Mitä tarkoittaa käytännössä se, että 12-vuotiasta itseään "kuullaan"

Lisäys - lapsi siis täyttämässä nyt tuon 12 jota odottanut kuin kuuta nousevaa :/

Saako silloin tosiaan itse päättää, vai meneekö oikeuteen jos etä on eri mieltä?

Tuollainen 300 kilometrin jatkuva reissaaminen palvelee mun nähdäkseni vain ja ainoastaan vanhempien tarpeita, eikä varmaan ole millään tavalla lapselle mieluista. Kyllä minun mielestäni 12v:n pitäisi jo aika pitkälti päättää ihan itse että haluaako mennä ja mihin.

Kiitos kommentista! Vielä nostan, josko olisi joku joka tietäisi miten tuo lain mukaan menee? Vaikea uskoa että etä yhtäkkiä alkaisi lapsen tahtoa kunnioittaa tässä kun ei ole aiemminkaan niin tehnyt, vaikka lapsi on joskus suunnilleen itkenyt ettei jaksa matkustaa. :( ap

Kyllä lasta pitää kuulla ja uusia systeemejä kehitellä. Ehkä niitä voisi kysellä, että mitä ihmisillä käytössä.

Toisaalta se on vaan reissuviikonloppu kuussa.. Onhan sekin tietenkin kavereilta ja harrastuksista pois. Eiköhän tässäkin vanhemmat vielä päätä, mutta 12 vuotiaan lapsen tahdon mukaan. Liian nuori vielä tekemään noin suuria päätöksiä ihmissuhteisiinsa.

Kun tapaamissopimusta laaditaan, niin sosiaalityöntekijä keskustelee myös lapsen kanssa ja hänenkin mielipiteensä huomioidaan, kun päätöstä tehdään. Mutta siis, lapsen ei päätä vaan hänenkin mielipide huomioidaan yhtenä päätökseen vaikuttavana tekijänä.

Tärkeämpi tulkinta on se, että yli 12v ei viedä tapaamiseen vasten hänen tahtooan. Eli jos lapsi ei mene tapaamiseen ja etävanhempi vetää pelin niin kireäksi, että pyytää sosiaalityöntejöiltä ja he poliisilta virkaapua tapaamisen toteuttamiseen, niin kun lapsi haku tilanteessa selkeästi sanoo, että ei halua lähteä niin lasta ei pakoteta, vaan tapaaminen jää toteutumatta.

12-vuotias voi kieltäytyä tapaamisista.

[quote author="Vierailija" time="08.06.2015 klo 22:06"]

Kun tapaamissopimusta laaditaan, niin sosiaalityöntekijä keskustelee myös lapsen kanssa ja hänenkin mielipiteensä huomioidaan, kun päätöstä tehdään. Mutta siis, lapsen ei päätä vaan hänenkin mielipide huomioidaan yhtenä päätökseen vaikuttavana tekijänä.

Tärkeämpi tulkinta on se, että yli 12v ei viedä tapaamiseen vasten hänen tahtooan. Eli jos lapsi ei mene tapaamiseen ja etävanhempi vetää pelin niin kireäksi, että pyytää sosiaalityöntejöiltä ja he poliisilta virkaapua tapaamisen toteuttamiseen, niin kun lapsi haku tilanteessa selkeästi sanoo, että ei halua lähteä niin lasta ei pakoteta, vaan tapaaminen jää toteutumatta.

[/quote]

Pitää vielä jatkaa... Millaisissa väleissä te vanhammat olette? Voisiko osan tapaamisista toteuttaa, niin että etävanhempi tulisi lapsen luokse (siis lähivanhemman ja lapsen kotiin, joko niin että lähivanhempi on paikalla tai niin, että lähivanhempi lähtee viikonlopuksi muualle) tai jossain neutraalimmassa paikassa esim. jonkun tutun tai sukulaisen luona. Tai jopa ihan hotellissa/kylpylässä tms., joka olisi lyhyemmän matkustamismatkan päässä, kuin tuo 300km.

