Lue keskustelun säännöt.
Koen, että elämästäni on mennyt 2 vuotta hukkaan näiden koronatoimien takia
28.01.2022 |
Ihmiselämän mittakaavassa kyse ei ole mielestäni mitenkään lyhyestä ajasta. Koen tämän rikokseksi, jota on koskaan mahdoton antaa täysin anteeksi. Tässä on vaarana, että yhteiskuntarauha tulee järkkymään tämän johdosta. Tätä en tosin toivo, joten toivoisin, että päättäjät lakkaisivat tuijottamasta pelkästään omaa ja sidosryhmiensä etua ja toimisivat koko yhteiskunnan etua silmälläpitäen. En halua tänne mitään anarkiaa enkä sisällissotaa.
Kommentit (28)
Jos olisit elänyt "normaalisti" tämän ajan, olisit varmaan jo tässä vaiheessa kuollut, ap. Ikävä sanoa, mutta tilanne on ollut muuallakin kuin Suomessa ikävä koko tämän ajan. Täällähän on saatu elää tosi vapaasti ja onnellisesti ja niukin rajoituksin! Olisit kiitollinen siitä! Täällä on saanut jopa karanteenissa ollessaan ulkoilla luonnossa, kunhan ollut oman harkinnan mukaan varovainen, ja elää suurin piirtein normaalia ja vapaata elämää koko ajan.
Hyvät ystäväni esimerkiksi Espanjassa ja Italiassa olivat lapsineen _kuukausia_ jumissa sisällä asunnossaan, jossa ei ollut pihaakaan. Ulkona sai käydä vain tiettyinä kellonaikoina ja tarkkaan maskin kanssa, poliisit pysäyttelivät ja tarkistivat millä asialla sitä liikutaan. Ihmisiä oikeasti kuoli massoittain ja läheisiään ei saanut paikoin tavata käytännössä ollenkaan. Mietipä, millaista on ollut Kiinassa ja Intiassa...
Täällä Suomessa oli alussa sopivat ja hyvät rajoitukset, jonka ansiosta tartuntojen hillitöntä leviämistä saatiin pitkitettyä niin, että vain harvat saivat vakavamman taudin ja nyt se leviää lievänä ja hiipuu toivottavasti pian kokonaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koitappa ap saada se virus vastuuseen. Siinä se syyllinen on.
Ihmiskunta ja valtiot on vaan reagoineet suojellakseen väestöä turhilta kuolemilta ja kärsimykseltä. Suomi ei todellakaan ole ollut tiukin elämän rajoittaja valtioiden joukossa.
Vierailija kirjoitti:
Jaan ap:n fiilikset. Jäin eläkkeelle juuri kun pandemia alkoi. Oli tarkoitus matkustella ja harrastaa, käydä teattereissa eri puolilla Suomea ja kylpylälomailla. Ikää on tullut lisää ja kunto rapistunut kun jumpparyhmä on ollut tauolla ja uimahallit kiinni. Puolisolla alkaa olemaan muistisairauden oireita. En tiedä päästäänkö koskaan viettämään sitä virkeän eläkeläisen elämää, josta on haaveiltu viimeiset 20 vuotta.
Mikä sua oikeasti on estänyt? Mun äiti jäi eläkkeelle just ennen pandemiaa ja hän on matkustanut, myös ulkomailla, käynyt kylpylöissä, lenkkeillyt, levännyt, perustanut pienen hyvinvointituotefirman jne jne. Estot on ihan sun itse luomia.
Onnellisilla ihmisillä on hyvä resilienssi eli sopeutumiskyky. Mä en ole menettänyt mitään. Työt on tehty kotona, matkusteltu on kotimaassa. Ravintolassa ja tapahtumissa on käyty, kun on auki ollut. Kesälläkin kävin festareilla. Harrastettu on. Ystäviä on tavattu. Synttärit on pidetty. Terveenä on säilytty. Rokotukset on otettu. Niillä mennään, mitä annetaan.
Ai sösses, mitäs jos syttyisi sota, kestäisi muutaman vuoden. Siinä ap sitten miettisi yhteiskunnan järkkymistä. Ja kirjoittelisi av-palstalle että kyllä tässä on nyt ollut liikaa rajoituksia, elämä pilalla sen takia. Vaikka kahdessadas trolli tämäkin taas on tänä päivänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toiset on näiden kahden vuoden aikana kehittäneet itseään, opiskelleet, edenneet uralla, laihduttaneet, kuntoilleet, etsineet seuraa Tinderistä ja ulkoilleet luonnon helmassa.
Ja jotkut on olleet onnellisia, että ihmisten ja maailmanmenon tahti on hetkeksi rauhoittunut. Moni on myös arvostanut etätöitä ja turha työmatkustelun vähentymistä. Itsellä ainakin elämänlaatu on siinä mielessä kasvanut. Tietenkin joillakin aloilla aika on ollut pelkkää työstressin lisääntymistä.
Vierailija kirjoitti:
Jaan ap:n fiilikset. Jäin eläkkeelle juuri kun pandemia alkoi. Oli tarkoitus matkustella ja harrastaa, käydä teattereissa eri puolilla Suomea ja kylpylälomailla. Ikää on tullut lisää ja kunto rapistunut kun jumpparyhmä on ollut tauolla ja uimahallit kiinni. Puolisolla alkaa olemaan muistisairauden oireita. En tiedä päästäänkö koskaan viettämään sitä virkeän eläkeläisen elämää, josta on haaveiltu viimeiset 20 vuotta.
Siis et ole voinut harrastaa, mitään? Ja kunto rapistunut kun jumpparyhmään et oo päässyt?? Tuolla logiikalla kaikki kansalaiset jotka ei käy jumpassa, ovat rapakuntoisia. Kas kun et ole hoksannut pitää sitä kuntoa yllä muulla tavoin. Ja ihan itse oot tehnyt elämästäsi kurjaa, jos tuijottaa vain sitä mitä ei saa niin kurjaakin kurjempaa se elo silloin on. Miljoonia asioita maailmassa mitä voi tehdä, jos ei halua niin turha inistä.
Joo onhan tää viimeiset pari vuotta ollut aivan paskaa, mutta ei mulla mitään kostomielihaluja ole ketään kohtaan.