Lue keskustelun säännöt.
Ei seksiä vaimon kanssa!
Ihmetys
29.01.2022 |
Ollaan oltu 18v yhdessä ja meillä on kaksi ihanaa lasta. Vaimo on 52v ja minä 43v.
Suhde vaimon kanssa on mielestäni hyvä lukuunottamatta seksin suhteen. Suhteen alussa meillä meni hienosti makuuhuoneen puolella, mutta lasten jälkeen seksin harrastaminen on pikku hiljaa hiipunut ja nyt sitä on max. kerran puolessa vuodessa.
Itse olen hyvinkin seksuaalinen ja masturboin melkein päivittäin. Ja jos nyt mietitte sitä et "ei kai sua nyt paneta jos hakkaat hanskaa joka päivä" niin kyse ei oo siitä. Mä olisin valmis vaikka heti. Ja vaimo kyllä suostuu joka kerta kun ehdotan mut nyt se on mennyt siihen et kummaltakaan ei tuu ehdotuksia. Kun mennään pötköttää sänkyyn niin toinen kääntää kylkee ja nukahtaa. Yleensä mennään eri aikaa nukkuu. Vaimo jää yleensä kukkumaan niin siinä sit yleensä kun yksin sängyllä makoilen niin otan puhelimen ja masturboin kerran ja meen nukkuu. Vaikka kuinka ehdottelisin hänelke niin haluaa olla vaan vähän aikaa yksin. "omaa aikaa". Ja mä annan sitä hänelle, koska meillä on aika hetkistä tää elämä. Kuinka monella OIKEESTI on samanlaista? Olisi mukava kuulla, että oonko yksin tämän asian kanssa vai onko tämä yleistä. Rakastan vaimoani yli kaiken ja meillä on ihana elämä muuten, tehdään perheen kanssa hirveesti asioita, myös kahdestaan mennään ja tullaan mut seksi on jäänyt ihan kokonaan pois. Ollaan puhuttu yhdessä siitä ja joka rakastelun jälkeen sanotaan: hitto tää tuntui hyvältä. Pitää oikeesti tehdä tätä useammin kun kerran puolessa vuodessa" ja taas aikaa vierähtää seuraavaan kertaan. Me pussataan kun herätään ja pussataan kun mennään nukkumaan. Myös päivällä vuoronperään pussataan ohi mennen toista.
Alkuvaiheessa seksi oli hyvinkin hurjaa meillä. Kokeiltiin pylly panot, 69, kaikki mahdolliset keittiöpöydän päällä.. Nyt ei mitään. Voisko johtua vaimon iästä? Jotain hormonaaliset juttuja?
Kertokaa onko tää normaalia? N. 3-4v jatkunut tätä. Ja pyydän, asiallisia kommentteja.
Kommentit (33)
Olen siinä käsityksessä, että onnellisimmat avioliitot ovat niitä, joissa toinen on valmis tarpeen tullen pettämään, jos puoliso jossain vaiheessa ilmoittaa, että seksiä ei enää tipu. Huonoiten vaikuttaa menevän niillä, jotka yrittävät saada seksielämänsä väkisin toimimaan keskenään, ilman avioliiton ulkopuolisia ihmisiä. Toki jotkut parit harrastavat seksiä hamaan loppuun saakka, varmaankin, mutta veikkaan että suurin osa ei.
Juuri oli lähipiirissä yksi ero, joka johtui vaimon pihtaamisesta. Ei auttanut keskustelut eikä pariterapiat, eikä vaimo suostunut siihen, että mies hoidattaisi tarpeensa avioliiton ulkopuolella. Minusta siinä kohti oli fiksu ratkaisu, että ero tuli ja mies sai uuden, halukkaamman naisen, joka on itseasiassa vaimoa nuorempikin... Kuulostaa kovin kliseiseltä kuviolta, mutta jostakinhan ne kliseet ja stereotypiat on syntyneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pettäkää, hyvät ihmiset. Ei se ole sen vaikeampaa...
Aloittaja kirjoitit hyvin tuntemuksesi. Mitäpä jos kirjoittaisit vaimolle samanlaisen kirjeen, hän saisi lukea sen vieressäsi tai yksin. Sano että haluat keskustella sinulle tärkeästä asiasta. Voihan olla että vaimosi pitäisi esim. Intohimoisista suudelmista kun taas sinä tykkäät ohimennen annetuista pikku pususta.
Naisilta häviää himot aina lopulta, miehiltä yleensä ei. Sehän on se ikuisuusongelma, jonka monet ukkomiehet on oppineet hoitamaan käymällä hierotuttamassa vehkeitään miesten saunoissa. Ainakin miesten seuranhakupalstoilla suuri osa on niitä ukkomiehiä...
