Pitkä parisuhde ja tunteet
💔Onko täällä pitkässä parisuhteessa olevia ihmisiä? Onko teillä koskaan rakkaus/tunteet hiiipuneet/hävinneet kumppania kohtaan? Mutta ne ovat palanneet takaisin vai johtaneet eroon?🧐
Meillä se tilanne että yhteisiä vuosia 10 takana ja yhteisiä lapsia on, alle kouluikäinen ja tämä elokuinen. Arki on ollut todella raskasta ja mulla epäillään synnytyksen jälkeistä masennusta, johon oon saamassa apua ja pääsen terapiaan. Mies ei ole kotona viikolla töidensä takia, joten pyöritän meidän elämää täällä yksin. Riitoja on ollut päivittäin ja ei olla vauvan syntymän jälkeen panostettu suhteeseen ollenkaan. Ennen kutsuttiin toisiamme rakkaaksi, kullaksi. Annettiin pusuja ja haleja, oltiin sohvalla sylikkäin. Sekä aina nukkumaan mentäessä pusut ja halit. Nyt tätä ei enää ole mieheni puolelta ollenkaan koska kokee ettei halua eikä ole tunteita. Jos kysyn että haluaako sitten että minäkään en yritä, niin kuulemma ei…? Vaikea vaan yksin yrittää….
Mies alkoi muutama kuukausi sitten(vauvan syntymän jälkeen) yhtäkkiä minua kohtaan olemaan etäinen eikä seksiä ollut pariin kuukauteen eikä juurikaan puhuttu mistään vaikka kuinka yritin.
Nyt kuukausi sitten sain hänet puhumaan ja kertoi että tunteet minua kohtaan ovat loppuneet ja tuntuu että ei enää rakasta minua samalla tavalla kuin ennen. Ja on miettinyt eroa, ei ole uskaltanut sanoa ja on toivonut että tämä olisi ohimenevää, mutta jostain syystä se ei mene ohi. Sanoi että ei kuitenkaan halua erota ja haluaa yrittää vielä, tekisi mitä vain että saisi rakkauden tunteen takaisin, mutta se tuntuu vaikealta ja epäilee voiko sitä saada takaisin mitä meillä joskus oli.
Tämän jälkeen meillä seksielämä palautui/parani, ja ollaan oltu toisillemme ystävällisiä ja annettu tilaa. Eikä olla enää riidelty turhista. Mies sanoo että hänellä on kuitenkin tunteita minua kohtaan ja näkee tällä mahdollisuuden. Mutta samalla ei uskalla luvata että ”kaikki paranee” ja tunteet palaa, koska ei ole vielä kokenut sillä tavalla. Eikä uskalla suunitella ollenkaan yhteistä tulevaisuutta vaan päivä kerrallaan.
Mutta nyt itsellä ajatus on päässä päivittäin että milloinhan tässä nyt se ero sitten tulee? Tulevaisuuteen ei voi luottaa ja kuitenkin minun puolelta on enemmän yritystä ja halua olla yhdessä. Tuntuu että mies pitäisi ”päästää menemään” jotta en menettäisi järkeäni tässä odottelussa josko hän vielä mua rakastaisi…?😩 Mutta mies vakaasti haluaa olla yhdessä vielä ja katsoa palaako tunteet takaisin kun arki vähän helpottuu. Oon vaan niin rikki ja hukassa😭
Kommentit (7)
Tilanne on varmasti sinun kannaltasi vaikea, voimia. En oikein osaa neuvoa, mutta ollut hieman samantyylisessä tilanteessa ja muistan tuskan. Jotenkin ajatukset pitäisi saada muualle, mutta epävarmuuden sietäminen on vaikeaa.
Meillä oli klassisesti 14 vuoden kohdalla aika paha tilanne, miehellä virityksiä muualle ja minullakaan ei juuri tunteita ollut, paitsi ärtymys kun tiesin että hänellä on ajatukset nyt toisessa naisessa mutta ei myöntänyt mitään, suuttui jos kyselin liikaa. Nuorempi lapsi hankalassa teini-iässä jne. Erostakin keskustelimme, mutta molemmat halusivat vielä yrittää ja nyt, noin viisi vuotta myöhemmin ollaan päästy jutun yli ja tunteet on palanneet. En kyllä osaa neuvoa mitenkään, mutta halusin vain kertoa, että tällaistakin tapahtuu. Ehkä siinä on tahdosta kyse, kummankin pitää tahtoa korjata suhde.
