Tunnetko ketään joka huolimatta itsetuhoisista elämäntavoista eli superpitkään?
Eli poltti kuin korsteeni vuosikymmeniä, ryyppäsi rankasti ja oli ehkä vieläpä lihava ja täysin liikkumaton?
Kommentit (63)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä katastrofaalisilla elämäntavoilla voi elää vaikka kuinka pitkälle monesti, mutta se elämänlaatu onkin sitten eri asia... Nää ei yleensä valita mitään ääneen koska silloinhan tulisi todeksi että on paskonut oman terveytensä.
Mahtaa ketjupolttajan viime vuodet olka mukavat keuhkoahtaumataudin kanssa. Lopulta tukehtuu kuoliaaksi kai...
Hoitajana seuranneena voin sanoa että kyllä se näin on. Ellei joku muu syy tapa armollisemmin ennen sitä. Ihmettelen aina miksi se tupakasta luopuminen on niin vaikeaa, vaikka ollaan jo loppusuoralla ja haukotaan. henkeä.
Eli voiko jollain lailla alkoholi olla myös eduksi, puhdistaa verisuonia ja suolistoa?
Vierailija kirjoitti:
Eli voiko jollain lailla alkoholi olla myös eduksi, puhdistaa verisuonia ja suolistoa?
😂 Joo kyllä, se on just näin. Logiikka 10+
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli voiko jollain lailla alkoholi olla myös eduksi, puhdistaa verisuonia ja suolistoa?
😂 Joo kyllä, se on just näin. Logiikka 10+
No tämän ketjun perusteella näin voi analysoida.
Minusta tuntuu että vaikeimmat sairaudet ja vaivat nuorimmassa iässä tulee lihavuudesta. Tosin kävelykyky voi huonontua alkoholistiltakin keski-iässä
. Hampaat myös menee juopoilta ja lihavilta yhtä nopeasti.
Sibelius eli 91-vuotiaaksi, poltti ja joi säännöllisesti eikä oman kertomansa mukaan ollut ottanut yhtäkään turhaa askelta elämänsä aikana.
Stressin määrällä ja yleisellä elämänasenteella on todella suuri vaikutus elinikään. Stressi kuluttaa elimistöä ja vanhentaa ihmistä todella paljon, kireä ja negatiivinen elämänasenne samoin. Rennommalla otteella menevät elävät pidempään ihan geeneistä ja muista elämäntavoista riippumatta.
Vierailija kirjoitti:
Stressin määrällä ja yleisellä elämänasenteella on todella suuri vaikutus elinikään. Stressi kuluttaa elimistöä ja vanhentaa ihmistä todella paljon, kireä ja negatiivinen elämänasenne samoin. Rennommalla otteella menevät elävät pidempään ihan geeneistä ja muista elämäntavoista riippumatta.
Ja tunnen stressaajan, juopon ja liikkumattoman joka eli päälle kasikymppiseksi.
Nää superkestävät dokut sun muut eläis varmaan 200 vuotiaaksi hyvillä elämäntavoilla. :D
Vierailija kirjoitti:
Nää superkestävät dokut sun muut eläis varmaan 200 vuotiaaksi hyvillä elämäntavoilla. :D
Juuri näin!
Vierailija kirjoitti:
Kaikki elostelevat julkkikset. Nehän vasta elääkin vanhaksi!
Sen sijaan ystävällinen rauhallinen vegaani Pirjoliisa joka jumppaa joka päivä kuolee 57-vuotiaana.
Eikö 57 ole jo aika vanha.
Mä oon 35 ja ajatus että pitäisi elää vielä 27 vuotta on kauhistuttava.,,,,
Pappani. Poltti kuin korsteeni n. 40 vuotiaaksi + alkoholisti. Myös sokeria, suolaa ja rasvaa on kulunut ruokavaliossa runsaasti. Vastapainoksi syö paljon marjoja ja liikkuu edelleen melko paljon. Muutama vuosi sitten vielä hiihti satoja kilometrejä talvessa.
Täyttää juuri 90v. Ainoa sairaus on verenpainetauti.
