Lue keskustelun säännöt.
Sosiaalityö 2022
Kommentit (1389)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän koko järjestelmää pitäisi uudistaa. Itse oon sosionomi ja silti haettava samalla tavalla ja hyväksilukuja saa vain vähän, jos sisään pääsee.
Toki avoimessa voi tehdä opintoja ja sitä kautta päästä sisään, mutta ei kaikki sitäkään kautta pääse, kun ala on niin suosittu.
Mä hain jo 3. kerran.....
Varasijalla 1. Jyväskylään, ei naurata.En osaa sanoa millaiset opinnot nykyään on, mutta kyllä meillä oli ainaki paljon sosiaalipolitiikkaa ja lakiopintoja, amk ei taida näitä tarjota.
Jos lähdetään helpottamaan sillä perusteella, että sosionomit tuntee alan, mutta ei pääse pääsykokeissa sisään, niin sosiaalityö menettää yliopistoasemansa.
Eikä menetä, ja vaikka menettäisikin niin sekö tässä nyt on tärkeintä? Mun mielestä tärkeintä on että kentällä on jatkossakin riittävästi osaavia ja jaksavia tekijöitä, jotta heikompiosaiset saa apua ja tukea.
Yliopisto-opintojen tieteellinen painotus ei sosiaalityötä kentällä tekevien mukaan juurikaan hyödytä työssä. Hyvä että se tulee käytyä myös kaikkien osalta kaiken varalta, mutta väikkäriin ja tutkijoiksi etenevien seulonta tapahtuu kyllä ihan tarpeeksi tehokkaasti opintojen aikana ja gradun arvosanan myötä. Lain kiemurat oppii puolestaan kunnolla vasta työssä joka tapauksessa. Pulaa on nimenomaan niistä jotka jaksaa sitä kentällä tapahtuvaa asiakastyötä vuodesta toiseen ja kokeneet sosionomit todistetusti jaksavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen mukana myös tasavertaisuus kanteessa - hieno idea!
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu, että haluttais pitää ihmiset omissa luokissaan. AMK opintoja ei arvosteta. Maisterihaussa AMK oppareista saa ratkaisevasti vähemmän pisteitä kuin kandista, vaikka ovat laajempi työ opintoviikkoina ja tutkimuksellisuutta odotetaan AMK oppareissa enemmän.
Olen siis sosionomi ja käyny avoimessa psykan ja sosiaalityön perusopinnot sekä sosiaalityön aineopinnot. Työn ohella oon pakertanu kiitettävällä arvosanoilla ja pääsinkin nyt sisään maisterihaussa. Voin kertoa, että ei ne yliopisto-opinnot ole AMK-opintoja ihmeellisempiä. Ei tarvita suurempaa älliä. Suuren osan kursseista suoritin ihan tutkinto-opiskelijoiden mukana. Olen myös lähihoitaja ja siellä opinnoissa odotettiin kyllä vähemmän.
En voinut tietää pääsenkö maisterihaussa sisään ja siksi yritin tänäkin vuonna myös pääsykokeen kautta. Olisin jäänyt 2 pistettä vaille sisäänpääsystä toiskertalaisten joukossa. Mulla on nyt koulupaikka, mutta näen tässä huomattavan epäkohdan ja siksi minäkin voisin osallistua kanteluun yhdenvertaisuusvaltuutetulle.
Minusta taas AMK- ja yliopisto-opinnot eroavat suuresti. Amk:ta pidän paljon valmiiksi pureskeltuna lukion jatkeena. 2 akat. loppututkintoa ja amk-taustalla sanon tän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu, että haluttais pitää ihmiset omissa luokissaan. AMK opintoja ei arvosteta. Maisterihaussa AMK oppareista saa ratkaisevasti vähemmän pisteitä kuin kandista, vaikka ovat laajempi työ opintoviikkoina ja tutkimuksellisuutta odotetaan AMK oppareissa enemmän.
