Lue keskustelun säännöt.
Erityislapsen äiti ja hoitotyön etiikka?
16.05.2015 |
Minulla on lapsi/nuori, jolla on erityisen tuen tarvetta näin korrektisti ilmaisten. Olemme olleet monenlaisen tutkinnan ja arvioinnnin kohteena. Lapsella on tutkittu mm puheenkehitystä, neurologiaa, psykologisia tutkimuksia jne. Olen ollut lukemattomissa hoitopalavereissa ja tavannut todella ison joukon näitä terveysalan ja erilaisten rinnalla kulkevien palvelujärjestelmien "asiantuntijoita" ym. Ja aika usein minulle pamautetaan päin naamaa termiä "heikkolahjainen". Lapsella ei ole todettu mitään ongelmaa älyn kanssa, neurologisesti tosin jotain on ilmeisesti pysyväsi pielessä. Tutkimuksissa juostaan, mitään täsmällistä juu-tai jaata ei kukaan osaa sanoa, prosessit jatkuvat ja jatkuvat. Onko kenelläkään vastaavia kokemuksia?
Kommentit (34)
[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 13:16"]
[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 13:05"][quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 12:59"][quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 12:54"] [quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 12:49"]Opeta sitten se lapsi lukemaan ja laskemaan, jos lahjakkuutta ja keskittymiskykyä löytyy. Ostat niitä eskari vihkoja ja tehtäviä, teette niitä yhdessä. [/quote] Kyllä lapsi kannattaa opettaa lukemaan ja laskemaan vaikka lahjakkuutta ei erityisesti löytyisi tai keskittymisessä olisi haasteita tai oppimisessa hankaluuksia. Oppimista auttaa jos edes jotakin viiteitä on millaisia nuo vaikeudet on. [/quote] Sitä kuitenkin ajan takaa, että jos lapsi oppii kaiken ikätasoisesti, niin eihän häntä sitten jatkuvasti olla tutkimassa. Ja muutenkin vaikka itsellä on erityislapsi, niin tutkimukset oli hoidettu parissa viikossa ja sitten vain kuntoutettiin. Kuntoutus on tärkeintä, ei diagnoosi. Eli vaikeiden asioiden harjoittelu päivittäin. [/quote] Muutamassa viikossa meillä ei ole tutkimuksia ainakaan tehty eikä oppimisvaikeuksista voi vielä tässä vaiheessa ola varmuutta kun koulu alkaa syksyllä. Joitakin viiteitä siitä mihin asioihin kannattaa niin kotona kuin koulussa kiinnittää huomiota toki tutkimuksissa on vuosien saatossa saatu. Viimeinen tutkimusjakso oli tällä erää viimeinen ja niitä jatketaa vasta jos siihen ilmenee tarvetta. [/quote] ...jatkaa Oppimisvaikeuksiin liittyen lapsella ei diagnoosia ainakaan toistaiseksi ole. Neurologinen diagnoosi kylläkin jo vauvasta saakka.
[/quote]
Tuleehan siitä nyt osviittaa, kun teette hänen ikätasolleen tarkoitettuja tehtäviä. Siis että miten ne luonnistuvat. Kyllä vanhempi tuntee lapsensa parhaiten sano rohkeasti oma näkemyksesi lapsesi taidoista. Minkä neurologisen diagnoosin hän on saanut vauvana?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 13:26"]
Eipä se heikkolahjaisuus siiitä parane vaikka kuinka hienoja termejä käytettäisiin.
apukoululainen = erityistä tukea tarvitseva
siivooja=siistijä , tehtävä ei muutu miksikään ainoastaan nimike.
Kauniita nimityksiä keksitään ettei vanhemmat ja lapsi loukkaantuisi.
Kansankielessä edelleen näitä erityisen tuen tarvitsijoita pidetään heikkolahjaisina ja keskimääräistä tyhmempinä tavalla tai toisella.
[/quote]
Mene sinä elämänkoululainen helvettiin tästä ketjusta.
[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 12:55"]
[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 12:51"]
[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 12:30"]
Heikkolahjainen temiä ei käytetä ilman tutkimustuloksia. Ehkä et itse osaa tulkita tehtyjen testien tuloksia?
[/quote]
Ei sitä kyllä käytetä tutkinusten jälkeenkään, vaan nykyään puhutaan laaja-alaisista oppimisvaikeuksista tms.
[/quote]
No se on kyllä epämääräinen nimitys. Johtuu siitä että henkilöiden ongelmat ja vahvuudet on tässä diagnoosissa niin erilaisia. Henkilön oppiminen on työlästä mutta kehtiysvammainen hän ei ole.
