Sh-opiskelija väsynyt alan kieroutuneisuuteen.

Minulla vähän samat fiilikset kuin ap:llä, opinnot loppusuoralla. Halusin ihan perustyöhön vanhustenhoitoon, mut en kestä hoivakotien työilmapiiriä. Se paskanpuhumisen määrä on kammottava. Työkaveri saattaa olla siinä kanslian lasin toisella puolella, kun toisella puolella haukutaan hänen persoonaansa ja ulkonäköään sylki roiskuen. Kun työkaveri sekunnin päästä tulee kansilaan ja kysyy, että mikäs teitä naurattaa, vastataan suloisen viattomasti, että tässä vaan tuota sun kampausta kehuttiin. Aivan käsittämätöntä vittuilua, aikuiset ihmiset. En vaan kestä ajatusta, että pikkuhiljaa marinoituisin siinä ummehtuneessa henkisen paskan hajussa samanlaiseksi jonain päivänä, ja sellainen musta kyllä tulisi, kun alkaisin itsekin kerätä kaunaa työkavereita kohtaan enkä tietäisi miten sitä muuten käsitellä. Näen, millaisia ne oman persoonani kaltaiset ihmiset ovat tuollaisessa ilmapiirissä, eikä minusta tulisi yhtään sen kummempaa. 

Mulla kotihoito työpaikkana ja saa tehdä itsenäisesti töitä eikä kansliassa paljon aikaa tule vietettyä. Kolikon nurja puoli on hirveän kriittiset omaiset, jotka eivät tunnu mihinkään enää tyytyvän. Täällä meillä kuitenkin aikaa asiakkaille ja hyviä+kokeneita hoitajia. Kyllähän paskaa puhutaan selän takana, mutta ei ole ihan ilkeydeksi meidän työpaikalla mennyt ja sijaiset tulevat mielellään meille töihin :)

Kauheita työyhteisöjä. Vaihda työpaikkaa ja etsi sellainen, jossa on innostusta, huumoria , haasteita ja hyvää henkeä. Älä vaan jää tuollaiseen paskaan paikkaan. Olen tehnyt hoitajan töistä yli 20v ja vaihtanut heti pois jos työ ahdistaa. Eniten olen viihtynyt päivystyspoleilla ja lyhytjälkihoitoisessa kirurgiassa. Kun työssä on vaihtelua ja haastetta, sinne hakeutuu myös työkykyisiä ja fiksuja tyyppejä.

Täällä sh-opiskelija, kaks vuotta opintoja takana. Ihan oikeasti hyvä neuvo, joka on jo kerrottu: vaihda työpaikkaa. Vaikka monet surkuttelee palkan pienuutta, niin nykyisin Suomessa hyvä, että edes on töitä. Ja sairaanhoitajalle varmasti on aina tarvetta. Suoralta kädeltä ei kannata hylätä monen vuoden opintoja ja vaihtaa alaa, koska paskoja työpaikkoja on joka alalla. Oikeasti, lukio aikana tuli tehtyä erilaisia hommia eikä paskanpuhuminen rajoitu pelkästään sote alalle.
---------
On hyvä neuvo myös se, että voi tehdä hyvää tehdä lyhytaikaisia sijaisuuksia ja kierrellä monessa eri paikassa. Usein jopa näissä harjoitteluissa huomaa, missä paikassa haluaa työskennellä. Huonoon ilmapiiriin ei kannata jäädä, ja vaihtoehtoja löytyy. Itse harjoitteluita takana 5kpltta, tähän mennessä yksi paikka on, jonne en töihin menisi. Itse asiassa aloitin juuri kesäsijaisen hommat, viime kesänä olin jo samassa paikassa töissä. Harjoittelun jälkeen sain jäädä tekemään keikkaa ja sijaisuuksia. Mutta ilmapiiri onkin hyvä ja raskaasta vuodeosaston työstä huolimatta on aina mukava mennä töihin. Rohkeasti vain kokeilemaan muitakin mahdollisuuksia, varmasti sopiva työpaikka sinullekin löytyy. Kaikkialla ei ole paskanpuhumiskerhoja :)
---------
Vielä yksi neuvo. Paskanjauhannan voi jättää omaan arvoonsa. Meilläkin on yksi näkkärinaama töissä, mutta teen vain töitä hänen kanssaan. Hänen muka mielipiteensä ei vaikuta itsetuntooni, toki asiallista kritiikkiä ja neuvoja saa antaa. Kuorta ei tarvitse kasvattaa, vaan on hyvä oppia puolustamaan itseään. Itselle jos näkkärinaama on aukonut asiattomasti päätä, oon vaan todennut, että puhutaan sitten kun rauhoittuu ja voi keskustella ku aikuset ihmiset ilman ihme jauhamista. Pari kertaa on tarvinnut huomauttaa, ja oppi tavoille. Työ sujuu, eikä hänen tai mun tarvitse aukoa päätä kumpaankaan suuntaan. Tai tehdä haiproja. Ihan mitä tahansa huonoa kohtelua ei kenenkään tarvitse sietää.
N21