Olen siis sosionomi ja käyny avoimessa psykan ja sosiaalityön perusopinnot sekä sosiaalityön aineopinnot. Työn ohella oon pakertanu kiitettävällä arvosanoilla ja pääsinkin nyt sisään maisterihaussa. Voin kertoa, että ei ne yliopisto-opinnot ole AMK-opintoja ihmeellisempiä. Ei tarvita suurempaa älliä. Suuren osan kursseista suoritin ihan tutkinto-opiskelijoiden mukana. Olen myös lähihoitaja ja siellä opinnoissa odotettiin kyllä vähemmän.
En voinut tietää pääsenkö maisterihaussa sisään ja siksi yritin tänäkin vuonna myös pääsykokeen kautta. Olisin jäänyt 2 pistettä vaille sisäänpääsystä toiskertalaisten joukossa. Mulla on nyt koulupaikka, mutta näen tässä huomattavan epäkohdan ja siksi minäkin voisin osallistua kanteluun yhdenvertaisuusvaltuutetulle.
Minusta taas AMK- ja yliopisto-opinnot eroavat suuresti. Amk:ta pidän paljon valmiiksi pureskeltuna lukion jatkeena. 2 akat. loppututkintoa ja amk-taustalla sanon tän.
Siksi onkin hyvä että sosiaalityön tutkinto on yliopistotutkinto. Sinne yliopistoon vain pitäisi ensin päästä sisään. Toiskertalaisten mahdollisuuksia on kohtuuttomasti rajoitettu ainakin Lapin osalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu, että haluttais pitää ihmiset omissa luokissaan. AMK opintoja ei arvosteta. Maisterihaussa AMK oppareista saa ratkaisevasti vähemmän pisteitä kuin kandista, vaikka ovat laajempi työ opintoviikkoina ja tutkimuksellisuutta odotetaan AMK oppareissa enemmän.
Olen siis sosionomi ja käyny avoimessa psykan ja sosiaalityön perusopinnot sekä sosiaalityön aineopinnot. Työn ohella oon pakertanu kiitettävällä arvosanoilla ja pääsinkin nyt sisään maisterihaussa. Voin kertoa, että ei ne yliopisto-opinnot ole AMK-opintoja ihmeellisempiä. Ei tarvita suurempaa älliä. Suuren osan kursseista suoritin ihan tutkinto-opiskelijoiden mukana. Olen myös lähihoitaja ja siellä opinnoissa odotettiin kyllä vähemmän.
En voinut tietää pääsenkö maisterihaussa sisään ja siksi yritin tänäkin vuonna myös pääsykokeen kautta. Olisin jäänyt 2 pistettä vaille sisäänpääsystä toiskertalaisten joukossa. Mulla on nyt koulupaikka, mutta näen tässä huomattavan epäkohdan ja siksi minäkin voisin osallistua kanteluun yhdenvertaisuusvaltuutetulle.
Minusta taas AMK- ja yliopisto-opinnot eroavat suuresti. Amk:ta pidän paljon valmiiksi pureskeltuna lukion jatkeena. 2 akat. loppututkintoa ja amk-taustalla sanon tän.
Siksi onkin hyvä että sosiaalityön tutkinto on yliopistotutkinto. Sinne yliopistoon vain pitäisi ensin päästä sisään. Toiskertalaisten mahdollisuuksia on kohtuuttomasti rajoitettu ainakin Lapin osalta.
Lappiinhan on yleensä ei-enskana päässyt alemmilla pisteillä kuin etelän yliopistoihin enskana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen sekä sosionomi AMKin että yliopiston pääaineena sosiaalityö (YTM) käynyt. Kyllä vaan on suuri ero noissa opinnoissa. Erityisesti yhteiskunnallisen tason ja työn teoreettisten lähtökohtien ymmärtämiseen. Onneksi sosiaalityöhön vaaditaan maisterikoulutus, ei niin vaativan työn tekeminen AMK pohjalta riitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu, että haluttais pitää ihmiset omissa luokissaan. AMK opintoja ei arvosteta. Maisterihaussa AMK oppareista saa ratkaisevasti vähemmän pisteitä kuin kandista, vaikka ovat laajempi työ opintoviikkoina ja tutkimuksellisuutta odotetaan AMK oppareissa enemmän.
