Ajatteletteko te kutsun saadessanne ekana rahaa??

Ajattelen että toivottavasti siellä on viinaa.

En ekana , mitta koska rahaa on meillä hyvin vähän, niin kyllä ehkä tokana tai kolmantena. En ajattele, että kutsuja on ahne, mitta lasken nopeasti, että mitä tämä maksaa ja onko meillä siihen varaa. 

Kun rahaa on vähän, sitä on laskettava koko ajan, kaikesssa. Muuten se vähä ei ehkä riitä välttämättömäänkään.

Ajattelen: Ihanaa, juhlat!

Omassa tuttavapiirissäni onneksi välitetään enemmän ihmisistä kuin rahasta. Eikä koskettavan, mieleenpainuvan lahjan tarvitse olla mitään kallista.

Ajattelen aikaa...että taas menee päivä jossain kissanristiäisissä mitkä ei oikeesti kiinnosta ketään.

[quote author="Vierailija" time="03.06.2015 klo 10:23"]

Ajattelen aikaa...että taas menee päivä jossain kissanristiäisissä mitkä ei oikeesti kiinnosta ketään.

[/quote]

Pakkoko sinne on sitten mennä? Mä en ainakaan halua juhliini tuolla tavoin ajattelevia vieraita, etenkin jos niillä on naama norsunvitulla koko ajan, niin tekee kyllä mieli sanoa, ettei tänne ollut mikään pakko tulla.

En ajattele rahaa, mutta ihmettelen kyllä, miksi olen saanut kutsun henkilöltä, jonka kanssa emme ole läheisiä. 

Minusta oli aivan ihanaa viikonloppuna istua valmiiseen pöytään herkuttelemaan ja juttelemaan tuttujen kanssa, joita yleensä näkee vain pikaisesti lähikaupassa. Ja miten kaikkien lapset on taas kasvaneet! Oli todellakin sen 50e arvoista.

[quote author="Vierailija" time="03.06.2015 klo 10:34"]En ajattele rahaa, mutta ihmettelen kyllä, miksi olen saanut kutsun henkilöltä, jonka kanssa emme ole läheisiä. 
[/quote]
Jotta tulisitte läheisemmiksi. Juhlat on mitä mainioin tapa kutsua myös niitä sukulaisia ja naapureita, joiden kanssa on vähemmän tekemisissä.

Jos juhlat on kovin kaukana,niin ajattelen kyllä ekana onko meillä varaa lähteä eli sinänsä joo. Kutsujien ahneutta en ole koskaan pohtinut.

Ihmettelen, miksi he kutsuivat minut. Onko kyse kohteliaisuudesta, muodollisuudesta vai olenko jostain syystä merkityksellisempi ihminen heille, kuin olisin arvannutkaan. En ajattelisi rahaa, yleensä ostan jonkun 20-30e lahjan.

Kutsun saadessani ajattelen kutsun ulkoasua, materiaalia, kirjasinvalintaa, asettelua, sanavalintoja. Ja siitä lähden miettimään tilaisuuden luonnetta ja ketähän siellä mahtaa olla ja minkälaista tulee olemaan. Lahjan ajattelu tulee sitten myöhemmin.

Ehkä ajattelen, että pahastuvatko he, jos en osallistu. Esimerkiksi jos en tunne kyseisiä henkilöitä kovin hyvin, enkä muitakaan osallistujia. Niin silloin saatan tehdä mielummin jotain omia juttujani.

[quote author="Vierailija" time="03.06.2015 klo 10:37"]

[quote author="Vierailija" time="03.06.2015 klo 10:34"]En ajattele rahaa, mutta ihmettelen kyllä, miksi olen saanut kutsun henkilöltä, jonka kanssa emme ole läheisiä.  [/quote] Jotta tulisitte läheisemmiksi. Juhlat on mitä mainioin tapa kutsua myös niitä sukulaisia ja naapureita, joiden kanssa on vähemmän tekemisissä.

[/quote]

Minusta taas juhlat on erittäin huono tapa tutustua lähemmin ihmisiin. Isäntäväellä ei ole juurikaan aikaa nimenomaan sinulle, hyvä jos 10 minuuttia ehtivät jutella kanssasi. Loput parin tunnin vierailusta istut kuuntelemassa toisilleen entuudestaan tuttujen ihmisten keskinäistä juttelua ja koet itsesi entistäkin ulkopuolisemmaksi. Jos haluaa tulla läheisemmäksi jonkun kanssa, kannattaa k utsua tämä joku ihan vaan ilman niitä muita kyläilemään ja keskittyä tähän vieraaseen.

Ajettelen, että onpa kiva, kun saatiin kutsu. Tykkään ihmisistä ja juhlissa on kiva käydä! 

Mäkin ajattelen yleensä, että ihanaa juhlat!

Nykyään on enää juhlia aika harvoin ja mun mielestä on ihana pukeutua kivasti ja nähdä ystäviä ja sukulaisia! Haaveilemma miehen kanssa lähes joka kevät, että voikun olisi tulossa kesähäät! Niitä on vain niin harvoin, kuin kaikki on jo naimisissa. Täytyy odotella seuraavaa sukupolvea. Valmistujaisia alkaa onneksi tipahtelemaan tulevina vuosina.

Hyvää kesää kaikille, vaikka vettä tulee kaatamalla!