Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Mitenkä joistain lapsista tulee sellaisia että on koko ajan jotain vailla?
31.05.2015 |
Onko ne niitä lapsia jotka saa aina kaiken vai juuri niitä toisia, jotka ei saa? Lähipiirissäni on lapsia jotka oikeasti 99% ajastaan ovat vinkumassa jotain. Kymmenen minuutin aikanakin ehtii esittämään niin laajan skaalan eri asioita mitä haluavat kinkkuleikkeleistä älypuhelimiin. Miten ne lapset saa tosta eroon? Minulla on käsitys näistä lapsista että eivät tosiaan saa kaikkee haluamaansa niin en jaksa uskoa että johtuisi siitä. Lapset on juuri aloittanut koulunsa ja eskarinsa
Kommentit (16)
Ongelmia kotikasvatuksessa. Oppineet materialisteiksi vanhemmiltaan, käytösmallit ja arvot siirtyy helposti lapsiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä 3v tulee mainoslehden kanssa ja osoittelee sieltä leluja ja sanoo että haluaa ja kun kysyt mistä niitä saa niin sanoo kaupasta, hopiholista tai vastaavasta??
Kaupasta ei osteta mitään leluja jos kinuaaa kiukuttelee ym.
En tiedä mistä on tuon oppinut, meillä ihan perus ulko ja sisäleluja aika paljon kun kummit ja sukulaiset ostanur ja kavereilta saatu käytettyjä ehjiä leluja.
Jos nyt ihan rehellisiä ollaan nii nämä lapset ovat mun poikaystävän ja hänen entisensä ja käyvät meillä joka toinen vkl. Tultiin käymään poikaystävän mummun luona ja voi luoja tuota kinuamisen määrää. Ollaan oltu puoli tuntia ja nii on kinuttu lätyt, jätskit, makkarat. Ens kerralle on kinuttu mummun ostavan muovailuvahat ja huilut. Mua aivan hävettää olla mukana ja tästä syystä monesti skippaan nämä mummulareissut. Mitä voin tehdä? Nuorempi ei ole niin paha kuin vanhempi, mutta hyvässä opissa kuitenkin koko ajan. :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Henkinen tyhjyyden tunne, jota yritetään täyttää esim. materiaa haalimalla tai ruokaa ahmimalla. Aika tyypillistä perheen keskimmäisellä lapsella, joka joutuu elämään siinä väliinputoajan roolissa koko ikänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="31.05.2015 klo 10:19"]Mulla on kolme lasta, kaikki samalla periaatteella kasvatettuja. Rahaa ei hirveästi ole, pakolliset saavat ja tietty synttäreinä/nimppareina/jouluna lahjotaan. Muuten joutuvat ostamaan viikkorahoillaan, jos jotain haluavat. Silti yksi meidän lapsista on ihan uskomaton kinuaja. Millä ihmeellä sen saisikin kitkettyä pois??
[/quote]Miksi ei saa haluta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän esikoinen on ns. perustyytymätön lapsi. Hän on juuri tuollainen ja se on meistä vanhemmistakin rasittavaa. Hän on ollut tuollainen aina, täysin riippumatta meidän kulloisestakin tulotasosta tai kulutustottumuksista. Kuopus ei ole samanlainen, hän on perustyytyväinen.
Ja tämä pätee ihan yleisestikin, ei vain kulutukseen ja mankuamiseen. Toinen näkee asioissa aina huonot puolet ensin, toinen hyvät. Samoista vanhemmista kuitenkin tulleet.
Haluaminen on huomion haluamista. Lapsi ei ehkä osaa jutella niitä näitä vaan hakee keskusteluyhteyttä ja aikuisen huomiota pyytelemällä. Apu on siis helppo, juttele lapsesi kanssa, osoita kiinnostusta ja ole läsnä. Näin loppuu marina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="31.05.2015 klo 13:08"]
Jos nyt ihan rehellisiä ollaan nii nämä lapset ovat mun poikaystävän ja hänen entisensä ja käyvät meillä joka toinen vkl. Tultiin käymään poikaystävän mummun luona ja voi luoja tuota kinuamisen määrää. Ollaan oltu puoli tuntia ja nii on kinuttu lätyt, jätskit, makkarat. Ens kerralle on kinuttu mummun ostavan muovailuvahat ja huilut. Mua aivan hävettää olla mukana ja tästä syystä monesti skippaan nämä mummulareissut. Mitä voin tehdä? Nuorempi ei ole niin paha kuin vanhempi, mutta hyvässä opissa kuitenkin koko ajan. :(
[/quote
monet aikuiset ostelevat lapsilleen kaikkea, kyselevät haluisitko sinä tämän, olisiko tälläinen kiva yms. Yleensä tälläiset vanhemmat paikkaavat leluilla sitä etteivät vietä lasten kanssa tarpeeksi aikaa. Jotkut tarjoavat lapsille erilaisia syötäviä kokoajan pitääkseen lapset tyytyväisinä ilman että tarvitsee olla läsnä.
Lapsia voi kieltää pyytelemästä tai touhuta jotain niin ettei lapsen tarvitse hakea huomioita pyytelemällä. Jos lapsi tahtoo leluja lehdestä voi jutustella ja kertoa että haaveilla saa ja toivoa. Se on vähän sama kuin aikuinen joka plärää sisustus lehteä, oi tuollainen on kiva, tuon minäkin haluan, mutta on kuitenkin tietoinen että halu ja realiteetti eivät ole sama...
[quote author="Vierailija" time="31.05.2015 klo 10:20"]Ongelmia kotikasvatuksessa. Oppineet materialisteiksi vanhemmiltaan, käytösmallit ja arvot siirtyy helposti lapsiin.
[/quote]
Mä en edes ole materialisti. Ostan vain tarpeellista, senkin lähinnä kirpparilta tms. käytettynä (mm. vaatteet ja sisustus), tähän olen lapsenikin yrittänyt opettaa. Saavat viikkorahaa tiettyjä kotitöitä vastaan ja olen yrittänyt opettaa, ettei koko rahalla kannata ostaa lauantaina karkkia, vaan säästää osan, jolloin voi myöhemmin ostaa esim. kalliimpia leluja. Näin tekevätkin, mutta silti tuo yksi kinuaa milloin mitäkin. Ei saa yhtään enempää kuin muutkaan lapsemme, vaan olemme aina tasapuolisia.
T. Vastaaja nro 2
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Perusluonne. Jotkut eivät vaan ole koskaan tyytyväisiä mihinkään. Samanlaisia lapsesta aikuiseksi.
[quote author="Vierailija" time="31.05.2015 klo 10:20"]
Ongelmia kotikasvatuksessa. Oppineet materialisteiksi vanhemmiltaan, käytösmallit ja arvot siirtyy helposti lapsiin.
[/quote]
Vanhemmiltaan?? pfft... minä aikoinaan opin kinuamisen koulukavereilta, kun tajusin mitä muut saavat ja mistä minä olin jäänyt paitsi. Tajusin kyllä jossain vaiheessa etten saavuta kinuamisella yhtään mitään, koska vanhempani olivat pienituloisia.
Alue: Aihe vapaa
Mulla on kolme lasta, kaikki samalla periaatteella kasvatettuja. Rahaa ei hirveästi ole, pakolliset saavat ja tietty synttäreinä/nimppareina/jouluna lahjotaan. Muuten joutuvat ostamaan viikkorahoillaan, jos jotain haluavat. Silti yksi meidän lapsista on ihan uskomaton kinuaja. Millä ihmeellä sen saisikin kitkettyä pois??