Minun pitäisi vuorostani jäädä kotiin hoitamaan lastamme
Sovimme siis etukäteen että vaimo hoitaa lasta ensimmäisen vuoden ja minä toisen vuoden, nyt kun olisi vainon aika palata töihin hän ei enää halua.
Hän ei ymmärrä että myös minä olen odottanut että voin jäädä lapsen kanssa kotiin, vetoaa myös siihen että minulla on parempi palkka, kyllä näin on, mutta pärjäämme myös hänen palkallaan.
Olen jo kuukauden päivät valmistellut vapaalle jäämistä ja nyt hän sitten tiputti tämän pommin.
Olisko teillä ideoita miten asia ratkaistaan?
Terv. Isä joka odottaa vanhempainvapaata oman lapsen kanssa
Kommentit (30)
Pärjäätkö sinä sen lapsen kanssa kotona?
Pidät kiinni sopimuksesta ja teet kaikki viralliset paperit valmiiksi. Sovit asiasta työpaikalla ja silloin kun on aika jäät vain kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Pärjäätkö sinä sen lapsen kanssa kotona?
Haista paska.
Vierailija kirjoitti:
Pidät kiinni sopimuksesta ja teet kaikki viralliset paperit valmiiksi. Sovit asiasta työpaikalla ja silloin kun on aika jäät vain kotiin.
Kela ei maksa päällekkäisiä tukia.
Sopimuksesta pidettävä kiinni. Yksi vuotiaan kanssa isä pärjää ihan hyvin.
Kyllä pärjään lapsen kanssa, siitä ei voi olla kysymys. Olemme nytkin olleet lapsen kanssa kahdestaan koko viikonlopun kun vaimo on käymässä äitinsä luona.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Kyllä pärjään lapsen kanssa, siitä ei voi olla kysymys. Olemme nytkin olleet lapsen kanssa kahdestaan koko viikonlopun kun vaimo on käymässä äitinsä luona.
Ap
Montako kertaa viikonlopun aikana vaimo on soittanut ohjeistaakseen jossain asiassa, minkä osaat tehdä itsekin? Äidit ovat joskus tosi omistushaluisia, eivätkä luota edes lapsen isään, ikävä kyllä.
Luulen että kyse on siitä että Vaimoni ei vaan halua mennä töihin vielä vaan haluaisi olla kotona kun lapsi on niin pieni.
Yritin hänelle kertoa että myös minä haluan viettää aikaa lapseni kanssa, olen koko vuoden tehnyt pitkiä päiviä ja hoitanut kotiaskareita siinä samassa. Nyt olisi minun vuoro jäädä kotiin
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä pärjään lapsen kanssa, siitä ei voi olla kysymys. Olemme nytkin olleet lapsen kanssa kahdestaan koko viikonlopun kun vaimo on käymässä äitinsä luona.
Ap
Montako kertaa viikonlopun aikana vaimo on soittanut ohjeistaakseen jossain asiassa, minkä osaat tehdä itsekin? Äidit ovat joskus tosi omistushaluisia, eivätkä luota edes lapsen isään, ikävä kyllä.
Olemme soitelleet mutta en tarvitse ohjeita, vaimo tietää sen kyllä, kova ikävä hänellä vain on, tämä on ensimmäinen kerta kun on näin pitkään erossa lapsesta. Aikaisemmin on ollut vain yksittäisiä öitä.
Ap
Sovittu mikä sovittu. Kerrot, että asia on sovittu jo töissäkin, sillä näin varmasti onkin mikäli oikeasti olet jäämässä kotiin. Samoin vaimosi on ainakin alustavasti varmasti sopinut vapaistaan alkuperäisen sopimuksenne mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pidät kiinni sopimuksesta ja teet kaikki viralliset paperit valmiiksi. Sovit asiasta työpaikalla ja silloin kun on aika jäät vain kotiin.
Kela ei maksa päällekkäisiä tukia.
Ei maksa ei, mutta maksaa sinulle, kun vaimo ei saa jatkoa.
Vaimosi on ollut tähän asti lapsen pääasiallinen hoitaja eikä sinulla ikävä kyllä mitenkään voi vielä olla lapseen yhtä läheistä suhdetta kuin vaimollasi on. Lapsi takuulla suosii äitiään aina kun voi koska on äitiin tottunut. On aika iso asia vaihtaa tuolleen päikseen kotonaolevan vanhemman osaa, etenkin kun sinäkin ajattelet vain itseäsi etkä sitä pientä lasta joka takuulla valitsisi äidin eikä sinua kotiin kanssaan. Minusta lapsen kantaneella ja synnyttäneellä tulisi olla etuoikeus lapsen kanssa kotonaoloon, hän on vuoden kotona oltuaan lapselle väistämättä tärkein ihminen vaikka toinenkin vanhempi olisi olemassa. Tämä on juuri tätä että äiti kärsii raskauden, synnyttää, imettää ja valvoo ja sitten kun päivissä olisi muutakin sisältöä, isi haluaakin oman vuoronsa lapsen kanssa ja äidiltä jää se huomattavasti vauvavuotta hauskempi ja sosiaalisempi taaperovuosi kokematta kokonaan.
