Lue keskustelun säännöt.
Koirien karkaaminen
13.01.2022 |
Mistä ihmeestä johtuu, että koiria ilmoitetaan todella paljon karanneiksi esim. oman alueen kaupunginosa-nettisivuilla!
Jotenkin on outoa minusta. Toki kaupunkikoiriwn määrä on lisääntynyt aivan valtavasti viime vuosina, mutta koirien tulee kuitenkin olla aina kytkettyinä kaupunkialueella ja onko vaan niin, että omistajat eivät hallitse lemmikkikoiriaan?
Ja siis meillä on oma koira, joka ei ole koskaan karannut!
Kommentit (7)
No jotkut koirat on karkaamisen mestareita, jos piha-aitauksesta ei pääse kaivamaan pois, kiipeävät yli. Toki jos sama koira karkailee niin vika on omistajassa kun ei kerrasta opi. Yllättävän moni nykyään myös jättää koiran kouluttamatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naapurissamme on joku metsästysverinen koira, joka säntää suoraan pihasta metsään jonkun hajun tai linnun tai jopa kissan perässä. Monen monta kertaa koiraa etsitään ja sitä huudellaan. Olen ymmärtänyt, että sitä päästetään aidattomalle takapihalle tarpeilleen ja aina silloin tällöin päättää lähteä omille reissuilleen. En kyllä ymmärrä ja jos minulla olisi tuollainen koira, niin ei tulisi mieleenkään päästää sitä edes pikaiselle pissalle ilman hihnaa ulos! Samainen koira on ilmeisesti myös pienestä koostaan huolimatta räyhäävä muille koirille, jotka ovat esim. metsässä omistajien kanssa lenkillä.
Joskus pääsevät myös irti hihnasta pelästyessään. Joitain rescue-koiria eivät luovuta, ellet omista aidattua pihaa.
Vierailija kirjoitti:
Joskus pääsevät myös irti hihnasta pelästyessään. Joitain rescue-koiria eivät luovuta, ellet omista aidattua pihaa.
Tutulla oli aikoinaan joku hyvin metsästysviettinen koira. Sitten yhden kerran kun ne oli lenkillä, niin se koira vaan näki jonkun pupun tmv ja sitten naksahti päässä ja koira lähti sen perään ihan sokeana ja kuurona kaikille käskyille ja siitä sitten alkoi tapahtumaketju, jossa koiraa etsittiin monta päivää etsijäkoirien kanssa. Löytyi sitten parinkymmenen kilometrin päästä, remmi oli vielä perässä. Onneksi ei ollut tarttunut mihinkään.
Kaikki karanneet rakit pitää am pua
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koirien "karkaaminen" on yläkäsite, jonka alle mahtuu monta erilaista asiaa. Meillä on ollut kaksi koiraa, joista kumpikaan ei ole karkaavaa tyyppiä siinä mielessä, että haluaisi jotenkin erityisesti lähteä omille teilleen. Sekä entinen että nykyinen koira ovat paimenrotuisia, ja vieläpä sellaisia, jotka pysyttelevät mielellään omien ihmisten lähellä. Silti molemmat koirat ovat "karanneet".
Ensimmäinen koira saattoi joskus lähteä pihasta perään. Kerran tämä jäi mieheltäni huomaamatta, kun lähdin lapsen kanssa pyöräilemään. Kun tulin takaisinpäin, näin, että koulun pihassa lapset rapsuttelivat jotain koiraa. No, se oli meidän koira, joka oli lähtenyt minun perääni, mutta sitten häirääntynyt koulun pihaan lapsia katsomaan. Toisen kerran se lähti ihan oikeasti pihasta (jossa se oli siis aina vapaana) oma-aloitteisesti. En tiedä, mikä sitä oli innostanut, mutta se oli lähtenyt pihastamme ja mennyt pellon poikki lenkkipolulle, jossa kävimme joka päivä. Ehkä se oli seurannut jotain hajua ja ollut yhtäkkiä siellä. Yksin lähteminen ei sen luonteelle ollut joka tapauksessa ominaista. Kun koiraa ei löytynyt, mun ensimmäinen ajatus oli se, että se on varastettu, koska se ei todella ollut itsenäinen seikkailija.
Tämä nykyuinen koirakaan ei ole sellainen, että haluaisi jättää omat ihmiset, mutta se on aika vietikäs. Nuorempana sillä oli huono itsekontrolli, joten muutaman kerran se otti ja lähti. Kerran niin, että pelästyi ja oli tuntikausia hukassa. Pidimme sitä pitkään vain hihnassa, kunnes se rauhoittui vähän, sitten aloitimme vapaanaoloharjoitukset uudelleen.
Eli koira voi olla "karkuri" ilman varsinaista halua karata. Syyt koiran katoamiseen voivat olla moninaiset.
Koirat ovat erilaisia.