[/quote]
Tottakai sitten pitää kartoittaa vielä erikseen ne eri osa-alueet.
Mutta joka tapauksessa ennen nimitystä "heikkolahjainen" käytettiin henkilöstä, joka oli älyllisesti ihan hiukan lievän kehitysvamman "paremmalla" puolella. Nykyään vastaava termi on tuo laaja-alaiset oppimisvaikeudet. Toisin sanoen tällä janalla luokitellaan nimenomaan älyllisiä ominaisuuksia, eikä neurokirjon potilas välttämättä istu tällä asteikolla oikein mihinkään koska älyä voi olla kuin Einsteinilla vaikka ei suoriudu edes wc-käynnistä itse.
Mitä aloittajan tapaukseen tulee, niin nämä nepsyjutut ovat vaikeita tulkita. Huolellinen tutkiminen on kaiken a ja o, jotta saadaan käsitys siitä onko kyseessä nimenomaan oppimisvaikeus vai esim. toiminnanohjauksen vaikeus.
Miksi käytät sanaa hoitotyön etiikka? Kyse on lääkäreistä, psykologeista ja muista ammattiryhmistä. Miksi puhut vain hoitotyön etiikasta? Ymmärrätkö mitä käsite pitää sisällään?
[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 13:59"]
[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 12:55"]
[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 12:51"]
[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 12:30"]
Heikkolahjainen temiä ei käytetä ilman tutkimustuloksia. Ehkä et itse osaa tulkita tehtyjen testien tuloksia?
[/quote]
Ei sitä kyllä käytetä tutkinusten jälkeenkään, vaan nykyään puhutaan laaja-alaisista oppimisvaikeuksista tms.
[/quote]
No se on kyllä epämääräinen nimitys. Johtuu siitä että henkilöiden ongelmat ja vahvuudet on tässä diagnoosissa niin erilaisia. Henkilön oppiminen on työlästä mutta kehtiysvammainen hän ei ole.
[/quote]
Tottakai sitten pitää kartoittaa vielä erikseen ne eri osa-alueet.
Mutta joka tapauksessa ennen nimitystä "heikkolahjainen" käytettiin henkilöstä, joka oli älyllisesti ihan hiukan lievän kehitysvamman "paremmalla" puolella. Nykyään vastaava termi on tuo laaja-alaiset oppimisvaikeudet. Toisin sanoen tällä janalla luokitellaan nimenomaan älyllisiä ominaisuuksia, eikä neurokirjon potilas välttämättä istu tällä asteikolla oikein mihinkään koska älyä voi olla kuin Einsteinilla vaikka ei suoriudu edes wc-käynnistä itse.
Mitä aloittajan tapaukseen tulee, niin nämä nepsyjutut ovat vaikeita tulkita. Huolellinen tutkiminen on kaiken a ja o, jotta saadaan käsitys siitä onko kyseessä nimenomaan oppimisvaikeus vai esim. toiminnanohjauksen vaikeus.
[/quote]
Tuo asia on hankala koulumaailmassa, avustaja olisi sen takia hyvä olemassa vaikka siellä ei huomioida esim liikuntatuntiin tai vapaaseen toimintaan liittyvia haasteita näillä neurologisilla, jotka selviävät muista aineista hyvin. Se vessakäynnin ongelma voi olla se ettei saa lukkoa auki ja esim liikunnassa luistimia jalkaan itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aihe olisi kiinnostava mutta juuri nuo pari yksityiskohtaa on jotka eivät oikein sovi kuvioon. Eli heikkolahjaisuutta ei tyrkytetä ja varsinkaan jos älykkyys on normaali, sitä on vaike uskoa, samoin noita paikallaan polkevia tutkimuksia ja omaa tietämättömyyttä lapsen kyvyistä. Puhutko edes omasta lapsestasi tässä?
