Millaisia oireita LEUKEMIA lapsilla??

Tiedän tapauksen, jossa lapselta lähti yhtäkkiä touhutessaan jalka alta. Sitten meni toisen kerran --> lääkäriin, tutkimuksiin, leukemia. Hoidot jatkuvat yhä, mutta pahin ohi.

Onko verikokeet jo otettu? Ei kannata vielä surra, jos ei varmuutta syövästä.

Meidän pojalla on olleet nuo oireet pienestä asti ja nyt teini. Kasvanut on, mutta hitaasti. Nyt murrosiässä on kasvu nopeutunut. Mm. kasvuhormoonin puute voi aiheuttaa noita oireita. Mustelmien lisäksi pienetkin naarmutkin jättää kunnon arvet ihoon. Hemoglobini on hieman alhainen. Aina ollut myös hyvin kalpea ja mustat silmän alukset. Jos syöpä olisi, niin johan tuo olisi siihen kuollut.

Komppaan 13. Meillä kävi syöpä kylässä pojalla muutama vuosi sitten, reilun vuoden rankat hoidot plus kantasolusiirto ( omat solut). Nyt terveitä vuosia takana neljä ja poika on jo nuori mies.
Jos teillä disgnosoidaan syöpä, niin ota kaikki apu vastaan, samoin vertaistuki, liity Sylvaan.

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 20:58"][quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 20:53"]

Verikokeessa näkyy näissä: Trombosyyttejä vähän (normaalilukemat jossain 300 paikkeilla), hemoglobiini laskenut, veren leukosyytit kohonneet. Leukemian syöpäsolut nostavat veren leukosyyttiarvoja. Normaalit arvot ovat alle 10. Lasten leukemialla on todellakin hyvät ennusteet. Hoito on pitkä ja kova. Mutta ennuste siis hyvä.

[/quote]

Noi ei oo oireita vaan löydöksiä.

Tsemppiä ap!
[/quote]

Tuskin leukemiaepäilyä sanotaan ääneen ilman verikoetta. Sen verran rankasta diagnoosista on kyse. Ennen verikoetta itselläni oireena oli kohina korvissa, todella helposti hengästyminen. Ja tämä johtui veriarvojen romahtamisesta. Yhtään mustelmaa ei minulla ollut.

Toivon ap että on väärä hälytys. Oman lapsen sairastaminen on kova paikka. Jaksamista.

Mun kaverin lapsi vaikutti flunssaiselta ja kunto huononi. Lääkäri ei ollut huolissaan, mutta kaverini huolestui yhtäkkiä kunnon heikkenemisestä ja vei illalla Ladtenklinikalle. Löytyi ärhäkkä akuutti leukemia, harvinainen muoto. Onneksi lapselle löytyi luuytimen luovuttaja ulkomailta lopulta, ja se toimi. Lapsi oli sairastuessaa alle kouluikäinen, nyt jo yli 10 v,

Itse olen ollut lapsestani huolissani jo pidempään. Kaikkia tässä ketjussa kuvattuja oireita löytyy. Neuvola ja lääkäri kuittaavat kaiken kasvukivuilla yms. Kamala tilanne jos sairaus todetaan, mutta silloin lapsi saa ainakin tarvitsemansa hoidon. Toista on niillä joiden hoitoonpääsy pitkittyy ja pitkittyy. Meillä ei verikokeisiin ole vaivauduttu lähetettä laittamaan eikä oteta vanhempien huolta vakavasti. Useimmiten juuri vanhemman intuitio, että kaikki ei ole kunnossa, on se oikea. Joidenkin lääkäreiden ammattiylpeys kärsii jos vanhemmilla on huoli ja aavistus tulevasta ja sanoo sen ääneen.

Vierailija kirjoitti:

Itse olen ollut lapsestani huolissani jo pidempään. Kaikkia tässä ketjussa kuvattuja oireita löytyy. Neuvola ja lääkäri kuittaavat kaiken kasvukivuilla yms. Kamala tilanne jos sairaus todetaan, mutta silloin lapsi saa ainakin tarvitsemansa hoidon. Toista on niillä joiden hoitoonpääsy pitkittyy ja pitkittyy. Meillä ei verikokeisiin ole vaivauduttu lähetettä laittamaan eikä oteta vanhempien huolta vakavasti. Useimmiten juuri vanhemman intuitio, että kaikki ei ole kunnossa, on se oikea. Joidenkin lääkäreiden ammattiylpeys kärsii jos vanhemmilla on huoli ja aavistus tulevasta ja sanoo sen ääneen.

Jos huoli kova, veisin lapsen yksityiselle lääkäriasemalle tutkimuksiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen ollut lapsestani huolissani jo pidempään. Kaikkia tässä ketjussa kuvattuja oireita löytyy. Neuvola ja lääkäri kuittaavat kaiken kasvukivuilla yms. Kamala tilanne jos sairaus todetaan, mutta silloin lapsi saa ainakin tarvitsemansa hoidon. Toista on niillä joiden hoitoonpääsy pitkittyy ja pitkittyy. Meillä ei verikokeisiin ole vaivauduttu lähetettä laittamaan eikä oteta vanhempien huolta vakavasti. Useimmiten juuri vanhemman intuitio, että kaikki ei ole kunnossa, on se oikea. Joidenkin lääkäreiden ammattiylpeys kärsii jos vanhemmilla on huoli ja aavistus tulevasta ja sanoo sen ääneen.

Jos huoli kova, veisin lapsen yksityiselle lääkäriasemalle tutkimuksiin.

Vanha ketju, mutta kysyn, koska meillä lapsella myös oireita, jotka voi olla vaikka ja mitä. Niitä kasvukipuja tai jotain enemmän, tai sitten ei.

Mitä kun yksityiselläkään ei oteta tosissaan?

Mitä verikokeita ja tutkimuksia pitäisi ottaa/tehdä, jotta leukemian voi varmasti poissulkea?

Vierailija kirjoitti:

Anemia, josta väsymys ja kalpeus.

Verenvuototaipumus (mustelmia, verenpurkaumia iholla jne.)

Yleisoireet (yöhikoilu, lämpöily, väsymys)

Kipuja eri puolella kehoa nivelissä ja luissa ilman selkeää syytä (esim. trauma).

Laihtuminen ilman hyvää syytä

Paljonkohan mulla mahtaa olla elinaikaa jäljellä kun on nämä oireet olleet vähintään 30 vuotta itsellä?

Moi, Useampi vuosi jo kulunut, mutta mikä tilnne?

Lapseni koulukaverille tuli leukemia vähän yli 10 vuotta sitten. Koulussa kiersi sitkeä flunssa ja omakin lapseni oli moneen otteeseen kotona kuumeessa ja kröhässä. Muut paranivat pikkuhiljaa, mutta yhden lapsen kuumeilu jatkui. Hänellä myös kaula turposi, siis sellaista löysää turvotutsa niin että kaula oli yhtä leveä kuin pää. Vointi meni sitten yhtäkkiä tosi huonoksi ja lapsi kiidätettiin sairaalaan, ja parissa päivässä selvisi leukemiadiagnoosi. Tämä lapsi onneksi parani hyvinkin nopeasti. Muistaakseni jo alle vuoden kuluttua oli taas koulussa ihan normaalisti eikä sairaus ole uusinut.