Lue keskustelun säännöt.
Ihmisten kaksinaamaisuus työpaikoilla on uskomatonta
Kurki
12.01.2022 |
Suorastaan utelevat tietoa, jotta pääsevät kertomaan sitä eteenpäin. Kullanarvoisinta on tietenkin tieto, joka palvelee heidän omaa etuaan. Näitä juttuja sitten "väritetään" ja "jatketaan" oman mielen mukaan.
Yhtä tyyppiä koulutin työtehtäviin. Koko tämän koulutusajan tämä tyyppi oli mielin kielin. Koulutus otti aikaa, koska tämä tyyppi ei kyllä ollut sillä tasolla, jolla hänen olisi pitänyt olla ottaen huomioon hänen palvelusaikansa ja kokemuksensa. En mitään tästä maininnut tai sanonut koska mitä se minulle kuuluu. Vuoden päivät siinä vierähti kun hänen hommistaan tuli itsenäisesti vihdoin jotain. Kiitokseksi tämä tyyppi alkoi puhumaan minusta paskaa ja levittämään juttuja, jotka eivät ole totta.
Kannattaa miettiä hyvin tarkaan mitä työpaikoilla ihmisille puhuu ja paljastaa. Niin epätoivoisia ihmisiä, että tekevät mitä tahansa turvatakseen sen oman työpaikkansa.
En ihmettele miksi Suomessa popsitaan niin paljon masennus ym. mt-lääkkeitä. Enkä myöskään sitä, että mt-ongelmat ovat suurin syy sairaseläkkeeseen. Työelämä voi olla todella ala-arvoista kuraa. Valtavaa eriarvoisuutta ja systemaattista kiusaamista.
Kommentit (23)
Juuri tuosta syystä päädyin yksityisyrittäjäksi. Onneksi on ala jolla se on helposti mahdollista ja löytyy yrittäjäluonnettakin.
On toki vastuuta, mutta voi taivas miten ihanaa on kun ei tarvitse sietää tuota kaksinaamaisuutta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Totta, työkaverit ei ole kavereita. Kannattaa varoa sanojaan. Minullakin oli työkaveri joak oikeen juoksi kertomaan pomolle mitä olin sanonut. Työelämä on täysin mielisairasta.
Vierailija kirjoitti:
Juuri tuosta syystä päädyin yksityisyrittäjäksi. Onneksi on ala jolla se on helposti mahdollista ja löytyy yrittäjäluonnettakin.
On toki vastuuta, mutta voi taivas miten ihanaa on kun ei tarvitse sietää tuota kaksinaamaisuutta!
*Piti kirjoittaa yksinyrittäjäksi.
Vierailija kirjoitti:
Juuri tuosta syystä päädyin yksityisyrittäjäksi. Onneksi on ala jolla se on helposti mahdollista ja löytyy yrittäjäluonnettakin.
On toki vastuuta, mutta voi taivas miten ihanaa on kun ei tarvitse sietää tuota kaksinaamaisuutta!
Eikö sulla ole yhteistyökumppaneita? Itse olen vain toimihenkilö pienessä yrityksessä, miesvaltainen ala, ja kaksinaamaisuutta on valtavasti! Yleensä se mielin kielin oleminen liittyy siihen, että saisi urakoita, mutta toisille näitä päättäjiä haukutaan.
Etätyö on ollut ihan parasta. En tiedä hittojakaan mistä puhutaan🤣
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Juuri tuosta syystä päädyin yksityisyrittäjäksi. Onneksi on ala jolla se on helposti mahdollista ja löytyy yrittäjäluonnettakin.
On toki vastuuta, mutta voi taivas miten ihanaa on kun ei tarvitse sietää tuota kaksinaamaisuutta!
En ole koskaan kokenut mitään poltetta yrittäjyyttä kohtaan. Mutta kun on pyörinyt tuolla työelämässä 15 vuotta (muiden renkinä), niin on alkanut käymään mielessä, että olisi oikeastaan lottovoitto saada oma yritys, jolla tulisi toimeen. En edes haaveile satumaisista rikkauksista, pelkkä toimeentulo riittäisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri tuosta syystä päädyin yksityisyrittäjäksi. Onneksi on ala jolla se on helposti mahdollista ja löytyy yrittäjäluonnettakin.
