miksi miehelle on tärkeämpää pelastaa oma nahka kuin olla rehellinen?

Anteeksi kappaleiden puuttuminen. Ei onnistunut puhelimella kirjoittaessa.

Ja joo, joku voi sanoa että miehellä on ehkä valheita muustakin sitten ja olen kieltämättä miettinyt asiaa vakavastikin. En vain oikein tiedä miten lähteä ratkaisemaan tilannetta.

Ap

[quote author="Vierailija" time="05.05.2015 klo 14:32"]

Niin, otsikossapa se tulikin. Mieheni valehtelee "pikku jutuista" ja esittää minun silmiini kai parempaa ihmistä kuin onkaan. Jos esimerkiksi pyydän häntä käymään kaupassa ja tuomaan maitoa, mutta maito unohtui ja hän joutui käymään matkan varrella sitä toisesta kaupasta hakemaan, väittää hän ostaneensa sen silti vain sieltä ekasta kaupasta eikä muualla ole käynytkään. Satuin tämän huomaamaan ihan vain siitä että kahta eri kaupan ruokakassia kantoi tullessaan mukanaan. Hän väittää että suutun todella pienestä, mutta enhän minä suutu siitä että hän herranjestas käy toisessakin kaupassa, vaan että hän itse valehtelee mitä oudoimmista asioista. Ymmärtäisin kyllä pienen valkoisen valheen tietysti silloin tällöin, mutta tämä jatkuva älytön valehtelu pikkuasioista alkaa jo ihmetyttää. Toistunut on tosiaan moneen otteeseen. Onko tätä teillä muillakin ja oletteko saaneet selville mistä johtuu? Mies on sanonut itse vielä että typerää valehdella ja tosi huono omatunto kun eihän ole mitään "omaa nahkaa pelastettavana" tällaisissa asioissa. Mitä valehdeltavaa näissä ylipäätään on?

[/quote]

En jaksanut lukea

Mies ostaa kaupan muovikasseja? Jestas. Jätä se.

Oon tosissani.

Mun exä oli tuollainen. Ei siinä mitään, mutta sitten kun tuli ihan niitä oikeita ongelmia, niin sen säätämisen ja valehtelun määrä oli jäkyttävä. Eikä mistään tietenkään tullut enää mitään. Meinasin tulla hulluksi kun kaikki asiat olivat kuulema ihan eri tavalla kuin mitä minä ne ymmärsin. Erohan siitä tuli ja paljastui ne loputkin valheet. En usko että exäni oli mitenkään paha. Ehkä vähän tyhmä. Ja mikä lie lapsuudentrauma tuollainen, ettei kykene olemaan sitä mitä oikeasti on ja varmuuden vuoksi koko ajan pelastaa itseään. OIkea ongelma tuo on silloin, kun pitäisi oikeasti ottaa vastuu jostakin. Luulen että monet miehet ovat tuollaisia. Itse en ikinä enää rupea suhteeseen tuollaisen paskahousun kanssa.

[quote author="Vierailija" time="05.05.2015 klo 14:40"]Mun exä oli tuollainen. Ei siinä mitään, mutta sitten kun tuli ihan niitä oikeita ongelmia, niin sen säätämisen ja valehtelun määrä oli jäkyttävä. Eikä mistään tietenkään tullut enää mitään. Meinasin tulla hulluksi kun kaikki asiat olivat kuulema ihan eri tavalla kuin mitä minä ne ymmärsin. Erohan siitä tuli ja paljastui ne loputkin valheet. En usko että exäni oli mitenkään paha. Ehkä vähän tyhmä. Ja mikä lie lapsuudentrauma tuollainen, ettei kykene olemaan sitä mitä oikeasti on ja varmuuden vuoksi koko ajan pelastaa itseään. OIkea ongelma tuo on silloin, kun pitäisi oikeasti ottaa vastuu jostakin. Luulen että monet miehet ovat tuollaisia. Itse en ikinä enää rupea suhteeseen tuollaisen paskahousun kanssa.
[/quote]

Siis pistit sanoiksi ne loput mitä olen ajatellut ja myöskin huomannut tässä suhteessa jo. Niinsanottuja oikeita ongelmia ei ole vielä ollut hirveän paljon, mutta silloin kun on niin salailu niissäkin on ihan ihmeellistä ja valehdellaan minkä keritään. Jos ongelmia olisi enemmänkin selvitettävinä niin eivät ne tuon kanssa juurikaan selviäisi.

