Luovuttaisitko perheenjäsenelle tai ystävälle toisen munuaisesi?

Omille lapsilleni luovuttaisin. Vaikea kuvitella että minusta olisi luovuttamaan kenellekään muulle. Mutta eihän tuota tilannetta osaa kuvitella ennen kuin se tulee eteen.

Aivan varmasti, jos todella olisi tarvetta.  Yhdelläkin tulee toimeen.

Miehelle ja lapsilleni luovuttaisin, ehkä veljellenikin. Vanhemmilleni en todellakaan.

Tuskin, mutta tositilanteessa en tiedä.

Jos olisi lapsia, niin luovuttaisin

Diabetes, joten ei ehkä kelpaisi.

Vierailija kirjoitti:

Omille lapsilleni luovuttaisin. Vaikea kuvitella että minusta olisi luovuttamaan kenellekään muulle. Mutta eihän tuota tilannetta osaa kuvitella ennen kuin se tulee eteen.

Etkö luovuttaisi sisarukselle vai eikö sulle ole?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omille lapsilleni luovuttaisin. Vaikea kuvitella että minusta olisi luovuttamaan kenellekään muulle. Mutta eihän tuota tilannetta osaa kuvitella ennen kuin se tulee eteen.

Etkö luovuttaisi sisarukselle vai eikö sulle ole?

On, mutta meillä on aika huonot välit. Sisarus on siis kohdellut minua todella huonosti varsinkin ihan viime aikoina, mutta jo lapsuudessa joten kyse on pysyvästä ilmiöstä. Sitä juuri onkin vaikea kuvitella, että miten tuon asian yli pääsisi jos tositilanne tulisi eteen. Jos olisin ainoa mahdollisuus ja hän kuolisi muuten, varmaan luovuttaisin. Päätös ei kuitenkaan olisi helppo toisin kuin lasteni tapauksessa.

Luovuttaisin tietenkin.

En luovuttaisi. En rakasta ketään niin paljon.

Voisin harkita luovuttavani vaikka ventovieraalle. Se tosin ei ole Suomessa mahdollista.

Luovuttaisin, jos joku läheinen tarvitsisi.

Luovuttaisin vaikka täysin vieraalle ihmiselle.

Kyllä perheenjäsenelle, ei muille.

Jos mulla olisi kaksi munuaista, voisin luovuttaa toisen perheenjäsenelle. Mutta koska mulla ei ole enää kuin yksi munuainen, en luovuta kenellekään.

Luovuttaisin kenelle tahansa, jolle munuaiseni kudostyyppinsä puolesta sopisi.

Kyllä ja tulee olemaan tulevaisuudessa ajankohtainen asia.