Vaihda työpaikkaa! Ei hoitoalalla kaikissa paikoissa ole sama meininki. Opintojen aikaisissa harjoittelupaikoissa huomasin suuria eroja työilmapiireissä. 3 erilaista vanhusten palvelukotia, päiväkoti ja sairaalaympäristö. Paras työilmapiiri oli yhdessä näistä palvelukodeista, jonne jäinkin tekemään keikkaa. Olisin ehdottomasti ottanut vastaan työpaikan sieltä, jos en muuttaisi nyt muualle. Kamalinta oli kaupunginsairaalan hoitajien käyttäytyminen toisiaan kohtaan. Kaikista puhuttiin pahaa, kukaan ei viihtynyt kyseisellä osastolla ja suurin osa työntekijöistä oli työhönsä kyllästyneitä eukkoja. Lääkärit, sh:t ja lh:t. Siitä harjoittelusta jäi kammo sairaalassa työskentelyyn.

-lh

Ei toi ole pelkästä alasta kiinni. Olen sh leikkausosastolla ja täällä on ihana meininki, myös laitoshuoltajat ja välinehuoltaja aivan loistavia :) Pidetään paljon yhteisiä iltoja työn ulkopuolella ja monesti myös kiitetään päivästä työvuoron loputtua. En vois toivoa parempaa työilmapiiriä!

Onneksi tuo ei ole joka paikassa tapana....

Vaihda alaa. Huonosti palkattu!

sitä se on kun työpaikalla on akkavalta!

http://www.uta.fi/opiskelijaksi/valintaperusteet/hes/hoi.html

Paras valinta, minkä voit tehdä.

Saat tehdä rentoja toimistohommia 3500+ palkalla eläkeikään asti tai vaikka opettaa tulevia sairaanhoitajia halutessasi.

Miksi kärvistellä? Vaihtamalla paranee. Ja opiskeluaikakin voi olla ihan mukavaa :)

Hanki kokemusta muualtakin kuin hoivakodista. Mitä matalammalla perusportaalla ollaan sairaanhoidossa, sen enemmän siellä on hierarkkista jäytämistä ja turhautuneilla ihmisillä tarve purkaa huonoa fiilistään työkavereihin. Tähtää "korkeammalle" esim. yliopistosairaalaan, siellä ihmiset tekevät töitä eivätkä juoruile 10 hengen joukkokahvitauoillaan.

Kierrä kaukaa vanhustenhoito, hoivakodit, terveyskeskuksen vuodeosastot ja tk-päivystykset.

On olemassa parempiakin paikkoja! Vaihda työpaikkaa. Noi voi pahimmillaan olla ihan hirveitä

Olen minäkin törmännyt kaikilla naisvaltaisilla aloilla samaan, mutta hoitoalalla se tuntuu jotenkin vielä tympeämmältä. Opinnoissa puhutaan kollegiaalisuudesta, mutta työelämästä se on kaukana. Ilkeys on joskus ihan sanoinkuvaamatonta. Tehdään HaiPro-ilmoituksia toisistat kiusallaan, omia virheitä ei tietenkään nähdä. Jatkuvaa paskanjauhamista, kytätään, haukutaan jne..

Olen vähän samanlaisessa tilanteessa kuin AP. Minä jouduin töissä huomauttamaan yhtä työntekijää hänen toistuvasti tekemästään virheestä ja olen nyt joutunut hänen silmätikuksi. Voin vain kuvitella mikä rumpu siellä myllyttää. Jokainen pieninkin virhe varmasti muistetaan, kysymyksiin vastataan silmiä pyöritellen "etkö sinä tuotaKAAn tiedä..".

Minä luulen, että työpaikalla on  se kuori kasvatettava.

T: toinen sh-opiskelija

Tsemppiä viestin 8 kirjoittajalle, I feel you! Ihania neuvoja muutenkin. Yritän vain pysyä itse poissa juoruamisesta, mutta joku tulkitsee senkin ylimielisyydeksi ja puhuu jälleen pahaa.

