20 vuotta yhdessä ja mies ei vieläkään tiedä mistä tykkään
Sanoin ettei osta mulle tänä vuonnä äitienpäivälahjaksi ruukkuruusua vaan leikkokukkia. Olen sanonut tämän ennenkin. Viimeksi jo heti sen saadessani. Kiitin kauniisti, mutta ensi kerralla leikkokukkia. Mies loukkaantui, että ei lahjasta saa sanoa ettei tykkää, koska se loukkaa antajaa. Eli olisko mun siis parempi olla hiljaa vaan, eikä koskaan korjata asiaa ja saada aina jotain epämieluista?
Kommentit (11)
Minäpä kerron teille naisille salaisuuden, miksi emme opi tietämään mistä tykkäätte:
Mielipiteenne vaihtuvat jatkuvasti.
Mitä väliä sillä on mitä kukkia hän tuo?
Olisit onnellinen että sinulla on mies joka tuo kukkia.
No oletpa vaativa. Kukkia kuin kukkia. Kyllä lahjasta uuluu kiittää.
[quote author="Vierailija" time="09.05.2015 klo 20:56"]
Minäpä kerron teille naisille salaisuuden, miksi emme opi tietämään mistä tykkäätte:
Mielipiteenne vaihtuvat jatkuvasti.
[/quote]
heh.. tuttu juttu, sama juttu monella muulla. Ensin puhutaan yhtä ja kohta jo päinvastaista. En ole koskaan ymmärtänyt sellaisia "ihmisiä"
Mä kiitän kauniisti ja sitten joskus myöhemmin sanon ohimennen, että haluaisin mieluummin...
Mä olen oppinut mun miehestä sen, että haluaa oikeasti ilahduttaa mua, mutta ei muista mistä kaikesta olen sanonut vuoden aikana tykkääväni. Siispä aina ennen juhlapäivää alan vihlailemaan hyvin suoraan mitä haluaisin. Yleensä annan monta eri vaihtoehtoa, että yllätysmomentti säilyy.
Meillä tuo toimii eikä mun tarvitse enää koskaan pettyä. =)
[quote author="Vierailija" time="09.05.2015 klo 20:56"]Minäpä kerron teille naisille salaisuuden, miksi emme opi tietämään mistä tykkäätte:
Mielipiteenne vaihtuvat jatkuvasti.
[/quote]
Ei vaihdu. Minäkään em tykkää ruukkukukista lahjana. Minä ostan ne itse. Juhlissa annetaan leikkokukkia. Miltä se näyttäisi jos jossain juhlissa tai vaikka isänpäivänä miehelle annettaisiin ruukkukukka?
Olemme olleet mieheni kanssa yhdessä 29 vuotta eikä hän koskaan siis koskaan muista sitä että en voi syödä suklaata. Niinpä kun pyydän tuomaan kaupasta keksejä hän tuo suklaakeksejä. Myöskään juustoa en voi syödä niinpä hän tuo minullekin pizzaa jossa on tietenkin juustoa päällä. Ja tietenkin luokkaannun asiasta ja sanon sen. Otanhan itse mieheni mieliteot huomioon kun jotain ostan ja laitan mieleen mistä kirjasta ym hän on puhunut kun lahjaa mietin.
[quote author="Vierailija" time="09.05.2015 klo 21:01"]No oletpa vaativa. Kukkia kuin kukkia. Kyllä lahjasta uuluu kiittää.
[/quote]
Minähän kiitin!
Minä saan joka äitienpäivä ruusun jossain ruukussa, ja aina samojen saatesanojen kera: "sen voi sitten istuttaa ulos". Mihin ulos? Asutaan kerrostalossa eikä ole omaa parvekettakaan. Minäkin ottaisin mieluummin kimpun leikkoruusuja tai jotain muita kukkia, ei tarvitse olla edes kukkakaupasta hankittuja, Pirkka kelpaa ihan hyvin.
[quote author="Vierailija" time="09.05.2015 klo 21:05"][quote author="Vierailija" time="09.05.2015 klo 20:56"]Minäpä kerron teille naisille salaisuuden, miksi emme opi tietämään mistä tykkäätte:
Mielipiteenne vaihtuvat jatkuvasti.
[/quote]
Ei vaihdu. Minäkään em tykkää ruukkukukista lahjana. Minä ostan ne itse. Juhlissa annetaan leikkokukkia. Miltä se näyttäisi jos jossain juhlissa tai vaikka isänpäivänä miehelle annettaisiin ruukkukukka?
Olemme olleet mieheni kanssa yhdessä 29 vuotta eikä hän koskaan siis koskaan muista sitä että en voi syödä suklaata. Niinpä kun pyydän tuomaan kaupasta keksejä hän tuo suklaakeksejä. Myöskään juustoa en voi syödä niinpä hän tuo minullekin pizzaa jossa on tietenkin juustoa päällä. Ja tietenkin luokkaannun asiasta ja sanon sen. Otanhan itse mieheni mieliteot huomioon kun jotain ostan ja laitan mieleen mistä kirjasta ym hän on puhunut kun lahjaa mietin.
[/quote]
Mikäs lellipersediettiläinen sä oot kun et voi mukamas juustoo syödä??
Joo tiedän. Mäki mietin monesti että tekeekö mies tahalteen tällaisia juttuja. En ymmärrä