Tiedän yhden perheen, jossa etäisä käy tapaamassa lastaan (ala-aste ikäistä) toisella puolella suomea, niin että menevät lapsen kanssa aina johonkin lapsen kotipaikan lähellä olevaan kylpylään tms. (isä kyttäilee aina edullisia hotellitarjouksia). Välillä isän työmatkojen (reissutyö) osuessa lähelle he tapaavat lyhyemmin myös niin, että isä käy leikkimässä muutaman tunnin lapsen lähikodissa tai sen pihalla (ovat äidin kanssa niukasti puheväleissä, mutta molemmat sietävät tilanteen lapsen edun nimissä). Pidemmillä lomilla lapsi tulee sitten isän luokse.

Lasta kuullaan ja hänen toiveensa pyritään huomioimaan, lapsi ei siis päätä mitään.

[quote author="Vierailija" time="08.06.2015 klo 22:13"]

[quote author="Vierailija" time="08.06.2015 klo 22:06"]

Kun tapaamissopimusta laaditaan, niin sosiaalityöntekijä keskustelee myös lapsen kanssa ja hänenkin mielipiteensä huomioidaan, kun päätöstä tehdään. Mutta siis, lapsen ei päätä vaan hänenkin mielipide huomioidaan yhtenä päätökseen vaikuttavana tekijänä.

Tärkeämpi tulkinta on se, että yli 12v ei viedä tapaamiseen vasten hänen tahtooan. Eli jos lapsi ei mene tapaamiseen ja etävanhempi vetää pelin niin kireäksi, että pyytää sosiaalityöntejöiltä ja he poliisilta virkaapua tapaamisen toteuttamiseen, niin kun lapsi haku tilanteessa selkeästi sanoo, että ei halua lähteä niin lasta ei pakoteta, vaan tapaaminen jää toteutumatta.

[/quote]

Pitää vielä jatkaa... Millaisissa väleissä te vanhammat olette? Voisiko osan tapaamisista toteuttaa, niin että etävanhempi tulisi lapsen luokse (siis lähivanhemman ja lapsen kotiin, joko niin että lähivanhempi on paikalla tai niin, että lähivanhempi lähtee viikonlopuksi muualle) tai jossain neutraalimmassa paikassa esim. jonkun tutun tai sukulaisen luona. Tai jopa ihan hotellissa/kylpylässä tms., joka olisi lyhyemmän matkustamismatkan päässä, kuin tuo 300km.

Tiedän yhden perheen, jossa etäisä käy tapaamassa lastaan (ala-aste ikäistä) toisella puolella suomea, niin että menevät lapsen kanssa aina johonkin lapsen kotipaikan lähellä olevaan kylpylään tms. (isä kyttäilee aina edullisia hotellitarjouksia). Välillä isän työmatkojen (reissutyö) osuessa lähelle he tapaavat lyhyemmin myös niin, että isä käy leikkimässä muutaman tunnin lapsen lähikodissa tai sen pihalla (ovat äidin kanssa niukasti puheväleissä, mutta molemmat sietävät tilanteen lapsen edun nimissä). Pidemmillä lomilla lapsi tulee sitten isän luokse.

[/quote]

Me ollaan ihan asiallisissa väleissä, ja tekemisissä ainoastaan silloin kun puhutaan lapsen asioista, ja minulle ja lapselle tuo kuvaamasi järjestely sopisi, mutta ongelmana on se, että etä itse ei halua/viitsi/jaksa/(en tiedä mikä noista on pääsyy) matkustaa, vaikka lapselta sitä vaatii. ap

Kyllä se tarkoittaa nimenomaan sitä, että lapsi saa päättää meneekö tapaamisiin. 

sosiaalityöntekijän vaimo

[quote author="Vierailija" time="08.06.2015 klo 22:14"]Lasta kuullaan ja hänen toiveensa pyritään huomioimaan, lapsi ei siis päätä mitään.
[/quote]
Kyllä päättää. Jos lapsi ei suostu menemään tapaamiseen, niin kukaan ei häntä siihen voi pakottaa.