Pelkään etten rakastaisi toista lasta
Mieheni haluaa kovasti toisen lapsen, ja kyllä minäkin, mutta se syy, miksi en ole toista halunnut tehdä, on aika typerä. Rakastan lastani niin järjettömän paljon, ett minusta tuntuu , etten mitenkään kykene rakastamaan ketään tai mmitään yhtä paljon. Pelkään, että jos tekisin toisen, en voisi häntä rakastaa yhtä paljon kuin esikoista, ja Toka jäisi ikuiseksi kakkoseksi, kuten minä selvästi olin vanhemmilleni vähiten rakas. Onko teillä ollut samanlaisia tuntoja, ja kuinkas sitten kävikään?
.
Raskausaikana pelkäsin, etten rakastaisi lasta yhtä paljon kuin koiraa, mutta sanomattakin on selvää, että vauva ohitti heti koiran. Ehkä tässä käy samalla tavalla, mutta pelkään ottaa
sitä riskiä, etten toista lasta rakastaisikaan kuin esikoista.
Voi onnetonta, en tosiaan osaa kirjoittaa uudella puhelimella. Anteeksi virheet! Ap