-ap

Ei tarvitse kasvattaa mitään kuoria eikä ruveta käyttäytymään kuin muut. Muutos ei lähde ikinä mistään, jos pistätte ns. pahan kiertämään. Tallettakaa korvan taakse se mitä nyt opiskelijoina koete kaikkein vaikeimmaksi ja mitä olisitte tarvinneet. Ja kun itse olette aikanaan työelämässä, toimikaa niin. KOhdelkaa omia kollegojanne ammattilaisen tavoin, olkaa omille opiskelijoillenne juuri sellaisia kuin olisitte itse tarvinneet.

Kyllä se hyvän levittäminenkin toimii, metsä vastaa 75%:sesti kuten sinne huutaa. Aina joukkoon mahtuu epäkypsempiäkin ihmisiä, mutta omien taitojen akrttuessa myös heistä selviää viemättä ongelmia kotiin asti.

6

[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 08:20"]

Olen minäkin törmännyt kaikilla naisvaltaisilla aloilla samaan, mutta hoitoalalla se tuntuu jotenkin vielä tympeämmältä. Opinnoissa puhutaan kollegiaalisuudesta, mutta työelämästä se on kaukana. Ilkeys on joskus ihan sanoinkuvaamatonta. Tehdään HaiPro-ilmoituksia toisistat kiusallaan, omia virheitä ei tietenkään nähdä. Jatkuvaa paskanjauhamista, kytätään, haukutaan jne..

Olen vähän samanlaisessa tilanteessa kuin AP. Minä jouduin töissä huomauttamaan yhtä työntekijää hänen toistuvasti tekemästään virheestä ja olen nyt joutunut hänen silmätikuksi. Voin vain kuvitella mikä rumpu siellä myllyttää. Jokainen pieninkin virhe varmasti muistetaan, kysymyksiin vastataan silmiä pyöritellen "etkö sinä tuotaKAAn tiedä..".

Minä luulen, että työpaikalla on  se kuori kasvatettava.

T: toinen sh-opiskelija

[/quote]

Harmittaa lukea puolestasi, mutta itselleni tulee ihana olo omasta alavalinnasta - opiskelen AMK:ssa tekniikkaa ja siis nyt toisen vuoden kesätöissä. Vastailen välillä puhelimeen ja mallinnan tietokoneella järjestelmää, ikkunasta paistaa aurinko ja lämmittää. Palkka jo nyt karvan vajaa 2600 kuussa + liukuva työaika!

Samaa se on kuule ihan joka alalla - vaihda työpaikkaa. :)

Tässä juuri valmistunut sh, ja voin todeta, että tunnistan kokemuksesi, mutta ei kaikkialla ole tuollaista! Opiskeluaikana vastaavia laitoksia tuli muutamassa harjoittelussa nähtyä, tiedänpä nyt missä en halua tehdä töitä. Noissa oli useimmiten väsyneitä, katkeroituneita hoitajia, jotka kadehtivat toisia ja valittivat oman palkkansa pienuutta tai nuorten koulutusmahdollisuuksia. Niiden perusteella itse päätin, että minusta ei hoitajana koskaan tule tuollaista - itse me työyhteisömme rakennamme ja vaikutamme siihen, millaista hoitokulttuuri ja työnteko on. Onneksi suurin osa paikoista on ollut kivoja, niin myös nykyinen työpaikka johon pääsin viimeisen harjoittelun jälkeen suoraan töihin. Työkaverit huippuja, hauskoja ja fiksuja, ilmapiiri hyvä ja tukea sai sekä opiskelijana että nyt työkaverina. Eli älä lannistu, vaan nyt täysillä eteenpäni toisia tsempaten. Paskaa kohtelua ei kenekään tartte sietää, ja uskon että tässä asiassa on kulttuurinmuutos käsillä kun sukupolvi on työpaikoilla vaihtumassa.. :)

Kannattaa tosiaan ryhtyä erakoksi, joka hoitaa työnsä mutta ei ole niiden muiden kanssa tekemisissä sen enempää kuin mitä työ vaatii. Itse olen aina ollut sellainen, jo introvertin luonteeni puolesta, eikä minua kiinnosta niiden toisten puhumiset yhtään. Sen kun puhuvat, minä teen hommani rauhassa.

Kannattaa ehdottomasti eka vaihtaa työpaikkaa ennen kuin päättää vaihtaa kokonaan alaa. Ilmapiireissä todellakin on eroja jopa saman talon sisällä eri yksiköissä.