Ensimmäistä toivova jo 33v ja menkat ne taas tulee...

Noniin, menkat ne taas näyttäis alkavan :( Olen jo 33v ja toivon ensimmäistä lasta, ja todellakin siis tiedän aikani käyvän vähiin... Pakko se on itselleni myöntää; paha mieli. Pahempi kuin olen tähän mennessä kokenutkaan tämän asian osalta...

Ihan tosissaan ei olla yritetty, mutta olen nyt huomannut että omat tuntteni lapsen tulemiselle ovat alkaneet erityisesti lämpiämään. Mies rakastaa lapsia, ja hänellä onkin yksi pieni aikaisemmasta suhteestaan. Miksikö en itse ole tehnyt lapsia aikaisemmin, silloin kun se olisi hedelmöitymisen kannalta ollut helpompaa... no, en ollut tavannut tätä oikeaa miestä. Olemme olleet yhdessä nyt reilut 2v. En koskaan aikasemmin oikeastaan edes halunnut lapsia, aikaisemmassa pitkässä suhteessa. Ei ollut edes tosissaan puhetta. Sen jälkeen en tiennyt haluanko vai en. Kunnes tuli tämä mies, nämä vahvat tunteet häntä kohtaan ja tämä pikkuhiljaa kypsynyt ajatus, että tässä olisi sellainen mies, jollaisen kanssa voisin kuvitella lapsen saavani, jos kenenkään.

Mutta ehkä niin ei olekaan tarkoitettu... huoh :(