Kuinka paljon miesystävä saa ärsyyntyä lapsestani?
Missä menee raja, että minun pitää suuttua ärsyyntymisestä? Lapseni on vilkas ja sillä on todellakin omat kommervenkkinsä ja OSAA ärsyttää tahallaan. Kuitenkin tykkää miesystävästäni ja on tosi innoissaan hänestä aina. Ja tietysti hakee huomiota... Miesystäväni on lapseton ja ehkä hieman hämillään tästä; niinpä usein jättäytyy ulkopuoliseksi eikä tee mitään juttuja lapsen kanssa. Ja siitä se kaikki sitten lähtee... Enhän minä voi todellakaan velvoittaa miestä leikkimään isää tai kaveria lapselleni, mutta toisaalta mua ärsyttää tuo huomioimattomuus. Se jotenkin saa minutkin jäätymään.
Toisekseen, en jaksa olla enää kärppänä vahtimassa ja komentamassa lasta, ettei lapsi liikaa ärsyttäisi miestä ja hakisi koko ajan huomiota. Oon ihan uupunut ja aion ehdottaa, että ollaan tästä lähtien lapsiviikonloput erillään. En jaksa tätä jatkuvaa vahtimista ja jännittämistä. Jännitän jo siis etukäteen sitä, mitä tuo mies mahtaa ajatella riiviöstäni ja minusta.
Puhelimella kirjoitettu, kpljaot puuttunevat.
Kommentit (19)
Miten ajattelit järjestää mahdollisen yhdessä asumisen tulevaisuudessa?
Oletko varma, että tuo on sinulle oikea mies? Et ole lapseton sinkku, joten miehen on tultava toimeen myös lapsesi kanssa. Sellainenkin mies sinulle varmasti löytyy jostain, kun etsit ihan rauhassa ja hätäilemättä.
Tuo suhde ei tule toimimaan. Kokemusta on.
Jos näet että ärsyttää nimiksi et kiellä lastasi. Miten hän mies ystävääsi ärsyttää.onko lapsesi tottelematon hänelle vai käy vaan vaikka tökkimässä. Ihan kumpi tahansa on ni voitte sopia vaikka jonkun salasanan/latseen että sinä komennan lastasi jos ei miehesi siihen itse kykene..
Olen luopunut yhteenmuuttohaaveista. Mies sanoo pitävänsä meistä molemmista ja on suunnitellut yhteistä tulevaisuutta ja on kyllä siinä mielessä järkevä, että ymmärtää mitä pakettiin kuuluu.
Itse vaan olen semmoinen helposti ärtyvä ja stressaava äiti. Tuntuisi pahalta lapsen puolesta, että toinenkin aikuinen olisi samanlainen. Sen toisen pitäisi olla semmoinen pehmentäjä.
AP
Lapsen pitää saada olla lapsi. Aikuisen on kestettävä tilanne tai vetäydyttävä pois. Lapsen tulee olla sinulle etusijalla, ei miehen ärsyyntymisen estämisen. Huomioiden normaalit käyttäytymissäännöt, tietenkin. Eli ei lapsen saa antaa haistatella, repiä hiuksista jne. Kyllä sinä tiedät mitä tarkoitan. Muistathan, että aikuinen voi valita seuransa - ja uusioperheensä - mutta lapsen on elettävä niissä oloissa mitkä sinä hänelle annat. Älä vie lapsen itseluottamukselta pohjaa viestimällä edes sanattomasti, että tuo mies on äidille niin tärkeä ettet sinä lapseni saa olla oma itsesi koska mies ei sitä jaksa. Minulla on vain yksi vinkki: Ei jatkoon.
[quote author="Vierailija" time="02.05.2015 klo 18:05"]
[quote author="Vierailija" time="02.05.2015 klo 16:43"]Olen luopunut yhteenmuuttohaaveista. Mies sanoo pitävänsä meistä molemmista ja on suunnitellut yhteistä tulevaisuutta ja on kyllä siinä mielessä järkevä, että ymmärtää mitä pakettiin kuuluu. Itse vaan olen semmoinen helposti ärtyvä ja stressaava äiti. Tuntuisi pahalta lapsen puolesta, että toinenkin aikuinen olisi samanlainen. Sen toisen pitäisi olla semmoinen pehmentäjä. AP [/quote] Se vittupää on sinun itsesi väkertämä turhake. Jos hermo on noin kireällä, kysyt huoliiko isä elätin vaihteeksi riesakseen tai sitten etsitte sijaiskodin. Miesystävän ei tarvitse sinun kakarallesi edes puhua.
