörätiet on jo poljettu, monia lajeja on jo kokeiltu. Ihmisiä ei huvita nähdä, kun siitä tulee samantien olo, että loppuisi jo tapaaminen että saisi olla rauhassa. Mulla on yli 10 vuotta sitten ollut pieni masennusjaksokin, mutta ei tämä ole sellaista. Tämä on vain totaalista kyllästymistä ihan kaikkeen. Järki sanoo että siitä tai tuosta piristyy. No, ei aina muuten piristy.
En tiedä mitä tämä on, ehkä boreout on se sana - tylsistyminen. (Kai sitä nyt jo useamman elätyn vuoden jälkeen. vaihtelu saattaisi virkistää, mutta mistä vaihtelu) terv .46v.
Siitä että joku vain istuu ruudun ääressä työpäivän jälkeen ei kyllä vielä voi päätellä, ettei häntä kiinnosta oikein mikään. Tv:n tai tietokoneen ruudultahan voi katsoa tai lukea kaikkea itseä kiinnostavaakin: elokuvia, dokumentteja, luentoja, artikkeleita, keskusteluja jne.
On kyllä ihmisiä, joita ei oikeasti kiinnosta mikään. Nykyään sitä kai kutsutaan masennukseksi. Kyse voi olla siitäkin, että ihminen on turhautunut entiseen / nykyiseen elämäänsä.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitäisi kiinnostaa? Miksei saa vain olla jos nauttii siitä.
Jokaisella on oikeus todella olla ja nautia vaan oma koti.Eikä pakkopullana harastaa jotain.Duuni on tänäpäivänä todella raskasta kuten opiskelu.Imee vimesetkin mehut ihmiseltä.Vatakysymys sinulle aloiteen tekijä.Miksi olet tällä sivulla kello 12.35 .perjantai 11.2.22. Kovin aktiivista sinukaan elämä ei todella ole.Ei työtä,ei opiskelua: Kun aikaa kirjoitaa tänne Kello 12.35. Mikset ole ulkona nyt?
Jaa-a. Minusta on oikein mukavaa linnoittautua sohvalle työpäivän jälkeen ja pelailla tai katsella elokuvia ja sarjoja jotka tuottavat itselle iloa. Ehkä se kiinnostus löytyy joiltakin ihan siitä vierestä, ei tarvitse lähteä minnekään ulos suorittamaan jotakin. Nykyaikaa, melkein kaikki tuodaan kotiin.
Mistä kuvittelet että sitä energiaa olisi yhtään?
Se on masennus.