Vierailija kirjoitti:
Vaimosi on ollut tähän asti lapsen pääasiallinen hoitaja eikä sinulla ikävä kyllä mitenkään voi vielä olla lapseen yhtä läheistä suhdetta kuin vaimollasi on. Lapsi takuulla suosii äitiään aina kun voi koska on äitiin tottunut. On aika iso asia vaihtaa tuolleen päikseen kotonaolevan vanhemman osaa, etenkin kun sinäkin ajattelet vain itseäsi etkä sitä pientä lasta joka takuulla valitsisi äidin eikä sinua kotiin kanssaan. Minusta lapsen kantaneella ja synnyttäneellä tulisi olla etuoikeus lapsen kanssa kotonaoloon, hän on vuoden kotona oltuaan lapselle väistämättä tärkein ihminen vaikka toinenkin vanhempi olisi olemassa. Tämä on juuri tätä että äiti kärsii raskauden, synnyttää, imettää ja valvoo ja sitten kun päivissä olisi muutakin sisältöä, isi haluaakin oman vuoronsa lapsen kanssa ja äidiltä jää se huomattavasti vauvavuotta hauskempi ja sosiaalisempi taaperovuosi kokematta kokonaan.
Juuri siksi minä olen jäämässä kotiin että saisin luotua lapseen läheisen suhteen.
Lapsi ei suosi ketään, kun hänellä on hyvä olla ja häntä hoidetaan hyvin niin lapsi pärjää kyllä.
Ja niin kuin sanoin, hyvin pärjäämme nytkin.
Tottakai minä isänä haluan myös osallistua lapsen kasvatukseen, onko sekin nyt väärin?
Ap
Kyllä sen vaimon vaan pitää sinne töihin mennä. Sovittu mikä sovittu.
Mites olet sopinut asian siellä töissä, kun käsittääkseni se pitää ilmoittaa kaksi kuulautta ennen vapaan alkamista. Toki työnantaja voi suostua lyhyempäänkin varoitusaikaan.
Ehdotan että sinä jäät kotiin lapsen kanssa niin kuin olitte sopineet mutta pystyisikö vaimosi tekemään vaikka lyhennettyä työaikaa?
Ilman muuta sinullakin on oikeus olla lapsesi kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vaimosi on ollut tähän asti lapsen pääasiallinen hoitaja eikä sinulla ikävä kyllä mitenkään voi vielä olla lapseen yhtä läheistä suhdetta kuin vaimollasi on. Lapsi takuulla suosii äitiään aina kun voi koska on äitiin tottunut. On aika iso asia vaihtaa tuolleen päikseen kotonaolevan vanhemman osaa, etenkin kun sinäkin ajattelet vain itseäsi etkä sitä pientä lasta joka takuulla valitsisi äidin eikä sinua kotiin kanssaan. Minusta lapsen kantaneella ja synnyttäneellä tulisi olla etuoikeus lapsen kanssa kotonaoloon, hän on vuoden kotona oltuaan lapselle väistämättä tärkein ihminen vaikka toinenkin vanhempi olisi olemassa. Tämä on juuri tätä että äiti kärsii raskauden, synnyttää, imettää ja valvoo ja sitten kun päivissä olisi muutakin sisältöä, isi haluaakin oman vuoronsa lapsen kanssa ja äidiltä jää se huomattavasti vauvavuotta hauskempi ja sosiaalisempi taaperovuosi kokematta kokonaan.
Ei siis haittaa, että se taaperovuosi jää isältä kokematta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pidät kiinni sopimuksesta ja teet kaikki viralliset paperit valmiiksi. Sovit asiasta työpaikalla ja silloin kun on aika jäät vain kotiin.
Kela ei maksa päällekkäisiä tukia.
Ei maksa ei, mutta maksaa sinulle, kun vaimo ei saa jatkoa.
Väärin. Itse olin vastaavassa tilanteessa ja nyt keskellä huoltajuus kiistaa. Kela oli yhteydessä vaimoon ja minun tuki evättiin. Sovin työnantajan kanssa erinäisistä järjestelyistä ja jäin myös kotiin. Vaimo halusi tästä jonkin ajan päästä eron ja muutti pois lapsen kanssa.
Hän ei usko että pystyt hoitamaan lasta, parempi palkka on tekosyy.