Ap

Jeesus sentään. Jos meen kauppaan hakemaan paria tavaraa, joista unohdan yhden, jonka sitten nappaan mukaan vaikka kioskilta, niin en todellakaan selittele mitään. En edes käy/kävisi aiheesta minkään valtakunnan keskustelua.

m37

Ihan samoja kokemuksia täälläkin. Valehtelu on miehillä ulottunut pikkuasioista ("ei siellä ollut juustoa") isoihin asioihin ("en missään vaiheessa kieltänyt olevani varattu, en sanonut mitään, olet kuvitellut kaiken päässäsi").

En tiedä mistä johtuu, mutta kierrän nämä tyypit kaukaa. Ovat mielestäni sairaita.

Mun mies on luotettava eikä ole ainakaan jäänyt kiinni valehtelusta.
Miten voit olla tuollaisessa suhteessa? Mun mielestä yksi suhteen peruskallioista on luottamus. Rakkaus ei mitenkään riitä, jos toinen valehtelee jo pikkuasioista. Kuinka kamalaksi asiat menevätkin, jos tulee oikeita ongelmia...
Sinuna mä harkitsisin eroa. Toki keskustelisin ensin miehen kanssa ja kertoisin mitä ajattelen ja mitä meinaan tehdä.

[quote author="Vierailija" time="05.05.2015 klo 14:49"]Jeesus sentään. Jos meen kauppaan hakemaan paria tavaraa, joista unohdan yhden, jonka sitten nappaan mukaan vaikka kioskilta, niin en todellakaan selittele mitään. En edes käy/kävisi aiheesta minkään valtakunnan keskustelua.

m37
[/quote]

ei asioista tarvi mitään erityistä keskustelua tarvitse vääntää. taas joku joka haluaa tahallaan ymmärtää asiat väärin.

tutullani oli samankaltainen tapaus, erona vaan että valehtelija oli vaimo ja syynä alkoholismi. juttuja kuten "tämä viini on saatu lahjana" kuuli erittäin erittöin paljon. hyvin ikävä ongelma mielestäni, en tiedä mikä avuksi.

Samojen asioiden kanssa kamppailen, eivätkä valehdellut jutut enää ole noin arkipäiväisiä vaan ihan systemaattista monen kuukauden kestävää valehtelua ja piilottelua jossa on myös kaverinsa mukana. Nyt alkaa pikkuhiljaa selviämään asioita mistä on valehdellut ja tää on kuin vetäisi maton jalkojen alta, en mä edes tunne kumppaniani enää. Millainen suhde se on, että pitää epäillä kaikkea toisen sanomaa. Ihan kamalaa. :( ero jatkuvasti mielessä, yritän toteuttaa heti kun on tarpeeksi omia voimia...

[quote author="Vierailija" time="05.05.2015 klo 14:58"]Samojen asioiden kanssa kamppailen, eivätkä valehdellut jutut enää ole noin arkipäiväisiä vaan ihan systemaattista monen kuukauden kestävää valehtelua ja piilottelua jossa on myös kaverinsa mukana. Nyt alkaa pikkuhiljaa selviämään asioita mistä on valehdellut ja tää on kuin vetäisi maton jalkojen alta, en mä edes tunne kumppaniani enää. Millainen suhde se on, että pitää epäillä kaikkea toisen sanomaa. Ihan kamalaa. :( ero jatkuvasti mielessä, yritän toteuttaa heti kun on tarpeeksi omia voimia...
[/quote]
Eroa! Tuollainen syö sua niin paljon, että olet täysin rikki kohta.