Raskas tilanne sinulle, mutta minusta tuossa on paljon toivoa! Hyvä, että olette voineet avoimesti keskustella. Meilläkin on menty välillä tunteiden vuoristoradalla, mutta tunteet ovat palautuneet ja olenkin ajatellut että se on ihan normaalia pitkässä suhteessa.
Helpompi sanoa kuin tehdä, mutta pystyisitkö nyt keskittymään omaan hyvinvointiisi. Toisen tunteisiin et voi vaikuttaa ja miehesi varmasti tarvitsee nyt aikaa. Toisaalta sinä tarvitsisit nyt vapaata epävarmuudesta, joten voisiko sinulle voimia tuoviin asioihin keskittyminen auttaa?
Ap, tuo on lyhyt parisuhde. Miksi teitte vauvan noin huonoon suhteeseen?
Pitkässä parisuhteessa elävänä sanoisin, että yksi pitkän suhteen edellytyksiä on kyky rakastua ja tutustua kumppaniin uudelleen. Ihminen ja elämäntilanteet muuttuvat, joten on luonnollista, että välillä tunteet toista kohtaan sammuvat tai vähenevät, elämä alkaa näyttää tylsältä ja siihen haluaa muutosta tai on vaikka epävarma omista toiveista ja niitä heijastaa puolisoon.
Ehkä tärkeintä on ymmärtää, että hyvässä parisuhteessa ei aina tarvitse olla rakastunut. Riittää, että kunnioittaa kumppania ja haluaa yrittää. Tietysti jossain vaiheessa on hyvä antaa periksi ja jatkaa eteenpäin, jos tunteet eivät vain tule takaisin.
Sinuna sanoisin, että kartoittakaa ensin, miksi tilanne on teillä nyt sellainen kuin on. Voisiko se johtua osittain siitä, että mies on viikot muualla asuessaan saanut kokea "vapautta" ja lasten myötä kodin hektiseen ilmapiiriin siirtyminen vaikuttaa myös hänen tunteisiinsa sinua kohtaan. Mies ikään kuin yhdistää työlään kodin ja sinut toisiinsa, vaikka oikeasti et ole sama asia kuin arki.
Sopikaa yhdessä jokin aikaraja sille, kuinka kauan aiotte yrittää. Esimerkiksi vuosi tai puolitoista. Silloin sinun ei tarvitsisi pelätä, että milloin mies ilmoittaa lähtevänsä ja voisit vapaammin olla oma itsesi.
Kolmanneksi ehdotan, että molemmat kirjaa paperille kolme asiaa, joiden avulla haluaa lähteä etsimään, että vieläkö voisi tuntea rakkautta toista kohtaan. Ne voi olla esimerkiksi enemmän seksiä, yhteinen treffi-ilta viikonloppuna lasten mentyä nukkumaan, jolloin teette ihan arkisia juttuja yhdessä (leffa, lautapelit, ruokaa jne.), uusi yhteinen harrastus, pariterapia tai vaikka yhteinen pidennetty viikonloppumatka. Molemmat sitoudutte toteuttamaan toisen toiveita positiivisella mielellä.
Tsemppiä teille! Rakkaus on muuten siitä aika hauskaa, että jos se joskus katoaa ja tuleekin takaisin, se tulee takaisin yleensä hieman kasvaneena :)
On toivoa. Tämä ei varmaan sovi kaikille, mutta meidän avioliittoon linkeissä kuvattu menetelmä toi aivan uuden vaihteen 10 v jälkeen. Mies on rakastuneempi kuin koskaan aiemmin.
https://www.girlsaskguys.com/sexual-behavior/a29908-how-not-allowing-my…
https://www.girlsaskguys.com/sexual-behavior/a36285-why-i-don-t-always-…
Oletteko hakeneet ulkopuolista apua? On hyvä, että olette pystyneet puhumaan yhdessä asiasta, mutta ei kannata jäädä odottelemaan, että asiat muuttuvat paremmiksi itsestään. Parisuhteen hoitamiseen saa apua matalalla kynnyksellä esim. tukiparilta, toiminta on ilmaista, tukiparin saa nopeasti ja maksutta. Tukiparit on vertaisia, koulutettuja, ihania ihmisiä. Meitäkin puolison kanssa auttaneet eteenpäin. Parempi avioliitto ry on yhdistyksen nimi, josta tukipareja saa ja heillä on myös tosi hyviä parisuhdekursseja, joita voi tehdä verkossa puolison kanssa kahdestaan. Täältä löytyy, jos kiinnostaa: parempiavioliitto.fi