[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 13:51"][quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 13:16"]
[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 13:05"][quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 12:59"][quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 12:54"] [quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 12:49"]Opeta sitten se lapsi lukemaan ja laskemaan, jos lahjakkuutta ja keskittymiskykyä löytyy. Ostat niitä eskari vihkoja ja tehtäviä, teette niitä yhdessä. [/quote] Kyllä lapsi kannattaa opettaa lukemaan ja laskemaan vaikka lahjakkuutta ei erityisesti löytyisi tai keskittymisessä olisi haasteita tai oppimisessa hankaluuksia. Oppimista auttaa jos edes jotakin viiteitä on millaisia nuo vaikeudet on. [/quote] Sitä kuitenkin ajan takaa, että jos lapsi oppii kaiken ikätasoisesti, niin eihän häntä sitten jatkuvasti olla tutkimassa. Ja muutenkin vaikka itsellä on erityislapsi, niin tutkimukset oli hoidettu parissa viikossa ja sitten vain kuntoutettiin. Kuntoutus on tärkeintä, ei diagnoosi. Eli vaikeiden asioiden harjoittelu päivittäin. [/quote] Muutamassa viikossa meillä ei ole tutkimuksia ainakaan tehty eikä oppimisvaikeuksista voi vielä tässä vaiheessa ola varmuutta kun koulu alkaa syksyllä. Joitakin viiteitä siitä mihin asioihin kannattaa niin kotona kuin koulussa kiinnittää huomiota toki tutkimuksissa on vuosien saatossa saatu. Viimeinen tutkimusjakso oli tällä erää viimeinen ja niitä jatketaa vasta jos siihen ilmenee tarvetta. [/quote] ...jatkaa Oppimisvaikeuksiin liittyen lapsella ei diagnoosia ainakaan toistaiseksi ole. Neurologinen diagnoosi kylläkin jo vauvasta saakka.
[/quote]
Tuleehan siitä nyt osviittaa, kun teette hänen ikätasolleen tarkoitettuja tehtäviä. Siis että miten ne luonnistuvat. Kyllä vanhempi tuntee lapsensa parhaiten sano rohkeasti oma näkemyksesi lapsesi taidoista. Minkä neurologisen diagnoosin hän on saanut vauvana?
[/quote]
Lapsen diagnooseja en yleisesti avoimella keskustelu palstalla jakaisi eikä se muutenkaa liity olennaisesti näihin oppimis asioiden tutkimukseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 14:58"]
[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 13:51"][quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 13:16"] [quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 13:05"][quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 12:59"][quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 12:54"] [quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 12:49"]Opeta sitten se lapsi lukemaan ja laskemaan, jos lahjakkuutta ja keskittymiskykyä löytyy. Ostat niitä eskari vihkoja ja tehtäviä, teette niitä yhdessä. [/quote] Kyllä lapsi kannattaa opettaa lukemaan ja laskemaan vaikka lahjakkuutta ei erityisesti löytyisi tai keskittymisessä olisi haasteita tai oppimisessa hankaluuksia. Oppimista auttaa jos edes jotakin viiteitä on millaisia nuo vaikeudet on. [/quote] Sitä kuitenkin ajan takaa, että jos lapsi oppii kaiken ikätasoisesti, niin eihän häntä sitten jatkuvasti olla tutkimassa. Ja muutenkin vaikka itsellä on erityislapsi, niin tutkimukset oli hoidettu parissa viikossa ja sitten vain kuntoutettiin. Kuntoutus on tärkeintä, ei diagnoosi. Eli vaikeiden asioiden harjoittelu päivittäin. [/quote] Muutamassa viikossa meillä ei ole tutkimuksia ainakaan tehty eikä oppimisvaikeuksista voi vielä tässä vaiheessa ola varmuutta kun koulu alkaa syksyllä. Joitakin viiteitä siitä mihin asioihin kannattaa niin kotona kuin koulussa kiinnittää huomiota toki tutkimuksissa on vuosien saatossa saatu. Viimeinen tutkimusjakso oli tällä erää viimeinen ja niitä jatketaa vasta jos siihen ilmenee tarvetta. [/quote] ...jatkaa Oppimisvaikeuksiin liittyen lapsella ei diagnoosia ainakaan toistaiseksi ole. Neurologinen diagnoosi kylläkin jo vauvasta saakka. [/quote] Tuleehan siitä nyt osviittaa, kun teette hänen ikätasolleen tarkoitettuja tehtäviä. Siis että miten ne luonnistuvat. Kyllä vanhempi tuntee lapsensa parhaiten sano rohkeasti oma näkemyksesi lapsesi taidoista. Minkä neurologisen diagnoosin hän on saanut vauvana? [/quote] Lapsen diagnooseja en yleisesti avoimella keskustelu palstalla jakaisi eikä se muutenkaa liity olennaisesti näihin oppimis asioiden tutkimukseen.
