Villasukan neulojasta villapaidan neulojaksi?

Kysy vaikka lankakaupasta apuja, siellä neuvotaan mielellään. Tai esim. Novitan sivuilla on perusohjeita.

Ja ihan varmasti saat villapaidan tehtyä, jos sukatkin luonnistuvat.

Helposti onnistuu. Tätä suosittelen kaikille jotka haluaa oppia villapaidan.

https://www.novitaknits.com/fi/naisen-saumaton-perusneulepusero-novita-…

Tuon kun tekaisee niin on itsevarmuus kehittynyt ja voikin aloitella vaikka minkälaista paitaa sen jälkeen.

Tosi helppoa. Itse tykkään enemmän villapaidan kutomsesta kuin sukista. On siinä toki enemmän kutomista, mutta ei mitään yhtä hankalaa kuin kantapää.

Esim tuolla on helppo perusvillapaidan ohje:

http://elamanihelina.blogspot.com/2016/03/perusvillapaita-omien-mittoje…

Olen itse samalla tiellä, juuri ensimmäinen villapaita menossa! Itse ratkaisin asian menemällä kurssille, näitä löytyy työväenopistoista, taitokeskuksista ym.

Myös facessa on paljonkin ryhmiä, joista löytyy apua.

Entä suosituksia langoista, jotka eivät kutita?

-ap

Skappel- villapaita on turvallinen aloitus. Netissä ohje.

Eikun vaan yrittämään! Itselläni oli pitkään ajatus, että en jaksa niin isotöistä, kuin villapaita alkaa neulomaan, mutta jäin totaalisen koukkuun ja eka paita valmistui parissa viikossa. Vuodessa ehdin tehdä seitsemän paitaa valmiiksi.

Nyt neulon mieluummin paitoja, kuin sukkia 😅

Kaarrokeneuleet on helppoja kun ei tarvitse ommella kuin kainalot lopuksi.

Drops Karisma mukavan pehmeä 100% villalanka paitaan

Jos villa kutittaa en suosittele Karismaa, aika karkea lanka. Merinovilla tai alpakkalanka kannattaa valita mieluummin.

Paita on helppo neuloa :) kannattaa neuloa kaarrokepaita.

Merino lörpähtää käytössä.

Kokeile vaikka Drops Airia, sitä on kovasti kehuttu

Langan kutittavuus on kovin yksilöllinen kokemus. Ja sekin muuttuu ajan myötä. Lapsena en voinut käyttää tavallisesta (lampaan)villasta tehtyjä vaatteita, ne kaikki kutittivat sietämättömästi. Äiti sitten teki ja osti minulle akryyliä, joka oli ihanan sileää ja kutittamatonta.

Nykyään, viisikymppisenä, en voi käyttää akryyliä kuin sekoitteina. Ihan ehta pässinpökkimä lanoliinipitoinen ja vähän oljenpalasiakin sisältävä villalanka taas tuntuu ihan ookoolta. Akryyli saa ihon kuivumaan ja kananlihalle, se on todella ärsyttävä tunne. Villa taas tuntuu konkreettiselta, se jotenkin elää paremmin ihollani. Eli entiset fleesekaulaliinat ovat vaihtuneet hahtuvahuiviin...

Lanka, joka on sileää, ei yleensä kutita. Mitä haituvaisempi lanka, sitä kutittavampi: angora etenkin pakkaskelillä on todella haituvaista... Mohair ja mohairtyyppiset pörröiset langat usein kutittavat, mutta eivät tietenkään kaikkia.

Silkki ei kutita kai ketään muuta kuin silkkiallergikkoa, siitä kudotut vaatteet ovat toimivia kesällä, mutta täytyy sanoa, että ihan kovimmilla pakkasilla silkki ei ole parhaimmillaan.

Isoveli Novitan langoista on sellainen, että siitä useammat ovat todenneet, että sitä pystyy käyttämään juuri paitana/tumppuina vaikka 7veljestä ei voikaan käyttää. Langan seossuhde on sama, joten se liittyy jotenkin langan rakenteeseen?

RedHeart-merkkistä akryyliä on ainakin Prismoissa, ja se on lankaa, jota herkkä lapseni siis sietää. Minulla vaan kädet kuivuvat ihan kokonaan sitä käsitellessäni, viimeksi virkkasin hänelle ison peiton tuosta langasta, ja vaikka se valmistui viikko sitten, niin edelleen iho on parista kohtaa vereslihalla (eikä ole sellaisia kohtia, jotka olisivat virkatessa osuneet siihen lankaan...)

Toisille sopii alpakka tai alpakkasekoitteet.

Kovin ohuesta langasta ei kannata ensimmäistä villapaitaa tehdä, mutta sama pätee myös toisinpäin: jos lanka on liian paksua, sen käsittely on kömpelöä.