Olen siis sosionomi ja käyny avoimessa psykan ja sosiaalityön perusopinnot sekä sosiaalityön aineopinnot. Työn ohella oon pakertanu kiitettävällä arvosanoilla ja pääsinkin nyt sisään maisterihaussa. Voin kertoa, että ei ne yliopisto-opinnot ole AMK-opintoja ihmeellisempiä. Ei tarvita suurempaa älliä. Suuren osan kursseista suoritin ihan tutkinto-opiskelijoiden mukana. Olen myös lähihoitaja ja siellä opinnoissa odotettiin kyllä vähemmän.
En voinut tietää pääsenkö maisterihaussa sisään ja siksi yritin tänäkin vuonna myös pääsykokeen kautta. Olisin jäänyt 2 pistettä vaille sisäänpääsystä toiskertalaisten joukossa. Mulla on nyt koulupaikka, mutta näen tässä huomattavan epäkohdan ja siksi minäkin voisin osallistua kanteluun yhdenvertaisuusvaltuutetulle.
Minusta taas AMK- ja yliopisto-opinnot eroavat suuresti. Amk:ta pidän paljon valmiiksi pureskeltuna lukion jatkeena. 2 akat. loppututkintoa ja amk-taustalla sanon tän.
Siksi onkin hyvä että sosiaalityön tutkinto on yliopistotutkinto. Sinne yliopistoon vain pitäisi ensin päästä sisään. Toiskertalaisten mahdollisuuksia on kohtuuttomasti rajoitettu ainakin Lapin osalta.
Lappiinhan on yleensä ei-enskana päässyt alemmilla pisteillä kuin etelän yliopistoihin enskana.
Toi on mun mielestä myös yks ongelma tässä enskojen suosinnassa: Kumman olisi helpompi muuttaa sinne Lappiin, nuoren ja vapaan enskan vai perheellisen ja asuntolainaisen toiskan? Pahimmassa tapauksessa nuori Lapista kotoisin oleva enska haluaa seikkailun vuoksi Helsinkiin ja vie alemmilla pisteillä paikan pienten lasten stadilaiselta toiska vanhemmalta joka joutuu eroon lapsistaan kun joutuu raahautumaan Lappiin pisterajojen vuoksi. Toki poikkeuksia löytyy ja on vanhempiakin enskoja jne mutta pääsääntöisesti nuorten menofiilisten mukaan liikutellaan jopa kokonaisia perheitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu, että haluttais pitää ihmiset omissa luokissaan. AMK opintoja ei arvosteta. Maisterihaussa AMK oppareista saa ratkaisevasti vähemmän pisteitä kuin kandista, vaikka ovat laajempi työ opintoviikkoina ja tutkimuksellisuutta odotetaan AMK oppareissa enemmän.
Olen siis sosionomi ja käyny avoimessa psykan ja sosiaalityön perusopinnot sekä sosiaalityön aineopinnot. Työn ohella oon pakertanu kiitettävällä arvosanoilla ja pääsinkin nyt sisään maisterihaussa. Voin kertoa, että ei ne yliopisto-opinnot ole AMK-opintoja ihmeellisempiä. Ei tarvita suurempaa älliä. Suuren osan kursseista suoritin ihan tutkinto-opiskelijoiden mukana. Olen myös lähihoitaja ja siellä opinnoissa odotettiin kyllä vähemmän.
En voinut tietää pääsenkö maisterihaussa sisään ja siksi yritin tänäkin vuonna myös pääsykokeen kautta. Olisin jäänyt 2 pistettä vaille sisäänpääsystä toiskertalaisten joukossa. Mulla on nyt koulupaikka, mutta näen tässä huomattavan epäkohdan ja siksi minäkin voisin osallistua kanteluun yhdenvertaisuusvaltuutetulle.
Minusta taas AMK- ja yliopisto-opinnot eroavat suuresti. Amk:ta pidän paljon valmiiksi pureskeltuna lukion jatkeena. 2 akat. loppututkintoa ja amk-taustalla sanon tän.
Siksi onkin hyvä että sosiaalityön tutkinto on yliopistotutkinto. Sinne yliopistoon vain pitäisi ensin päästä sisään. Toiskertalaisten mahdollisuuksia on kohtuuttomasti rajoitettu ainakin Lapin osalta.
Lappiinhan on yleensä ei-enskana päässyt alemmilla pisteillä kuin etelän yliopistoihin enskana.