Kauheita stereotypioita..ihmiset ovat ihmisiä ja heillä yksilöinä erilaiset halut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieheni lopetti seksin kanssani, usea vuosi sitten. Sen myötä hiipui kaikenlainen läheisyys. Emme kosketa toisiamme millään tavalla. Olemme kämppiksiä, ehkä ystäviä kuitenkin. Alussa yritin puhua asiasta, riitelinkin, mutta turhaa kaikki. Olin vuosia ilman seksiä kun en halunnut pettää. Mutta ihminen kaipaa kosketusta. Nyt minulla on rakastaja ja ainoa mitä kadun on se että en ottanut sellaista jo aiemmin. En tunne tunnontuskia.
No kenen kanssa sitten paneskelet ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No kenen kanssa sitten paneskelet ?
Menin treffipalstalle. Tapasin neljä miestä ja neljännen kanssa oli kemiat kohdallaan ja voin ajatella ryhtyväni hänen kanssaan seksisuhteeseen. Treffailu oli kyllä haastavaa ja jouduin pois mukavuus alueeltani, ennen kuin oikea löytyi. Mutta kaikki se kannatti. Nyt saan kosketusta, eikä se ole keneltäkään pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Loppujen lopuksi jokainen on itse vastuussa omasta seksielämästään. Jos toinen ei seksiä halua, mutta toisella haluja on eikä ole valmis lopettamaan seksin harrastamista, eihän siinä oikein ole muita vaihtoehtoja, kuin että se halukkaampi ottaa sitten asian omiin käsiinsä. Sivusuhde, maksulliset naiset, tai ero. Monelle kynnys eroamiseen on aika suuri, ja ihan ymmärrettävästi. Siksi siis sitä seksiä voi ja kannattaakin hakea jostain muualta, joko luvan kanssa tai ilman.
Ehdottaisin ennen noita kolmea muuta vaihtoehtoa, että asia selvitettäisiin sen oman rakkaan kumppanin kanssa perinpohjin ihan ensin.
Tämä on se paras neuvo kuitenkin. Mutta harva haluaa puhua asiasta, koska ehkä pelkää juuri sitä että se toinen ottaa asiat omiin käsiinsä sitten kuitenkin. Mutta kuka aikuinen ihminen haluaa kieltää toista elämästä omannäköistään elämää, tai kuka aikuinen ihminen haluaa aiheuttaa rakkaalleen sellaista tuskaa mitä esimerkiksi seksin väheneminen aiheuttaa?
Sen haluttomammankin vastuulla on puhuminen tietenkin, ei suhteessa voi olla vain yksin tyytyväisenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mieheni lopetti seksin kanssani, usea vuosi sitten. Sen myötä hiipui kaikenlainen läheisyys. Emme kosketa toisiamme millään tavalla. Olemme kämppiksiä, ehkä ystäviä kuitenkin. Alussa yritin puhua asiasta, riitelinkin, mutta turhaa kaikki. Olin vuosia ilman seksiä kun en halunnut pettää. Mutta ihminen kaipaa kosketusta. Nyt minulla on rakastaja ja ainoa mitä kadun on se että en ottanut sellaista jo aiemmin. En tunne tunnontuskia.
Näin just, tälleen toimin itsekin. Olen mies, mutta kuitenkin.
Ei jaksa enää rakastaa, kun toinen vain nollaa omat halut ja kiinnostukset,
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kenen kanssa sitten paneskelet ?
Menin treffipalstalle. Tapasin neljä miestä ja neljännen kanssa oli kemiat kohdallaan ja voin ajatella ryhtyväni hänen kanssaan seksisuhteeseen. Treffailu oli kyllä haastavaa ja jouduin pois mukavuus alueeltani, ennen kuin oikea löytyi. Mutta kaikki se kannatti. Nyt saan kosketusta, eikä se ole keneltäkään pois.
Joskus asiat vaan pitää ratkaista itse, jos puoliso ei edes tunnista ongelmaa tai halua siinä auttaa. Mahdollisuus on annettu kuitenkin. Miksi se haluttomampi sitten haluaa seksin kieltää siltä toiseltakin, mitä sillä sitten on väliä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaihdevuodet vaikuttavat seksuaalisuuteen ja luonteeseen ja välillä se on raskasta. Vaihdevuosien jälkeen asiat muuttuivat taas aktiivisemmaksi. En sitten tiedä, käykö kaikilla näin.
Se onkin sitten eri asia kenen kanssa se aktiivisuus koetaan. Valitettavan usein jonkun muun kuin oman miehen.
Sama tilanne jokin aika sitten ja osittain nykyäänkin. Seksuaaliset tarpeet tosin hoituu nyt avioliiton ulkopuolella. Päädyin tähän ratkaisuun kun vaimo tiuskaisi - jälleen yhden - asiasta käydyn keskustelun päätteeksi että ”en mä ole luvannut antavani seksiä koko tämän avioliiton ajan”. Totta. Mutta enpä minäkään ole luvannut olla uskollinen koko avioliiton ajan. Jos käry käy joskus, tämän aion vaimolleni sanoa jos hän asiasta vaatii tilille.
Muu avioarki sujuu ihan mukavasti ja oikeastaan paremminkin kun vaimo saa ihan rauhassa olla aseksuaali.