[/quote]
Liittyyhän se nimenomaan. Ja nimettömänä voi keskustella ja voihan aiheen toki pitää yleiselläkin tasolla. Mutta kun mietin aloitusta, niin en kyllä oikein saa edes kiinni mistä tässä pitäisi keskustella. Ymmärrän että ap:n lasta on hankala tutkia, jos hänen antamansa tiedot ovat noin ylimalkaisia.
[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 13:52"]
[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 13:26"]
Eipä se heikkolahjaisuus siiitä parane vaikka kuinka hienoja termejä käytettäisiin.
apukoululainen = erityistä tukea tarvitseva
siivooja=siistijä , tehtävä ei muutu miksikään ainoastaan nimike.
Kauniita nimityksiä keksitään ettei vanhemmat ja lapsi loukkaantuisi.
Kansankielessä edelleen näitä erityisen tuen tarvitsijoita pidetään heikkolahjaisina ja keskimääräistä tyhmempinä tavalla tai toisella.
[/quote]
Mene sinä elämänkoululainen helvettiin tästä ketjusta.
[/quote]
Tottahan se on ja kolahti ja kovaa. Ei asia muuksi muutu sanavalinnoilla. Jos on päässä vikaa niin sitten on. Läheltä olen seurannut perhettä jossa kolme lasta neljästä kärsii neurologisista ongelmista, käytännössä ilmenee heikkolahjaisuutena. Eivät selviä ilman jatkuvaa ohjausta arjestaan. Opiskeluissa hojksattuja, on terapiaa, neuropsykologista kuntoutusta jne. Mikään kuntoutus ei poista tosiseikkaa että ovat heikkolahjaisia.
Pienenä olivat sellaisia hönön näköisiä, suu auki kuuntelijoita joilta valui räkä (ilmeisesti eivät itse edes huomanneet).
Ovat saaneet joistain aineista helpotettuja oppikirjoja, aineita mukautettu. Kalliiksi ovat tulleet yhteiskunnalle. Tällaiset lisääntyy sukupolvesta toiseen ja samat ongelmat periytyy edelleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lisään vielä että nämä heikkolahjaiset saattavat elää eläämäänsä onnellisena ja autuaan tietämättöminä vajavaisuudestaan.
[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 15:13"]
[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 13:52"]
[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 13:26"]
Eipä se heikkolahjaisuus siiitä parane vaikka kuinka hienoja termejä käytettäisiin.
apukoululainen = erityistä tukea tarvitseva
siivooja=siistijä , tehtävä ei muutu miksikään ainoastaan nimike.
Kauniita nimityksiä keksitään ettei vanhemmat ja lapsi loukkaantuisi.
Kansankielessä edelleen näitä erityisen tuen tarvitsijoita pidetään heikkolahjaisina ja keskimääräistä tyhmempinä tavalla tai toisella.
[/quote]
Mene sinä elämänkoululainen helvettiin tästä ketjusta.
[/quote]
Tottahan se on ja kolahti ja kovaa. Ei asia muuksi muutu sanavalinnoilla. Jos on päässä vikaa niin sitten on. Läheltä olen seurannut perhettä jossa kolme lasta neljästä kärsii neurologisista ongelmista, käytännössä ilmenee heikkolahjaisuutena. Eivät selviä ilman jatkuvaa ohjausta arjestaan. Opiskeluissa hojksattuja, on terapiaa, neuropsykologista kuntoutusta jne. Mikään kuntoutus ei poista tosiseikkaa että ovat heikkolahjaisia.
Pienenä olivat sellaisia hönön näköisiä, suu auki kuuntelijoita joilta valui räkä (ilmeisesti eivät itse edes huomanneet).
Ovat saaneet joistain aineista helpotettuja oppikirjoja, aineita mukautettu. Kalliiksi ovat tulleet yhteiskunnalle. Tällaiset lisääntyy sukupolvesta toiseen ja samat ongelmat periytyy edelleen.