Toi on mun mielestä myös yks ongelma tässä enskojen suosinnassa: Kumman olisi helpompi muuttaa sinne Lappiin, nuoren ja vapaan enskan vai perheellisen ja asuntolainaisen toiskan? Pahimmassa tapauksessa nuori Lapista kotoisin oleva enska haluaa seikkailun vuoksi Helsinkiin ja vie alemmilla pisteillä paikan pienten lasten stadilaiselta toiska vanhemmalta joka joutuu eroon lapsistaan kun joutuu raahautumaan Lappiin pisterajojen vuoksi. Toki poikkeuksia löytyy ja on vanhempiakin enskoja jne mutta pääsääntöisesti nuorten menofiilisten mukaan liikutellaan jopa kokonaisia perheitä.
No, se on ikävää, mutta kukaanhan ei joudu raahautumaan mihinkään, kun ketään ei pakoteta sosiaalityöhön hakemaan. Ei yhteiskunnan tarvitse pyöriä yksilön asuntolainan ympärillä. Sinne menee sitten ne ei-enskat jotka niin palavasti haluaa, että ovat valmiita järjestämään elämänsä niin, että onnistuu.
Eikös tälle vuodelle tullut kymmeniä lisäpaikkoja sosiaalityöhön? Se voisi selittää ensikertalaisten suosimisen. Toivoisin kyllä itsekin paluuta vanhaan. Nuorten suosiminen laskee yliopiston tasoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu, että haluttais pitää ihmiset omissa luokissaan. AMK opintoja ei arvosteta. Maisterihaussa AMK oppareista saa ratkaisevasti vähemmän pisteitä kuin kandista, vaikka ovat laajempi työ opintoviikkoina ja tutkimuksellisuutta odotetaan AMK oppareissa enemmän.
Olen siis sosionomi ja käyny avoimessa psykan ja sosiaalityön perusopinnot sekä sosiaalityön aineopinnot. Työn ohella oon pakertanu kiitettävällä arvosanoilla ja pääsinkin nyt sisään maisterihaussa. Voin kertoa, että ei ne yliopisto-opinnot ole AMK-opintoja ihmeellisempiä. Ei tarvita suurempaa älliä. Suuren osan kursseista suoritin ihan tutkinto-opiskelijoiden mukana. Olen myös lähihoitaja ja siellä opinnoissa odotettiin kyllä vähemmän.
En voinut tietää pääsenkö maisterihaussa sisään ja siksi yritin tänäkin vuonna myös pääsykokeen kautta. Olisin jäänyt 2 pistettä vaille sisäänpääsystä toiskertalaisten joukossa. Mulla on nyt koulupaikka, mutta näen tässä huomattavan epäkohdan ja siksi minäkin voisin osallistua kanteluun yhdenvertaisuusvaltuutetulle.
Minusta taas AMK- ja yliopisto-opinnot eroavat suuresti. Amk:ta pidän paljon valmiiksi pureskeltuna lukion jatkeena. 2 akat. loppututkintoa ja amk-taustalla sanon tän.
Siksi onkin hyvä että sosiaalityön tutkinto on yliopistotutkinto. Sinne yliopistoon vain pitäisi ensin päästä sisään. Toiskertalaisten mahdollisuuksia on kohtuuttomasti rajoitettu ainakin Lapin osalta.
Lappiinhan on yleensä ei-enskana päässyt alemmilla pisteillä kuin etelän yliopistoihin enskana.
Toi on mun mielestä myös yks ongelma tässä enskojen suosinnassa: Kumman olisi helpompi muuttaa sinne Lappiin, nuoren ja vapaan enskan vai perheellisen ja asuntolainaisen toiskan? Pahimmassa tapauksessa nuori Lapista kotoisin oleva enska haluaa seikkailun vuoksi Helsinkiin ja vie alemmilla pisteillä paikan pienten lasten stadilaiselta toiska vanhemmalta joka joutuu eroon lapsistaan kun joutuu raahautumaan Lappiin pisterajojen vuoksi. Toki poikkeuksia löytyy ja on vanhempiakin enskoja jne mutta pääsääntöisesti nuorten menofiilisten mukaan liikutellaan jopa kokonaisia perheitä.