Pari vuotta sitten tein ekan villapaidan, aloitin lapsen paidasta, niin ei mennyt niin tuhottomasti aikaa. Ohjeet vaatii vähän tavailua, itse hätäisenä munasin pari kertaa hihan olkakavennuksissa, jotka merkattiin tyyliin kavenna 3 x 2 s, 1 x 2 s, 5 x 1 s. Noissa kun on ohjeessa monta kokoa peräkkäin, piti olla tarkkana, mitä riviä lukee.

Toinen mikä meni pieleen, on levennykset ja kavennukset, jotka tehdään tasaisin välein, esim. 2 cm välein. Oli vaikea mitata, pitäisikö se olla 8 vai 7 kierrosta, ja sitten tuli liian pitkä hiha. Purkamisen kautta sitä oppii paljon kärsivällisyyttä.

Mutta viime syksynä tein itselleni kirjoneuletakin, 160 h Pientä taloa preerialla ja valmista tuli kuin itsestään. Tänä syksynä tein kaksi lasten koon paitaa.

Netistä löytyy paljon hyviä video-ohjeita kavennuksiin, levennyksiin ym. muihin neuleohjeiden vaikeisiin sanoihin.

Sukan kantapäähän on sieltä vaikeimmasta päästä neulejuttuja! Ainakin mun mielestä. Neulepaita helpoimmillaan on lähinnä vain leventämistä, kaventamista ja päättelemistä sopivissa kohdissa. Paloina tehtävä on ehkä helpompi hahmottaa, mutta suljetussa neuleessa säästyy ompelemiselta. Vinkkinä kuitenkin, että ohje kannattaa lukea tarkasti läpi ennen kuin lähtee lankaostoksille. Ikävää kesken työn huomata, ettei tajuakaan jotain kohtaa.

^

Kiitos vinkeistä :)

-ap

Vierailija kirjoitti:

Langan kutittavuus on kovin yksilöllinen kokemus. Ja sekin muuttuu ajan myötä. Lapsena en voinut käyttää tavallisesta (lampaan)villasta tehtyjä vaatteita, ne kaikki kutittivat sietämättömästi. Äiti sitten teki ja osti minulle akryyliä, joka oli ihanan sileää ja kutittamatonta.

Nykyään, viisikymppisenä, en voi käyttää akryyliä kuin sekoitteina. Ihan ehta pässinpökkimä lanoliinipitoinen ja vähän oljenpalasiakin sisältävä villalanka taas tuntuu ihan ookoolta. Akryyli saa ihon kuivumaan ja kananlihalle, se on todella ärsyttävä tunne. Villa taas tuntuu konkreettiselta, se jotenkin elää paremmin ihollani. Eli entiset fleesekaulaliinat ovat vaihtuneet hahtuvahuiviin...

Lanka, joka on sileää, ei yleensä kutita. Mitä haituvaisempi lanka, sitä kutittavampi: angora etenkin pakkaskelillä on todella haituvaista... Mohair ja mohairtyyppiset pörröiset langat usein kutittavat, mutta eivät tietenkään kaikkia.

Silkki ei kutita kai ketään muuta kuin silkkiallergikkoa, siitä kudotut vaatteet ovat toimivia kesällä, mutta täytyy sanoa, että ihan kovimmilla pakkasilla silkki ei ole parhaimmillaan.

Isoveli Novitan langoista on sellainen, että siitä useammat ovat todenneet, että sitä pystyy käyttämään juuri paitana/tumppuina vaikka 7veljestä ei voikaan käyttää. Langan seossuhde on sama, joten se liittyy jotenkin langan rakenteeseen?

RedHeart-merkkistä akryyliä on ainakin Prismoissa, ja se on lankaa, jota herkkä lapseni siis sietää. Minulla vaan kädet kuivuvat ihan kokonaan sitä käsitellessäni, viimeksi virkkasin hänelle ison peiton tuosta langasta, ja vaikka se valmistui viikko sitten, niin edelleen iho on parista kohtaa vereslihalla (eikä ole sellaisia kohtia, jotka olisivat virkatessa osuneet siihen lankaan...)

Toisille sopii alpakka tai alpakkasekoitteet.

Kovin ohuesta langasta ei kannata ensimmäistä villapaitaa tehdä, mutta sama pätee myös toisinpäin: jos lanka on liian paksua, sen käsittely on kömpelöä.

En suosittele tekemään mitään edes akryyli-villa-sekoitteesta, sillä valmis tuota nyppyyntyy nopeasti. Polyamidi parempaa sekoitelangassa. Henkilökohtaisesti suosittelen merinovillaa, jos kutiaminen ongelma. Itsehän käytän Lettlopista tehtyä paitaa t-paidan päällä, ettei pahemmin karkeakaan villa kutita :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Langan kutittavuus on kovin yksilöllinen kokemus. Ja sekin muuttuu ajan myötä. Lapsena en voinut käyttää tavallisesta (lampaan)villasta tehtyjä vaatteita, ne kaikki kutittivat sietämättömästi. Äiti sitten teki ja osti minulle akryyliä, joka oli ihanan sileää ja kutittamatonta.

