Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Mikä minulla voisi olla vikana? Välttelen töihin hakemista koska sosiaaliset kontaktit ei suju.
11.01.2022 |
Olisin ahkera tekemään töitä ja olen monessakin paikassa ollut mutta noidankehä on valmis koska en osaa kommunikoida kunnolla toisten kanssa ja olen hiljainen. Tämän takia olen monesti jäänyt töistä pois jne. Itseäni tämä häiritsee valtavasti, en tiedä muista.
Kommentit (16)
Itse olen noin nelikymppinen. Hyvin rikkonainen työhistoria ja opiskelin aikoinaan ammatin mutta hyvin vaikeaa se oli juuri näiden ongelmien takia. Vieläkään ei tiedä mikä olisi se oma juttu. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minullakin on rikkonainen CV ja sekin hävettää työnhaussa. Olen opiskellut paljon koska silloin saan piileskellä omassa rauhassa. T. 2
Samoin tunnen et parempi pysyä pois työelämästä kun en kelpaa tälläisenä
Vierailija kirjoitti:
Onko kukaan löytänyt ratkaisuja tällaiseen?
T. 2
Menin töihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinulla voi olla jokin persoonallisuushäiriö tai jotain muuta ongelmaa. Hankkiutuisin mielenterveyden ammattilaisen luo miettimään ongelman syitä, Jostain se johtuu. Mulla ongelmat johtuu skitsotyypistä jonka eräs oire on huonot sosiaaliset taidot ja se ettei ole kavereita
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ihminen on introvertinpää tyyppiä ja hiljainen, se ei tarkoita, että hänen mielessään on vikaa. Itsekin kärsin ongelmasta, olen työyhteisössä arka ja melko hiljainen, toiset naiset ovat enimmäkseen äärimmäisen ekstroverttejä. Ja olen hoitoalalla. Mutta jotain työtä on munkin tehtävä ja 50-vuotiaalla naisella ei ole hirveästi vaihtoehtoja, olin useita vuosia työttömänä ja vaihdoin sitten alaa. Jännitän usein toisten hoitajien seurassa, mutta kyllä pystyn kommunikoimaan riittävästi hoidettavien seurassa.
Menen helposti lukkoon tilanteissa koska aivot ei yksinkertaisesti keksi mitään sanomista. Ihan lyö tyhjää..
En pidä että kukaan katsoo kun työskentelen. Se vaivaannuttaa ja itsekään en pidä siitä jos joudun katsomaan ihmisiä silmiin. Se jotenkin häiritsee jos toinen katsoo liian pitkään silmiin. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ottaisin mieluusti työkaverikseni hyvän työntekijän vaikkei sosiaalisia taitoja ns olisikaan. Rohkeasti eteenpäin vain. Eivätkä ne sosiaalisesti taitavatkaan aina niin täydellisiä ole. Kaikenlaisia meitä tarvitaan, ja todellakin sen hyvän työntekemisen moni arvottaa työelämässä edelle.
Entä jos työpaikalla ihmissuhteet on se rasittavin tekijä? Uuvun ihmisistä, en itse työstä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se aina ujoudesta johdu vaan siitä ettei siedä ihmisiä. 99% ihmiskunnan ongelmista johtuu ylisuurista itsekkäistä egoista. Yksin on kuitenkin vaikea tehdä työtä. Ehkä joku lapin kullankaivaja siihen pystyy.
Vika ei ole aloittajassa, vaan nykyisessä työelämässä. Tiimihenkeä ja kaikenmaailman palaverihömppää arvostetaan ammattitaidon kustannuksella. Jokunen vuosikymmen sitten arvostettiin introvertteja ja hyvinkin omalaatuisia erakkotyyppejä, jotka kuitenkin osasivat työnsä.
Kyllä tämäkin trendi vielä loppuu, kun sosiaalisesti ovelien kiipijöiden kuplat yksi toisensa jälkeen puhkeavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kavereita löytyy, tyttöystävä löytyy, töitä tykkään tehdä mutta töitä en tykkää hakea. Hakutilaisuus on ärsyttävä herra ja orja -tilanne, jossa orjan pitää todistaa olevansa työn arvoinen.
Kyllä niiden töiden pitäisi poltella siellä työnantajan taskussa niin, ettei töitä anneta vain kavereille ja niille, jotka mielistelee kuin olisivat töiden lisäksi kavereiden tarpeessa...
Alue: Aihe vapaa
Mulla sama. Olen etsinyt pitkään sitä "omaa juttua" mutta nyt 40-vuotiaana alan uskoa, ettei sitä olekaan ja kelpaisi jokin työ missä ei joutuisi kiusatuksi.