No, se on ikävää, mutta kukaanhan ei joudu raahautumaan mihinkään, kun ketään ei pakoteta sosiaalityöhön hakemaan. Ei yhteiskunnan tarvitse pyöriä yksilön asuntolainan ympärillä. Sinne menee sitten ne ei-enskat jotka niin palavasti haluaa, että ovat valmiita järjestämään elämänsä niin, että onnistuu.
Kyllä, samaa mieltä olisin jos pisterajat olisi kaikille samat. Nykyiset ei-enskat on kuitenkin moni aikoinaan joutuneet opiskelemaan muualla koska kokeneemmat hakijat vei paikat lähiyliopistosta. Nyt kun oma ala ei työllistä ja tarvitsisi taas opiskella niin säännöt onkin muuttuneet ja joutuu taas muuttamaan skuttaan, tällä kertaa nuorten tieltä, vaikka menestyisi pääsykokeessa paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Hyvää pohdintaa täällä. Itse näkisin, että sosiaalityössä soveltuvuus alalle on kriittisempi tekijä kuin useimmilla muulla aloilla. Omaa soveltuvuutta ei oikeastaan voi testata kuin vasta harjoittelussa ja aivan lopulta siinä, miten jakselee vaikkapa kahden työvuoden jälkeen.
Olen ymmärtänyt, että aika moni katuu uravalintaa jo harjoitteluaikana ja/tai uran ensimmäisinä vuosina. Tältä kantilta 20 vuotta sosiaalialalla toiminut ja siellä viihtyvä henkilö on kyllä testattu ja soveltuvaksi todettu huomattavasti paremmalla todennäköisyydellä kuin täysin ummikkona alalle tuleva.
Siksipä joku erillisväylä kokeneille sosionomeille olisi mielestäni kustannustehokasta resurssien käyttöä. Tottakai kaikki kurssit tulisi päästä läpi kuten muidenkin ja jos ei älli riittäisi niin paikan menettäisi. En itse ole siis sosionomi mutta hyväksyisin omien mahdollisuuksieni pienen pienenemisen tämän vuoksi. Ensikertalaisten 26p sisäänpääsylle en puolestaan näe mitään kestävää perustelua. Pieni helpotus enskoille varmasti hyvä idea mutta 40% ale ei.
Hmm. Kustannustehokasta? Sittenhän meillä jää niitä sosionomin paikkoja auki, joten sehä pula siirtyy vaan toiseen osaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu, että haluttais pitää ihmiset omissa luokissaan. AMK opintoja ei arvosteta. Maisterihaussa AMK oppareista saa ratkaisevasti vähemmän pisteitä kuin kandista, vaikka ovat laajempi työ opintoviikkoina ja tutkimuksellisuutta odotetaan AMK oppareissa enemmän.
Olen siis sosionomi ja käyny avoimessa psykan ja sosiaalityön perusopinnot sekä sosiaalityön aineopinnot. Työn ohella oon pakertanu kiitettävällä arvosanoilla ja pääsinkin nyt sisään maisterihaussa. Voin kertoa, että ei ne yliopisto-opinnot ole AMK-opintoja ihmeellisempiä. Ei tarvita suurempaa älliä. Suuren osan kursseista suoritin ihan tutkinto-opiskelijoiden mukana. Olen myös lähihoitaja ja siellä opinnoissa odotettiin kyllä vähemmän.
En voinut tietää pääsenkö maisterihaussa sisään ja siksi yritin tänäkin vuonna myös pääsykokeen kautta. Olisin jäänyt 2 pistettä vaille sisäänpääsystä toiskertalaisten joukossa. Mulla on nyt koulupaikka, mutta näen tässä huomattavan epäkohdan ja siksi minäkin voisin osallistua kanteluun yhdenvertaisuusvaltuutetulle.
Minusta taas AMK- ja yliopisto-opinnot eroavat suuresti. Amk:ta pidän paljon valmiiksi pureskeltuna lukion jatkeena. 2 akat. loppututkintoa ja amk-taustalla sanon tän.
Siksi onkin hyvä että sosiaalityön tutkinto on yliopistotutkinto. Sinne yliopistoon vain pitäisi ensin päästä sisään. Toiskertalaisten mahdollisuuksia on kohtuuttomasti rajoitettu ainakin Lapin osalta.
