Lihansyönti on alkanut ällöttää
Ajatus eläimen lihan puremisesta ja sen muhimisesta päiväkausiakin vatsassa todella ällöttää mua. Oon joskus ollutkin pari vuotta kasvissyöjä mutta en ollut silloin perheellinen. Nyt mulla on mies ja neljä lasta. Kuinka sujuu systeemi jossa vain yksi perheenjäsen on kasvissyöjä? Onko hankalaa? Kertokaa kokemuksia, kiitos!
Kommentit (6)
Joo minuakin ällöttää, kun mietin kaikkia niitä hermosyitä ja myeliinituppia ja synapseja ja verisuonien epiteelisoluja joita siinä tulee samalla syötyä.
Ällöttää kauheasti. Mutta tykkään silti liharuokien mausta.. :|
Minua ällötti sama ajatus ennen kuin aloin kasvissyöjäksi. Ruumiin pureskelu oli todella kuvottava ajatus. Ja samalla kun miettii, millaisissa oloissa tuotantoeläimet joutuvat olemaan.
On sujunut hyvin, kun olen ovo-lakto-vegeillyt sen 18 vuotta. Alussa tein joitakin vuosia inhoten jkv liharuokia (jauhelihasta), sittemmin en siitäkään. Jos ei perheelle kelpaa, niin ovat syömättä, tämä on mun periaate. Mutta ei ole tarvinnut olla tiukkana, kun on kelvannut hyvinkin! Pari vuotta sitten olen alkanut vegaanisiksi, ja teen vain vegaanisia ruokia, ja edelleen kelpaa hyvin. Tiedoksi; eivät ole mitään raakaruokaa, herneenversoja, ituja ja porkkanoita, mikä vegaaniudesta asiasta tietämättömälle tulee mieleen, vaan teen jopa parempia ja monipuolisempia ruokia kuin kasvissyöjänä, kun on ollut vähän pakko opetella sen sijaan, että pyörittää aina niitä tuttuja samoja ruokia. Ja siis on olemassa kasviskermat, kookoskermat ja muut muheuttajat, eli ei tosiaan mitään mautonta tai kuivaa ruokaa.
No mutta tämä ei koskenut aloittajaa, koska et puhunut vegaaniudesta. :) Mutta myös vegenä pääsee minusta hyvin helpolla, kaiken maailman herkullisia reseptejä on netti väärällään. Myös proteiinia saa vaivatta kasvisruoasta, kun vähän ottaa selvää (linssit, tofu, pavut yms.).
Tsemppiä kokeiluun ja onnea, jos päätät sille tielle lähteä! Se on vain valinta ja vain ruokaa - mutta ilman huonoa omaatuntoa. :)
Mua ällötti jo lapsena lihansyönti. Häpesin asiaa, sillä en tuntenut ketään muuta samoin ajattelevaa. 20-vuotiaana kotoa pois muutettuani tajusin, ettei mun olekaan pakko syödä lihaa. (Tosin syön kalaa). Tästä on aikaa jo 15 vuotta. Nyt on mies ja lapset, lihansyöjiä. Kyllähän se usein menee niin, että mä syön muuta ruokaa kuin muut. Tai sit jätän siis sen lihan vain ottamatta. Ei vain pysty.
Jätä se sika. Ihminen on syönyt lihaa tuhansia vuosia ja hyvin pyyhkii...
Joo, ei ole kiva olla kävelevä hautausmaa.
Tarvitseeko muun perheen saada lihaa joka aterialla? Minä asun lihaasyövän henkilön kanssa ja hän syö mielellään tekemiäni kasvisruokia. Jos kaipaa lihaa niin syö muualla tai ottaa lisukkeeksi leikkelettä tai tekee ruoan itse. Minulla ei ole velvollisuutta kokkailla lihaa jos en halua.
Lapsille kasvisruoat yleensä maistuu, mutta monesti mies tekee asiasta numeron ja siitä lapsetkin ottavat mallia.
Kokeile jotain herkkuruokia, esim. kasvislasagnea. http://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/ruoka/reseptit/herkuttelijan_kasvislasagne
pitäisi maistua nirsoimmallekin lihansyöjälle
muita ideoita:
kasvissosekeitot tuoreiden sämpylöiden kanssa(lihansyöjä voi ottaa leikkeleen jos on hankalaa)
tortillat kasvistäytteillä(lihavaihtoehdon voi myös tehdä)
intialainen ruoka
falafelit ja muut maukkaat papupyörykät