On toki vastuuta, mutta voi taivas miten ihanaa on kun ei tarvitse sietää tuota kaksinaamaisuutta!
Eikö sulla ole yhteistyökumppaneita? Itse olen vain toimihenkilö pienessä yrityksessä, miesvaltainen ala, ja kaksinaamaisuutta on valtavasti! Yleensä se mielin kielin oleminen liittyy siihen, että saisi urakoita, mutta toisille näitä päättäjiä haukutaan.
Samalla alalla myös yritystoimintaa pitävän kanssa tehdään yhteistyötä satunnaisesti, hänen kauttaan olen saanut pari asiakastakin ja olenpa joskus tuurannut häntä jotta saanut lomailla pari päivää. Meillä yhteistyö pelaa ja yhteydenpitomme koskee tasan työkuvioita. Muita yhteistyökumppaneita minulla ei ole. Ei kaikkien kanssa hommat toimisi näin hienosti. Ja tämänkin yhteistyön aikana minulla on täysi oikeus kieltäytyä jos joku työtarjous ei miellytä tai on jotain muuta estettä. Se on yrittäjyyden paras etu. Kukaan ei sanele minulle, miten minun täytyy toimia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kurki kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri tuosta syystä päädyin yksityisyrittäjäksi. Onneksi on ala jolla se on helposti mahdollista ja löytyy yrittäjäluonnettakin.
On toki vastuuta, mutta voi taivas miten ihanaa on kun ei tarvitse sietää tuota kaksinaamaisuutta!
En ole koskaan kokenut mitään poltetta yrittäjyyttä kohtaan. Mutta kun on pyörinyt tuolla työelämässä 15 vuotta (muiden renkinä), niin on alkanut käymään mielessä, että olisi oikeastaan lottovoitto saada oma yritys, jolla tulisi toimeen. En edes haaveile satumaisista rikkauksista, pelkkä toimeentulo riittäisi.
Lähde rohkeasti kohti unelmia. Yrittäjyyskurssilla voisit saada hyödyllistä tietoa koskien yrittäjyyttä. Elämä on liian lyhyt renkeilyyn.
Täysin samaa mieltä aloittajan kanssa! Minulle työelämä maksoi mielenterveyteni. En olisi ikinä uskonut miten paljon ihan silkkaa, synkkää pahuutta löytyy aivan tavallisista ihmisistä. Pomolle suoranaisesti valehdellaan selän takana, mitään mahdollisuuksia ei ole puolustautua. Yhtenä esimerkkinä.
Työhaluja olisi kyllä ollut. Nyt tulen kalliiksi yhteiskunnalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pahinta on kun lähin esimies haukkuu työntekijöitään muille työntekijöille.Kertoo lähes aina kaikkien sairauspoissaolojen syyt muille työntekijöille...ym
Vierailija kirjoitti:
Pahinta on kun lähin esimies haukkuu työntekijöitään muille työntekijöille.Kertoo lähes aina kaikkien sairauspoissaolojen syyt muille työntekijöille...ym
Tuo sairaspoissaolojen kertominen muille työntekijöille on laitonta ja pitäisi johtaa potkuihin, jos sen vie eteenpäin.
Ps. Kannattaa hankkia vedenpitävät todisteet asiasta ja toimia sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Winkster kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pahinta on kun lähin esimies haukkuu työntekijöitään muille työntekijöille.Kertoo lähes aina kaikkien sairauspoissaolojen syyt muille työntekijöille...ym
Tuo sairaspoissaolojen kertominen muille työntekijöille on laitonta ja pitäisi johtaa potkuihin, jos sen vie eteenpäin.
Ps. Kannattaa hankkia vedenpitävät todisteet asiasta ja toimia sitten.
Syiden kertominen siis.
onneksi olkoon AP. olet tavannut todennäköisesti narsistin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko tää niitä naisten ongelmia? Meillä miehillä on hyvä yhteishenki.