Lappiinhan on yleensä ei-enskana päässyt alemmilla pisteillä kuin etelän yliopistoihin enskana.
Toi on mun mielestä myös yks ongelma tässä enskojen suosinnassa: Kumman olisi helpompi muuttaa sinne Lappiin, nuoren ja vapaan enskan vai perheellisen ja asuntolainaisen toiskan? Pahimmassa tapauksessa nuori Lapista kotoisin oleva enska haluaa seikkailun vuoksi Helsinkiin ja vie alemmilla pisteillä paikan pienten lasten stadilaiselta toiska vanhemmalta joka joutuu eroon lapsistaan kun joutuu raahautumaan Lappiin pisterajojen vuoksi. Toki poikkeuksia löytyy ja on vanhempiakin enskoja jne mutta pääsääntöisesti nuorten menofiilisten mukaan liikutellaan jopa kokonaisia perheitä.
No, se on ikävää, mutta kukaanhan ei joudu raahautumaan mihinkään, kun ketään ei pakoteta sosiaalityöhön hakemaan. Ei yhteiskunnan tarvitse pyöriä yksilön asuntolainan ympärillä. Sinne menee sitten ne ei-enskat jotka niin palavasti haluaa, että ovat valmiita järjestämään elämänsä niin, että onnistuu.
Kyllä, samaa mieltä olisin jos pisterajat olisi kaikille samat. Nykyiset ei-enskat on kuitenkin moni aikoinaan joutuneet opiskelemaan muualla koska kokeneemmat hakijat vei paikat lähiyliopistosta. Nyt kun oma ala ei työllistä ja tarvitsisi taas opiskella niin säännöt onkin muuttuneet ja joutuu taas muuttamaan skuttaan, tällä kertaa nuorten tieltä, vaikka menestyisi pääsykokeessa paremmin.
Todellisuudessa noita vanhempia hakijoita/aloittaneita ei ollut ennenkään sen enempää kuin mitä nyt kiintiöaikana. Tästä oli Ylellä tilastoa muutama vuosi sitten. Käytännössä ehkä lääkikseen pääsee nykyään vähemmän ei-ensikertalaisia, mutta muilla aloilla asia ei juuri näy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän koko järjestelmää pitäisi uudistaa. Itse oon sosionomi ja silti haettava samalla tavalla ja hyväksilukuja saa vain vähän, jos sisään pääsee.
Toki avoimessa voi tehdä opintoja ja sitä kautta päästä sisään, mutta ei kaikki sitäkään kautta pääse, kun ala on niin suosittu.
Mä hain jo 3. kerran.....
Varasijalla 1. Jyväskylään, ei naurata.En osaa sanoa millaiset opinnot nykyään on, mutta kyllä meillä oli ainaki paljon sosiaalipolitiikkaa ja lakiopintoja, amk ei taida näitä tarjota.
Jos lähdetään helpottamaan sillä perusteella, että sosionomit tuntee alan, mutta ei pääse pääsykokeissa sisään, niin sosiaalityö menettää yliopistoasemansa.Eikä menetä, ja vaikka menettäisikin niin sekö tässä nyt on tärkeintä? Mun mielestä tärkeintä on että kentällä on jatkossakin riittävästi osaavia ja jaksavia tekijöitä, jotta heikompiosaiset saa apua ja tukea.
Yliopisto-opintojen tieteellinen painotus ei sosiaalityötä kentällä tekevien mukaan juurikaan hyödytä työssä. Hyvä että se tulee käytyä myös kaikkien osalta kaiken varalta, mutta väikkäriin ja tutkijoiksi etenevien seulonta tapahtuu kyllä ihan tarpeeksi tehokkaasti opintojen aikana ja gradun arvosanan myötä. Lain kiemurat oppii puolestaan kunnolla vasta työssä joka tapauksessa. Pulaa on nimenomaan niistä jotka jaksaa sitä kentällä tapahtuvaa asiakastyötä vuodesta toiseen ja kokeneet sosionomit todistetusti jaksavat.
