Pelkään inhoavani vauvan liikkeitä
Tiedän pelkoni olevan tosi hassu, mutta olen aina vältellyt lapsi-aihetta sen vuoksi, että pelkään etten kestäisi raskausaikaa. Inhoan yli kaiken esimerkiksi elohiirtä ja ajatus siitä, että vatsassani möyrisi elävä olento monen kuukauden ajan puistattaa tosi paljon. Kuvailkaa kiltit, mihin liikkeiden tunteminen olisi verrattavissa ja onko se oikeasti tosi epämukavaa. Olen jo vakavissani alkanut harkita, etten haluaisi biologisia lapsia ollenkaan, sillä pelkään tuota asiaa niin.
Kommentit (2)
Sitä ei voi sanoin kuvailla. Ne on yhtaikaa voimakkaita (ainakin loppua kohden) mutta ei tunnu yhtään kipeältä tai pahalta.
vauva on niin pieni ja voimia kuitenkin pienissä rajoissa niin vähän, ottaen huomioon lapsivesi ja rajallinen tila että liikkeet ei mitenkään voi tuntua ilkeiltä.
Toki tunnet kovempaa liikkeet jos vauva potkii vaikka virtsarakkoa tai kylkiluita mutta on aivan turha pelätä niiden ottavan kipeää.
Oman lapsen liikkeet on ihanaa ja ihmeellisimpien asioiden joukossa mitä nainen voi kokea.
Nyt jälkikäteen varsinkin muistelen kaiholla omieni liikkeitä. Ihan tässä silmä kostuu. :,)
No voi ihme, ei sitä kannata pelätä. Eikä niitä voi elohiireenkään verrata. Lapsen liikkeet tuntuvat hyvältä, ihanalta, ihmeelliseltä. Ja raskauden loppuvaiheessa ehkä tukalaltakin.