Vierailija kirjoitti:
Etätyö on ollut ihan parasta. En tiedä hittojakaan mistä puhutaan🤣
Minäkin viihdyn erinomaisesti etätöissä. Voin paremmin sekä fyysisesti että henkisesti ja saan enemmän aikaiseksi. Ja kuten ap niin myös minä olen saanut pettyä eräisiin kollegoihin ja ylipäänsä siihen, miten työyhteisöt toimivat. Tällainen "etäjäsenyys" sopii minulle mainiosti.
Vierailija kirjoitti:
Onko tää niitä naisten ongelmia? Meillä miehillä on hyvä yhteishenki.
Mun kokemuksen mukaan miehet olivat vielä pahempia kantelupukkeja kuin naiset.
Esitetään jotain raavaita työmiehiä "hyviä jätkiä" kahden kesken ja kun silmä välttää, niin puukkoa isketään selkään niin pirusti.
Vierailija kirjoitti:
Onko tää niitä naisten ongelmia? Meillä miehillä on hyvä yhteishenki.
Minä olen työskennellyt nyt seitsemän vuotta työpaikassa, jossa miehiä on ihan pari yksittäistä ja valtava enemmistö naisia, ja tämä on epäilemättä kivoin ja lämminhenkisin työyhteisö missä olen koskaan ollut. Muistetaan toistemme syntymäpäivät, kysytään kuulumiset ja tsempataan toisiamme työn lomassa eteenpäin. Melkein kuin olisin saanut toisen perheen.
Nuorempana sen sijaan työskentelin ravintola-alalla, ja siellä ilmapiiri oli aivan hirveä nimenomaan miespuolisten esimiesten takia. Joka päivä asiattomia kommentteja, räyhäämistä, kiroilua, sättimistä ja usein suoranaista ahdisteluakin. Tarjoilijat juoksivat salissa niska limassa samalla kun miehet istuivat takapihalla tupakalla, naureskelivat keskenään ja kiusasivat silmätikuiksi nostamiaan alaisia. Mutta joo - varmaan he kokivat, että heillä oli hyvä meininki keskenään, voin kuvitella! Kenelläkään muulla ei kyllä ollut.
En kyllä silti kuvittele, että kaikki miehet olisivat tuollaisia. Jostain syystä palstamiehet sen sijaan tuntuvat aina vetävän sen johtopäätöksen, että yksi huonosti käyttäytyvä naisten joukko = kaikki naiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri tuosta syystä päädyin yksityisyrittäjäksi. Onneksi on ala jolla se on helposti mahdollista ja löytyy yrittäjäluonnettakin.
On toki vastuuta, mutta voi taivas miten ihanaa on kun ei tarvitse sietää tuota kaksinaamaisuutta!
Eikö sulla ole yhteistyökumppaneita? Itse olen vain toimihenkilö pienessä yrityksessä, miesvaltainen ala, ja kaksinaamaisuutta on valtavasti! Yleensä se mielin kielin oleminen liittyy siihen, että saisi urakoita, mutta toisille näitä päättäjiä haukutaan.
Samalla alalla myös yritystoimintaa pitävän kanssa tehdään yhteistyötä satunnaisesti, hänen kauttaan olen saanut pari asiakastakin ja olenpa joskus tuurannut häntä jotta saanut lomailla pari päivää. Meillä yhteistyö pelaa ja yhteydenpitomme koskee tasan työkuvioita. Muita yhteistyökumppaneita minulla ei ole. Ei kaikkien kanssa hommat toimisi näin hienosti. Ja tämänkin yhteistyön aikana minulla on täysi oikeus kieltäytyä jos joku työtarjous ei miellytä tai on jotain muuta estettä. Se on yrittäjyyden paras etu. Kukaan ei sanele minulle, miten minun täytyy toimia.
Ei mitään sidosryhmiä tai vaikeita asiakkaita?
Vierailija kirjoitti:
Onko tää niitä naisten ongelmia? Meillä miehillä on hyvä yhteishenki.
Aika monella miesvaltaisellakin alalla on tuota.
Samoiten kaikki pahimmat kohtaamani marttyyrit ja juoruilijat työpaikoilla ovat olleet miehiä.
Mun "suulla" on kyllä myös puhuttu vaikka minkälaista läpiä päähänsä. Joiltakin se vaan tulee luonnostaan.