Olen tuntenut masennusta pitkään. Vaihdoin ajatusmaailmani täysin itseäni kohtaan ja olen onnellinen.
Tunnen todellista onnea ja rauhaa elämässä, käsittämättöntä mutta myös iloa ja olen jälleen utelias elämän suhteen.
Aikaisemmin tämä ei tullut kuulonkaan, olin asettanut itselleni rajat, vankilan mieleeni ja surkeisiin ajatuksiin.
Hoin jatkuvasti itselleni kaikkea kammottavaa, henkisesti pahoinpitelin itseäni ja ajattelin itseäni huonona ihmisenä.
Mutta sitä en todellakaan ole.
Aloin muuttamaan sisäistä puhettani. Olen älykäs, kaunis ja ihana ihminen. Olen terve ja mahtava juuri tällaisena kuin olen.
Olen onnellinen, että saan viettää aikani näin upean ihmisen kanssa.
Tästä alkoi tulemaan hyviä asioita elämääni eikä rajoitteita tunnu olevan, siis pelkoa ja negatiivisuutta ainakaan samanlailla kuin ennen. Olen rauhallinen ja kerron itselleni myönteisiä asioita.
Olen paljon muuta kuin ajatukseni enkä enää koe minkäänlaista tarvetta kritisoida itseäni tai varsinkaan kokea ajatuksien olevan osa identiteettiäni.
Ajatukset kun yleensä tulevat jostain ulkopuolelta, joita alamme toistamaan mielessämme. En ole lintu vaikka sanoisin mielessäni olevani lintu - tai joku muu sanoisi niin.
Me itse valitsemme ajatukset joita kuuntelemme. On olemassa asioita, jotka eivät meissä tyydytä itseämme mutta siitä huolimatta on parempi keskittyä hyviin asioihin itsessämme. Kuten ystävää kohtaan ajattelisit.
Joidenkin tutkimuksien mukaan tällaiset tietoiset ja positiiviset ajatukset lisäävät hyödyllisiä hormoneja kehoon, jonka todella voin allekirjoittaa.
Ennen ajattelin jatkuvasti negatiivisia ajatuksia jotka tietenkin myös jatkoivat ikävää kierrettä, joihin uskoin.
Nyt olen vain todella kiitollinen ja luotan itseeni. Rakastan ja pidän itseäni hyvänä sekä tietenkin myös haluan jakaa tätä ympärillä oleville.
Kommentit (11)
Noinhan se on.
Kaikki lähtee siit fiiliksest mitä sä fiilaat. Affirmaatio itsessään ei muuta mitään vaan se, miten sä fiilaat.
https://www.reddit.com/r/ALLISMIND/comments/g73gjb/what_is_depression_a…
Mä tulin onnelliseksi, kun lopetin stressaamisen. Ennen stressasin jo etukäteen jotain. Nykyään teen sen minkä ehdin työajalla ja jätän loput toiseen päivää. Enkä muistuttele ketään asioista, muistakoon itse.
Niin ja otan rennosti. Olen rento, mukava, leppoisa eikä mulla ole kiire mihinkään enää. Juoskoon muut, jos haluaa.
Ja vapaa-aikaa ei suoriteta. Voin löhötä koko illan, jos huvittaa ja antaa lapselle eineslettuja, jos en jaksa kokata. Mihinkään ei ole pakko mennä.
Hienoa, juurikin kuten kuvailit!
- saman tien kulkenut.
Ei se niin helppoa ole, että tuosta vaan!!
Vierailija kirjoitti:
Ei se niin helppoa ole, että tuosta vaan!!
Ei, ei ole.
Vaatii keskittymistä ja pysähtymistä.
Kuitenkin kun tuon oivaltaa, kaikki "kärsimys" on sen arvoista ja luo kiitollisuutta.
Puhun itselleni aina ainoastaan kauniisti. Toki puhun kauniisti muillekin.
En halua hankaloittaa kenenkään elämää, toisen tai omaani.
Näitä kokemuksia on hyvä jakaa, jos intoa riittää niin oma blogi tai Instagram tili tai tiktokia aiheesta. sillä juuri näillä kokemuksilla voidaan saada aikaan toimivaa vertaistukea.
🎊lämpimät onnittelut sulle❤️👍👏
” Ajatus on teko”❣️❣️
Vierailija kirjoitti:
🎊lämpimät onnittelut sulle❤️👍👏
” Ajatus on teko”❣️❣️
Ja teosta tulee tapa.
Noinhan se on. Tietty affirmaatioihin pitää myös uskoa, että ne muuttuu toisiksi. Et voi muuttaa mustaa valkoiseksi, mutta pala palalta pystyy muuttumaan. Harmaan sävyt vaakenevat asteittain.
Av:lla on joskus ihmetelty, kun minua ei koskaan kukaan kohtele huonosti. He eivät ymmärrä, että minä itse vaikutan siihen, etten koe niin.