No kyl tätä pitää miettiä vähä laajemmin. Jos sosiaalityö menettää yliopistoaseman sen tutkimus loppuu, joka taas on tärkeää, jotta voidaan tehdä sosiaalityötä.
Jos yliopistoasema menee niin sillä on suora vaikutus palkkaan, joka vähentää taas lisää ihmisiä, jotka haluaa työskennellä alalla.
Jos sillä yliopistoasemalla ei ole mitään väliä ja Amk on melkein sama, niin miksi ei sinne sitten?
Näitä asioita pitää koittaa miettiä laajassa perspektiivissä, ja yrittää ennustaa mitä vaikutuksia asioilla on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvää pohdintaa täällä. Itse näkisin, että sosiaalityössä soveltuvuus alalle on kriittisempi tekijä kuin useimmilla muulla aloilla. Omaa soveltuvuutta ei oikeastaan voi testata kuin vasta harjoittelussa ja aivan lopulta siinä, miten jakselee vaikkapa kahden työvuoden jälkeen.
Olen ymmärtänyt, että aika moni katuu uravalintaa jo harjoitteluaikana ja/tai uran ensimmäisinä vuosina. Tältä kantilta 20 vuotta sosiaalialalla toiminut ja siellä viihtyvä henkilö on kyllä testattu ja soveltuvaksi todettu huomattavasti paremmalla todennäköisyydellä kuin täysin ummikkona alalle tuleva.
Siksipä joku erillisväylä kokeneille sosionomeille olisi mielestäni kustannustehokasta resurssien käyttöä. Tottakai kaikki kurssit tulisi päästä läpi kuten muidenkin ja jos ei älli riittäisi niin paikan menettäisi. En itse ole siis sosionomi mutta hyväksyisin omien mahdollisuuksieni pienen pienenemisen tämän vuoksi. Ensikertalaisten 26p sisäänpääsylle en puolestaan näe mitään kestävää perustelua. Pieni helpotus enskoille varmasti hyvä idea mutta 40% ale ei.Hmm. Kustannustehokasta? Sittenhän meillä jää niitä sosionomin paikkoja auki, joten sehä pula siirtyy vaan toiseen osaan.
Kyllä koska pysyvyys alalla huomattavasti todennäköisempää eikä mene pitkä koulutus hukkaan. Kyllä sosionomilinjalle hakijoita riittää. Menkööt nuoret sinne alaa kokeilemaan. Käytännönläheisyytensä takia väärin valinneet havaihtuisi AMKssa ehkä nopeamminkin ja tajuaisi vaihtaa ajoissa alaa. Ne jotka sitten tykkäisi ja haluaisi edetä voisi jatkaa yliopistoon kun reitti ei olisi tukossa enskakiintiöiden takia. Nykyisellä systeemillä koulutetaan 5 vuotta nuoria alalle josta moni haluaakin sitten pian valmistuttuaan pois ja samaan aikaan alalle todistetusti soveltuvat sosionomit pidetään odottamassa.
https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/101665/68185
Mielenkiintoinen artikkeli kuluvalta vuodelta näihin kiintiöihin liittyen... Kannattaa lukea :)
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän koko järjestelmää pitäisi uudistaa. Itse oon sosionomi ja silti haettava samalla tavalla ja hyväksilukuja saa vain vähän, jos sisään pääsee.
Toki avoimessa voi tehdä opintoja ja sitä kautta päästä sisään, mutta ei kaikki sitäkään kautta pääse, kun ala on niin suosittu.
Mä hain jo 3. kerran.....
Varasijalla 1. Jyväskylään, ei naurata.
Minä kirjoitin tuon enkä tarkoittanut, että sosionomin pitäisi suoraan saada toimia sosiaalityöntekijänä tai päästä oikotietä sisään. Mutta jotain helpotuksia ja osaamisen tunnustamista yliopiston puolelta. Nyt sosionomit istuvat vuorovaikutusharjoituksissa opettelemassa asiakkaan kohtaamista, vaikka työkokemusta asiakastyöstä voi olla vuosia.
https://turvaviesti.om.fi/YVVyhteydenotto tässä yhdenvertaisuusvaltuutetun yhteydenottolomake. Sinne vain kirjoittamaan sankoin joukoin! Mietin myös jos ottaisi mediaan yhteyttä, sillä onhan tämä erittäin törkeää.