Nykyään, viisikymppisenä, en voi käyttää akryyliä kuin sekoitteina. Ihan ehta pässinpökkimä lanoliinipitoinen ja vähän oljenpalasiakin sisältävä villalanka taas tuntuu ihan ookoolta. Akryyli saa ihon kuivumaan ja kananlihalle, se on todella ärsyttävä tunne. Villa taas tuntuu konkreettiselta, se jotenkin elää paremmin ihollani. Eli entiset fleesekaulaliinat ovat vaihtuneet hahtuvahuiviin...

Lanka, joka on sileää, ei yleensä kutita. Mitä haituvaisempi lanka, sitä kutittavampi: angora etenkin pakkaskelillä on todella haituvaista... Mohair ja mohairtyyppiset pörröiset langat usein kutittavat, mutta eivät tietenkään kaikkia.

Silkki ei kutita kai ketään muuta kuin silkkiallergikkoa, siitä kudotut vaatteet ovat toimivia kesällä, mutta täytyy sanoa, että ihan kovimmilla pakkasilla silkki ei ole parhaimmillaan.

Isoveli Novitan langoista on sellainen, että siitä useammat ovat todenneet, että sitä pystyy käyttämään juuri paitana/tumppuina vaikka 7veljestä ei voikaan käyttää. Langan seossuhde on sama, joten se liittyy jotenkin langan rakenteeseen?

RedHeart-merkkistä akryyliä on ainakin Prismoissa, ja se on lankaa, jota herkkä lapseni siis sietää. Minulla vaan kädet kuivuvat ihan kokonaan sitä käsitellessäni, viimeksi virkkasin hänelle ison peiton tuosta langasta, ja vaikka se valmistui viikko sitten, niin edelleen iho on parista kohtaa vereslihalla (eikä ole sellaisia kohtia, jotka olisivat virkatessa osuneet siihen lankaan...)

Toisille sopii alpakka tai alpakkasekoitteet.

Kovin ohuesta langasta ei kannata ensimmäistä villapaitaa tehdä, mutta sama pätee myös toisinpäin: jos lanka on liian paksua, sen käsittely on kömpelöä.

En suosittele tekemään mitään edes akryyli-villa-sekoitteesta, sillä valmis tuota nyppyyntyy nopeasti. Polyamidi parempaa sekoitelangassa. Henkilökohtaisesti suosittelen merinovillaa, jos kutiaminen ongelma. Itsehän käytän Lettlopista tehtyä paitaa t-paidan päällä, ettei pahemmin karkeakaan villa kutita :D

Kuten sanoin, kovin yksilöllistä on. Lapselleni sopii tuo akryyli, kaikki akryylilangat eivät nekään sovi, merinovilla oli kuulemma ihan kauhean tuntuista (ja testasin useamman valmistajan merinoita, minulla tuota lankaa sitten löytyy; onneksi siitä voi tehdä sitten muille jotain). Alpakkaa ei sietänyt ollenkaan, kidsilk haze oli myös kuulemma syvältä. joku teflon-lanka jonka olin ostanut epähuomiossa oli kuulemma ihan ookoo, en sitä sitten enempää tietenkään löytänyt.

Ja minä - Lettlopista olen itselleni käyttöön kutonut asusteita, ja se on ihan kivaa lankaa - minulle.

Mutta sekoitelangat tosiaan nyppyyntyvät helpommin. Olen jopa opetellut poistamaan nypyt partahöylällä, niin pysyvät kauemmin paremman näköisinä.

Desperate times need desperate measures...

Bambu- ja puuvillalangat eivät kutita. Eikä tekokuitulangatkaan yleensä, mutta ne voivat olla sähköisiä tai muuten epämukavia käyttää.

Villa- ja villasekoitelangoista voi päätellä pitkälti ihan hypistelemällä, miltä se tuntuu. Osa kutittaa aina. Itse en kyllä höytyväisiä lankoja pidä kutittavana, yleensä tiukat villalangat on niitä kutittavimpia.

Jos osaat tehdä sukan, sulla on kaikki tarvittavat taidot villapaidan neulomiseen. Siihen pitää vaan varata enemmän lankaa ja aikaa. 

Nyt etsit kirjakaupasta, netistä tai lankakaupasta itseäsi miellyttävän ohjeen ja käyt toimeen. Kutitusvapaita lankoja on mm. monet merinovillat. 

Jos mahdollista, käy lankakaupassa, saat neuvoja ohjeen valintaan ja siihen sopivan langan joka tuntuu hyvältä. 

Ei mulla muuta sanottavaa ole tähän keskusteluun kuin että kunnioitan suuresti kaikkia käsistään osaavia neulovia ja kutovia naisia jotka kutoo sukkia, paitoja ja vaikka mitä. Kiitokset kaikille lähipiirini naisille joilta olen heidän kätösten tuotoksiaan lahjoiksi saanut. Villasukat on käytössä läpi vuoden.

t. keski-ikäistyvä boheemi mieshenkilö