[/quote]
Minun lapseni ovat älykkäitä kyllä mutta käskin sinua painua helvettiin siksi koska mielipiteesi ja muista ihmisistä juoruaminen oksettavat minua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 15:11"][quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 14:58"]
[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 13:51"][quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 13:16"] [quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 13:05"][quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 12:59"][quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 12:54"] [quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 12:49"]Opeta sitten se lapsi lukemaan ja laskemaan, jos lahjakkuutta ja keskittymiskykyä löytyy. Ostat niitä eskari vihkoja ja tehtäviä, teette niitä yhdessä. [/quote] Kyllä lapsi kannattaa opettaa lukemaan ja laskemaan vaikka lahjakkuutta ei erityisesti löytyisi tai keskittymisessä olisi haasteita tai oppimisessa hankaluuksia. Oppimista auttaa jos edes jotakin viiteitä on millaisia nuo vaikeudet on. [/quote] Sitä kuitenkin ajan takaa, että jos lapsi oppii kaiken ikätasoisesti, niin eihän häntä sitten jatkuvasti olla tutkimassa. Ja muutenkin vaikka itsellä on erityislapsi, niin tutkimukset oli hoidettu parissa viikossa ja sitten vain kuntoutettiin. Kuntoutus on tärkeintä, ei diagnoosi. Eli vaikeiden asioiden harjoittelu päivittäin. [/quote] Muutamassa viikossa meillä ei ole tutkimuksia ainakaan tehty eikä oppimisvaikeuksista voi vielä tässä vaiheessa ola varmuutta kun koulu alkaa syksyllä. Joitakin viiteitä siitä mihin asioihin kannattaa niin kotona kuin koulussa kiinnittää huomiota toki tutkimuksissa on vuosien saatossa saatu. Viimeinen tutkimusjakso oli tällä erää viimeinen ja niitä jatketaa vasta jos siihen ilmenee tarvetta. [/quote] ...jatkaa Oppimisvaikeuksiin liittyen lapsella ei diagnoosia ainakaan toistaiseksi ole. Neurologinen diagnoosi kylläkin jo vauvasta saakka. [/quote] Tuleehan siitä nyt osviittaa, kun teette hänen ikätasolleen tarkoitettuja tehtäviä. Siis että miten ne luonnistuvat. Kyllä vanhempi tuntee lapsensa parhaiten sano rohkeasti oma näkemyksesi lapsesi taidoista. Minkä neurologisen diagnoosin hän on saanut vauvana? [/quote] Lapsen diagnooseja en yleisesti avoimella keskustelu palstalla jakaisi eikä se muutenkaa liity olennaisesti näihin oppimis asioiden tutkimukseen.
[/quote]
Liittyyhän se nimenomaan. Ja nimettömänä voi keskustella ja voihan aiheen toki pitää yleiselläkin tasolla. Mutta kun mietin aloitusta, niin en kyllä oikein saa edes kiinni mistä tässä pitäisi keskustella. Ymmärrän että ap:n lasta on hankala tutkia, jos hänen antamansa tiedot ovat noin ylimalkaisia.
[/quote]
Neurologiset tutkimukset on aika hankalia ja asiat ei selviä välttämättä yhdellä tai kahdellakaan tutkimuksella. Diagnooseja voi olla yksi tai monta tai sitten ei oikein yhtäkään selkeää.
Ymmärrän hyvin että pitkät ja useat tutkimukset turhauttaa ja välillä tuntuu että niiden anti on olematonta. Varsinaisesti eettisenä ongelmana en tosin sitä pidä vaan ennemmin se liittyy neurologian moninaisuuteen. Samakin diagnoosi voi ilmetä eri ihmisillä eritavalla.
Itselläni ei sen sijaan ole kokemusta siitä etteikö kuntoutusta tai ongelmiin puuttumista ei olisi aloitettu tai voitu aloittaa ennen tutkimusten päättymistä.
Minulla vähän samoja ajatuksia kuin ap:lla. Lapseni 7 v tarvitsee koulussa erityistä tukea. "varhainen puuttuminen" aloitettiin jo 3-vuotiaana mutta anti oli tosiaan olematonta: tutkimusta tutkimuksen perään, neurologia ja lääkäriä, psykologia ja terapiajaksoja. Koin ettei mistään ollut mitään hyötyä, aina vaan uusia tutkimuksia "varmuuden vuoksi" Lapsi sai kuitenkin aloittaa ihan normaalisti koulussa, mutta käy tuki opetuksessa viikoittain. Muuten ihan normaali lapsi, sosiaalinen ja ystävystyy helposti.
Minulla meni jotenkin maku koko touhuun. Olis vaan pitänyt sanoa heti silloin 3-vuotiaana, että emme lähde tutkimuksiin.
Eipä se heikkolahjaisuus siiitä parane vaikka kuinka hienoja termejä käytettäisiin.
apukoululainen = erityistä tukea tarvitseva
siivooja=siistijä , tehtävä ei muutu miksikään ainoastaan nimike.
Kauniita nimityksiä keksitään ettei vanhemmat ja lapsi loukkaantuisi.
Kansankielessä edelleen näitä erityisen tuen tarvitsijoita pidetään heikkolahjaisina ja keskimääräistä tyhmempinä tavalla tai toisella.