Ulkbljvn kirjoitti:
https://turvaviesti.om.fi/YVVyhteydenotto tässä yhdenvertaisuusvaltuutetun yhteydenottolomake. Sinne vain kirjoittamaan sankoin joukoin! Mietin myös jos ottaisi mediaan yhteyttä, sillä onhan tämä erittäin törkeää.
Näin asianajajan näkökulmasta aina yhtä herttaista, kun maallikot tulkitsevat lakia. Asianne ei tule menestymään, koska tuo ei ole syrjintää. Iltalehtiin voitte toki vapaasti itkeä rahkeittenne riittämättömyydestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän koko järjestelmää pitäisi uudistaa. Itse oon sosionomi ja silti haettava samalla tavalla ja hyväksilukuja saa vain vähän, jos sisään pääsee.
Toki avoimessa voi tehdä opintoja ja sitä kautta päästä sisään, mutta ei kaikki sitäkään kautta pääse, kun ala on niin suosittu.
Mä hain jo 3. kerran.....
Varasijalla 1. Jyväskylään, ei naurata.En osaa sanoa millaiset opinnot nykyään on, mutta kyllä meillä oli ainaki paljon sosiaalipolitiikkaa ja lakiopintoja, amk ei taida näitä tarjota.
Jos lähdetään helpottamaan sillä perusteella, että sosionomit tuntee alan, mutta ei pääse pääsykokeissa sisään, niin sosiaalityö menettää yliopistoasemansa.Eikä menetä, ja vaikka menettäisikin niin sekö tässä nyt on tärkeintä? Mun mielestä tärkeintä on että kentällä on jatkossakin riittävästi osaavia ja jaksavia tekijöitä, jotta heikompiosaiset saa apua ja tukea.
Yliopisto-opintojen tieteellinen painotus ei sosiaalityötä kentällä tekevien mukaan juurikaan hyödytä työssä. Hyvä että se tulee käytyä myös kaikkien osalta kaiken varalta, mutta väikkäriin ja tutkijoiksi etenevien seulonta tapahtuu kyllä ihan tarpeeksi tehokkaasti opintojen aikana ja gradun arvosanan myötä. Lain kiemurat oppii puolestaan kunnolla vasta työssä joka tapauksessa. Pulaa on nimenomaan niistä jotka jaksaa sitä kentällä tapahtuvaa asiakastyötä vuodesta toiseen ja kokeneet sosionomit todistetusti jaksavat.No kyl tätä pitää miettiä vähä laajemmin. Jos sosiaalityö menettää yliopistoaseman sen tutkimus loppuu, joka taas on tärkeää, jotta voidaan tehdä sosiaalityötä.
Jos yliopistoasema menee niin sillä on suora vaikutus palkkaan, joka vähentää taas lisää ihmisiä, jotka haluaa työskennellä alalla.
Jos sillä yliopistoasemalla ei ole mitään väliä ja Amk on melkein sama, niin miksi ei sinne sitten?
Näitä asioita pitää koittaa miettiä laajassa perspektiivissä, ja yrittää ennustaa mitä vaikutuksia asioilla on.
Tottakai sosiaalityön yliopistoasemalla on väliä, ei kai kukaan ole sitä kiistänyt! Myös soveltuvuudella on suuri merkitys, jotta saadaan oikeanlaiset tekijät alalle ja myös pysymään siellä. Mutta eihän nämä ole toisiaan poissulkevia asioita. Vai kuvitteleeko joku että sosionomit päästessään yliopistoon jotenkin tuhovat sen? :D
Kaipaamassasi laajassa kuvassa: Jos jokin on uhka tieteenalalle ja tutkimukselle niin se on oppilasmateriaalin tason lasku, mikä seuraa väistämättä kun otetaan pääsykokeessa 26 pistettä saaneet sisään ja jätetään 47 pistettä saaneet ulos.
Ja se että moni 40+ pistettä saanut rannalle jäänyt hakija on lisäksi kokenut sosionomi vain korostaa tilanteen järjettömyyttä edellä moneen kertaan mainituista soveltuvuussyistä.
Onnittelut!! Miltä alalta vaihdat sosiaalityöhön?