Lue keskustelun säännöt.
Miten pystyisin luovuttamaan parisuhteen parannusyrityksiin liittyen?
06.05.2015 |
Tuntuu ettei mies edes tajua mistä puhun, kun valitan tyytymättömyyttäni suhteeseen, seksin määrään ja laatuun jne. Ei halua puhua asiasta, vaan vaikenee itselleen epätyypillisesti tai vaihtaa vain puheenaihetta tai sanoo, että emmekö voisi vain olla.
Kommentit (8)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joku ulkopuolinen apu voisi tehdä hyvää. Mun mielestä huonossa parisuhteessa on järkeä olla ainoastaan siinä tapauksessa, että molemmat on halukkaita tekemään muutoksia ja saamaan asiat taas kuntoon. Olisin todella loukkaantunut, jos mulla olisi paha olla, ja mies toivoisi, että "voitaisiin vain olla" siitä huolimatta! :O Ero tai parisuhdeterapia(tmv.) olisi mun tarjoamat vaihtoehdot.
Luovuttaminen on helppoa. Lopetat vaan asiasta puhumisen enää miehelle, kun kerran itsekin tiedät että ei se auta vaan työntää vaan miestä entistä kauemmas. Seksipuolta voit hoitaa enemmän itse apuvälineiden avulla, jos kerran halunne eivät ainakaan tässä elämäntilanteessa kohtaa. Aika harvoin ne pitkässä suhteessa aina kohtaa niin että molemmat haluavat saman verran.
No mielestäni jossain vaiheessa on pakko luovuttaa. Itse varmaan tekisin niin, että napakkaan mutta rauhalliseen sävyyn ilmoittaisin miehelle, etten ole onnellinen ja meidän on syytä keskustella. Jos hän haluaa jatkaa parisuhteessa kanssani, hänen _on_ voitava keskustella ja puhua asioista, jotka painavat mieltäni. Sitten vain ilmoittaisin, että huomenna illalla aiot tehdä jotain hyvää iltapalaa teille molemmille ja samalla haluat, että keskustelette asioista ja teette jonkinlaisia suunnitelmia tulevaisuuden varalle. Kehottaisin miestä pohtimaan omalta osaltaan, mitä hän haluaa ja millaisiin asioihin hän on valmis parisuhteenne eteen. Vinkkaisin tässä vaiheessa jo, että miettii myös parisuhdeterapian mahdollisuutta. Sen jälkeen antaisin asian olla ja miettisin itse millaisia muutoksia haluaisin ja millaiset olisivat realistiset tavoitteet.
Seuraavana iltana kattaisin olohuoneeseen vaikka piknikin (ruokapöytä liian virallinen paikka) viinipulloineen ja pyytäisin miestä syömään. Aloittaisin kysymällä mitä ajatuksia hänellä on parisuhteestanne tmv. Sen jälkeen rauhallinen mutta toimintaa vaativa ote keskusteluun. Älä anna periksi ennen kuin teillä on muutama juttu molemmilla, mitä voitte lähteä toteuttamaan arjessa. Miettikää yhdessä jotain konkreettisia keinoja kuten pariterapiassa käyminen, hotelliyö, sopikaa mikä olisi sopiva seksinmäärä esim. kerran viikossa jne. Pidä omat toiveesi realistisina.
Jos miestä ei vain kiinnosta, antaisin olla. Hän on valintansa tehnyt. Itse alkaisin pakkaamaan laukkuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.05.2015 klo 10:58"]Luovuttaminen on helppoa. Lopetat vaan asiasta puhumisen enää miehelle, kun kerran itsekin tiedät että ei se auta vaan työntää vaan miestä entistä kauemmas. Seksipuolta voit hoitaa enemmän itse apuvälineiden avulla, jos kerran halunne eivät ainakaan tässä elämäntilanteessa kohtaa. Aika harvoin ne pitkässä suhteessa aina kohtaa niin että molemmat haluavat saman verran.
[/quote] Näin teen, mutta ei se helppoa ole kun sekin vaihtoehto ahdistaa, etenkin kun elämässäni ei nyt ole juuri muuta sisältöä kuin vauvanhoito. En myöskään enää koske mieheen millään tavalla enkä puhu mistään omista asioistani. Viimeksi kun yritin halata se juoksi karkuun. Seliteli vain että silloin ei ollut sopiva hetki. Ap
Kuvio meene siis niin, että mies selvästi kokee kaiken aiheeseen liittyvän puheen syytöksenä ja painostuksena, mikä entisestään vähentää saamaani huomiota ja miehen seksihaluja. Joten en oikeasti voi kuin luovuttaa. Ap