[quote author="Vierailija" time="05.05.2015 klo 14:58"]Samojen asioiden kanssa kamppailen, eivätkä valehdellut jutut enää ole noin arkipäiväisiä vaan ihan systemaattista monen kuukauden kestävää valehtelua ja piilottelua jossa on myös kaverinsa mukana. Nyt alkaa pikkuhiljaa selviämään asioita mistä on valehdellut ja tää on kuin vetäisi maton jalkojen alta, en mä edes tunne kumppaniani enää. Millainen suhde se on, että pitää epäillä kaikkea toisen sanomaa. Ihan kamalaa. :( ero jatkuvasti mielessä, yritän toteuttaa heti kun on tarpeeksi omia voimia...
[/quote]

Eroa niin pian kuin on vain mahdollista :/ mitä nopeammin sen parempi.
Ap:lle sama neuvo jos alkaa tilanne näyttämään yhtä pahalta.

[quote author="Vierailija" time="05.05.2015 klo 14:49"]Jeesus sentään. Jos meen kauppaan hakemaan paria tavaraa, joista unohdan yhden, jonka sitten nappaan mukaan vaikka kioskilta, niin en todellakaan selittele mitään. En edes käy/kävisi aiheesta minkään valtakunnan keskustelua.

m37
[/quote]
Jep. Aivan absurdi tilanne. M33

Nosto

Millaisessa kodissa miehesi on kasvanut? Kuulostaa siltä, että hyvin autoritäärisessä ja ankarassa, ja on opetellut silmänpalvojaksi välttääkseen vanhempien suuttumista ja rangaistuksia. Miehesi tarvitsisi mielestäni terapiaa, ei tuollainen millään tasolla ole normaalia saati että liittyisi y-hormoniin!

Munkin mies tekee samaa. Mikään, mitä hän alussa itsestään ja historiastaan kertoi ei pidäkään paikkaansa tai olen käsittänyt ne väärin. En tiedä yhtään mihin uskoa, ja nyt mies käyttäytyy kuin mitään ei olisi koskaan tapahtunutkaan. Hän syyttää mua hulluksi ja mustasukkaiseksi ja väittää etten pysty ottamaan vastuuta mistään, vaikka hänen päänaukomisensa takia tässä ollaan. Ahdistaa.

Kaikki tuntemani miehet tekevät tuota muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Valkoisia valheita, jotta päästään, kuin koira veräjästä. En usko, että mieheni mitään suurta minulle valehtelee ja isoja asioita kertookin ihan rehellisesti. Esimerkiksi lauantaina soitin miehelleni kotimatkalla, että onko hän siivonnut. Kuulemma OLI ja pyykitkin OLI laittanut kuivumaan, mutta kun pääsin kotiin hän teki noita parasta aikaan eikä ollut jo tehnyt, kuten sanoi

En tiiä mistä johtuu mut se on tosi raivostuttavaa pidemmän päälle ja erikoinen luonteenpiirre. Exä puhu ku runeberg ja varmaan yli 50% oli ihan lööperiä. En ens alkuun tajunnut sitä, mutta jossain vaiheessa aloin kiinnittää siihen huomiota, koska sen jutut oli aina vähän erilaiset kuin edellisellä kerralla oli puhunut. Siis eihän se muistanut enää itse mitä asioita valehteli. En tiedä tekikö niin tahallaan vaiko huomaamattaan. Todennäköisesti vähän kumpaakin. 

Voi olla patologinen valehtelija tai salaa sulta jotai tai yksinkertaisesti sitä ärsyttää sun tenttaava tyyli kysellä asioista; vaikka et itse huomaa tai tarkoita pahaa niin hän saattaa kokea sun turhat kysymykset syyllistävinä. Tai se että pelkää sun ryhtyvän nalkuttamaan että olisi pitänyt hakea kaikki samasta kaupasta. Relaa.

[quote author="Vierailija" time="05.05.2015 klo 16:38"]Voi olla patologinen valehtelija tai salaa sulta jotai tai yksinkertaisesti sitä ärsyttää sun tenttaava tyyli kysellä asioista; vaikka et itse huomaa tai tarkoita pahaa niin hän saattaa kokea sun turhat kysymykset syyllistävinä. Tai se että pelkää sun ryhtyvän nalkuttamaan että olisi pitänyt hakea kaikki samasta kaupasta. Relaa.
[/quote]

Voi olla patologinen valehtelija tai voipi olla että miestä vaan ärsyttää, aivan sama kumpi silti pitäs "relaa" :D