Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko työpaikan saamatta jääminen hiljaisuuden takia syrjintää?
11.01.2022 |
Mietin kun itsellä on taloushallinnon alalla moni työpaikka jäänyt saamatta hiljaisen luonteeni takia. Työni hoidan aina todella hyvin, olen tarkka, luotettava ja tunnollinen eli kaikki ominaisuudet mitä näissä hommissa pärjäämiseen vaaditaan, mutta sitten haastatteluissa nousee esiin persoonallisuus.. Monesti on sanottu esim että työyhteisömme on tällainen ”nopeatempoinen” ja itse olen sinne liian rauhallinen. Eikö se ole jollain tapaa syrjintää? Miksei anneta edes mahdollisuutta näyttää että pystyy pärjäämään työssä yhtä hyvin kun ekstrovertti hakija? Monesti työhaastattelu tilanne jo on niin stressaava että tulee sen takia annettua ujo ja jännittynyt vaikutelma joka sitten ajanmyötä karisee kun on päässyt työssä vauhtiin ja tutustunut ihmisiin. Eikö ole syrjintää että tehdään hakijan olemuksen perusteella johtopäätökset ja jätetään sen takia valitsematta työhön johon olisi aivan pätevä? Eihän ihmisiä saa syrjiä minkään muunkaan perusteen takia vaikka iän, sukupuolen tai rodun.
Kommentit (13)
Ehdottomasti on! Ei voi vaan työllistää suunsoittajia ja räväkköjä ihmisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No ei todellakaan ole.
Jatkan: tehtävään sopiminen ei todellakaan tarkoita vain sitä että sulla on esim. koulutus ja kokemusta. Osa sopivuutta on se miten henkilö istuisi tiimiin ja työpaikan ilmapiiriin, antaako itsestään aktiivisen ja asioihin itsenäisesti tarttuvan kuvan vai osaavan mutta aloitekyvyttömän ja työyhteisöstä eristäytyvän kuvan. Jälkimmäistä en ikinä palkkaisi tiimiini jossa huumori ja keskinäinen luottamus on erittäin tärkeitä.
Työpaikkaan etsitään yleensä parasta mahdollista henkilöä, jonka ominaisuudet matchaavat kyseiseen rooliin. Esim.esimiestyössä ujous ja hiljaisuus voi olla haitta, jos rooli vaikka edellyttää kykyä pystyä puhumaan isommissa kokouksissa.
Jos siis löytyy kandidaatti, jonka kokemus, kyvyt ja persoona vastaavat kaikilta osin vaatimuksia, miksi se olisi syrjintää valita juuri häntä?
Nyt pitää taloushallinnossakin olla stailattu ja esiintymiskykyinen ja itsevarma niin kuin Tytti Yli-Viikarin esimerkki osoittaa.
2 ja 3 jatkaa vieläkin 😁: olen muuten erittäin introvertti itse mutta toimin silti projektipäällikkönä ja vedän tiimiä isossa yrityksessä. Introverttiys ei tarkoita sitä ettei pärjäisi tuollaisissa tehtävissä. Introverttiys on täysin eri asia kuin ujous.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mm Barack Obama on introvertti. Trump luultavasti extrovertti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juu totta kai otetaan ihan jokainen kokeilemaan vaikka eivät osaisi osaamisestaan ja työtavoistaan kertoa.
Ei ole. Työnantaja ottaa sellaisen tyypin kuin haluaa ja tarvitsee. Ei niitä töitä ansioluettelolla tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nopeatempoisuus ei tarkoita mitään suulautta ja jatkuvaa pölpötystä ja puhumista eikä pulinaa.
Se tarkoittaa sitä, että tilanteet vaihtelevat nopeasti, joustavuutta, kykyä siirtyä tehtävästä toiseen nopeasti.
Että hommat sujuvat eikä jäädä nysväämään, että hoksottimet toimivat ja ovat terässä.
Aloittajan logiikalla jokainen pitäisi palkata, muutoin syrjii jokaista, jota ei valittu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis mitä hemmetin urpoja tähänkin on vastannut?
Ap:lle tiedoksi, totta kai on syrjintää. Seurallisuus eli sosiaallisuus (tai puheliaisuus) ei ole välttämättä sama kuin sosiaaliset taidot.
Suomalaisilta työnantajilta vaan jää tämä pointti yleensä ymmärtämättä. Ja nämä samat ihmiset sitten ihmettelee, kun on paljon työelämästä syrjäytyneitä/ syrjäytettyjä.
Gee, I wonder why.
Alue: Aihe vapaa
No ei todellakaan ole.