Miehen parhaan kaverin ukki eli yli 90-vuotiaaksi. Söi voita, kermaa ym. epäterveellistä ja poltti askin Norttia päivässä. Teki kyllä kaiken omassa talossaan, puutyöt yms. Kuoli kertalaakista, eikä jäänyt kitumaan vuodeosastolle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä katastrofaalisilla elämäntavoilla voi elää vaikka kuinka pitkälle monesti, mutta se elämänlaatu onkin sitten eri asia... Nää ei yleensä valita mitään ääneen koska silloinhan tulisi todeksi että on paskonut oman terveytensä.
Mahtaa ketjupolttajan viime vuodet olka mukavat keuhkoahtaumataudin kanssa. Lopulta tukehtuu kuoliaaksi kai...
Tanskan kuningatarhan sauhuttelee menemään oikein reippaasti, mutta on kyllä ikäisekseen oikein vetreässä kunnossa.
Churchill: "No, sports, just whisky and cigars."
Isäni äiti ei koskaan harrastanut hikiliikuntaa, söi todella rasvaista ja suolaista ruokaa ja rakasti makeaa. Eli 98-vuotiaaksi.
Äitini täti poltti ahkerasti tupakkaa vuosikymmeniä, kunnes vanhoilla päivillä lopetti, kun yksi sisaruksista kuoli keuhkosyöpään. Ei näyttänyt vaikuttavan vuosikymmenten polttelu, koska hän eli 91-vuotiaaksi ja oli loppuun asti ihan perusterve.
Äitini isä on aina ollut kovasti perso viinalle, ja nyt 85-vuotiaana hän edelleen metsästää ja hiihtää, ja päänuppikin on ihan kunnossa.
Suvussa nuorena taas ovat kuolleet pääasiassa ne, joilla on ollut ihan hyvät elintavat, esimerkiksi syöpään. Olen jo aikoja sitten luopunut uskosta, että elämäntavoilla voisi dramaattisesti vaikuttaa elinajanodotteeseen. Elämänlaatua varmasti voi hyvillä elintavoilla parantaa, sitä en kiellä.
Geenit geenit geenit. Jotkut ovat terästä, joillain taas vähän kaikki elimistössä on helposti osumaa ottavaa. Suurin osa on varmaan jotakin noiden kahden väliltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä katastrofaalisilla elämäntavoilla voi elää vaikka kuinka pitkälle monesti, mutta se elämänlaatu onkin sitten eri asia... Nää ei yleensä valita mitään ääneen koska silloinhan tulisi todeksi että on paskonut oman terveytensä.
Mahtaa ketjupolttajan viime vuodet olka mukavat keuhkoahtaumataudin kanssa. Lopulta tukehtuu kuoliaaksi kai...
Hoitajana seuranneena voin sanoa että kyllä se näin on. Ellei joku muu syy tapa armollisemmin ennen sitä. Ihmettelen aina miksi se tupakasta luopuminen on niin vaikeaa, vaikka ollaan jo loppusuoralla ja haukotaan. henkeä.
Eikö hoitaja tiedä, että kyseessä on riippuvuus? Ihminen on riippuvainen nikotiinista ja hyvästä olosta joka tupakista seuraa. Jos olet vuosikymmenet tottunut tapaan, ei siitä niin vaan eroon pääse heikoimmat.
Vierailija kirjoitti:
Miehen parhaan kaverin ukki eli yli 90-vuotiaaksi. Söi voita, kermaa ym. epäterveellistä ja poltti askin Norttia päivässä. Teki kyllä kaiken omassa talossaan, puutyöt yms. Kuoli kertalaakista, eikä jäänyt kitumaan vuodeosastolle.
Unelmaelämä. Ei kieltoja, paheita löytynyt, herkuttelija, jne. Ja lopulta äkkilähtö.
Liikkumaton, diabetesta sairastava ja huonosti hoitava, ylipainoinen, epäterveellisesti syövä isoisäni eli lähes 100-vuotiaaksi. Hänen nuhteeton ja pientä ylipainoa lukuunottamatta terve vaimonsa kuoli 70-vuotiaana aivoinfarktiin.
Toki isoisän viimeiset vuodet eivät olleet kovin hohdokkaita. Hän sai useita kohtauksia joiden takia joutui välillä sairaalaan, mutta niin vain onnistui ryömimään kuoleman porteilta takaisin.