Miten ihmiset huomaavat, että olen rikki sisältä
Päivästä toiseen hymyä ja teeskentelyä. Ettei vain kukaan saisi tietää mieltäni syövyttävistä myrkyistä, jatkuvasta itseinhosta ja pahasta olosta, ettei kuksan epäilisi mitään. Päivästä toiseen keksit tekosyitä sille, ettet taaskaan syönyt lounasta tai lähtenyt ulos mukaan.
.
Miten kaikki tajuavat hymyn alta, etteivät asiat olekkaan hyvin. Kaikesta piilottelusta huolimatta ihmiset tajuavat jo mikä on asian laita. Kaikki tajuavat mitä sisälläni pyörii.
.
Nyt tästä on tultava loppu. Ikuisesta surusta ja sairaasta laihdutuskierteestä. On aika tehdä tehdä aika elämästä elämää, on aika hakea apua.
.
.
Anteeksi, tämä oli saatava kiteytettyä jonnekkin. Pisteet johtuvat mobiiliversiosta.
Kommentit (3)
Tsemppiä! Olet rohkea, kun uskallat hakea apua.
Hieno päätös Ap! Paljon tsemppiä sinulle eteenpäin! Uskon, että asiat selviävät!
Tuttua. Sitten hirveä häpeä, ainakin itselläni, siitä, että en nyt olekaan sellainen ihminen kuin haluaisin ja kuin ehkä luulin olevani?! Siis iloinen, kestän mitä vaan, antakaa tulla...! Ns. normaalien kanssa en enää uskalla olla ollenkaan, pelkään koko ajan, että minusta ajatellaan pahaa. Ns. häviäjiä taas en itse jaksa, koska heistä monet ovat kuten minä, todella vaikeita, torjuvia tai muuten vaikeita. Noidankehä, siis.
Tai sitten jos jaksaisinkin, niin pelkään käyttäväni jeitä vain rumasti ponnahduslautoina jonnekin parempaan ystävyyteen tai elämään niitten normaalien kanssa :((