[/quote]
Menehän ottamaan lääkkeesi.
[quote author="Vierailija" time="02.05.2015 klo 16:43"]
Olen luopunut yhteenmuuttohaaveista. Mies sanoo pitävänsä meistä molemmista ja on suunnitellut yhteistä tulevaisuutta ja on kyllä siinä mielessä järkevä, että ymmärtää mitä pakettiin kuuluu. Itse vaan olen semmoinen helposti ärtyvä ja stressaava äiti. Tuntuisi pahalta lapsen puolesta, että toinenkin aikuinen olisi samanlainen. Sen toisen pitäisi olla semmoinen pehmentäjä. AP
[/quote]
Kannattaisi varmaan jutella teidän kaikkien rooleista mahdollisessa uusperheessä yhteenmuuton myötä, jos sellainen toteutuu joskus. Että jos mies haaveilee yhteisestä kodista, pitäisi ennen sitä opetella olemaan lapsenkin kanssa, niin että pystytte kaikki olemaan rennosti yhdessä.
Minusta tuntuu, että ap stressaa ja häiriintyy enemmän kuin se mies... Hyvä, jos miestä tuota pakettia sietää, luulotautuinen äiti, ketä deittaa.
[quote author="Vierailija" time="02.05.2015 klo 18:07"]Lapsen pitää saada olla lapsi. Aikuisen on kestettävä tilanne tai vetäydyttävä pois. Lapsen tulee olla sinulle etusijalla, ei miehen ärsyyntymisen estämisen. Huomioiden normaalit käyttäytymissäännöt, tietenkin. Eli ei lapsen saa antaa haistatella, repiä hiuksista jne. Kyllä sinä tiedät mitä tarkoitan. Muistathan, että aikuinen voi valita seuransa - ja uusioperheensä - mutta lapsen on elettävä niissä oloissa mitkä sinä hänelle annat. Älä vie lapsen itseluottamukselta pohjaa viestimällä edes sanattomasti, että tuo mies on äidille niin tärkeä ettet sinä lapseni saa olla oma itsesi koska mies ei sitä jaksa. Minulla on vain yksi vinkki: Ei jatkoon.
[/quote]
Hyvä vinkki. Varmasti myös miehen parhaaksi, ei sellainen parisuhde voi toimia, missä mies panostaa nykyiseen parisuhteeseen, nainen päättyneeseen, sitähän se lapsi edustaa.
Jäädy. Suunta on oikea. Ja lemppaa mies. Nimimerkki eräs joka jäätyi mutta jatkoi suhdetta, nyt teininä lapsella monia ongelmia koska itseluottamus meni kun tajusi ettei äidin miesystävä, sittemmin aviomies tule koskaan täysin hyväksymään vaikka kuin mielistelisi. Ja äiti tyhmä lähti vaatimuksiin mukaan. Terapiassa selvitettyä. Normaali lapsen komentaminen on eri asia, pitäähän lapsella säännöt olla, mutta kylmä torjunta miehen taholta on asia erikseen. Olisinpa minäkin osannut kuunnella itseäni ja jäätynyt lopullisesti ennen kuin oli liian myöhäistä.
[quote author="Vierailija" time="02.05.2015 klo 18:12"]Jäädy. Suunta on oikea. Ja lemppaa mies. Nimimerkki eräs joka jäätyi mutta jatkoi suhdetta, nyt teininä lapsella monia ongelmia koska itseluottamus meni kun tajusi ettei äidin miesystävä, sittemmin aviomies tule koskaan täysin hyväksymään vaikka kuin mielistelisi. Ja äiti tyhmä lähti vaatimuksiin mukaan. Terapiassa selvitettyä. Normaali lapsen komentaminen on eri asia, pitäähän lapsella säännöt olla, mutta kylmä torjunta miehen taholta on asia erikseen. Olisinpa minäkin osannut kuunnella itseäni ja jäätynyt lopullisesti ennen kuin oli liian myöhäistä.
[/quote]
Sinä ja lapsi kuulutte yhteen, mies on tässä täysin ulkopuolinen vieras ihminen. Jos lapsi ei saa olla lapsi ja sinustakin tulee kireä ja äkäinen äiti miehen ollessa paikalla niin on hyvin helppoa sanoa mitä pitää tehdä. En usko mitenkään, että suhteemme tulee kestämään vaikka lapsi ei olisikaan kuvioissa, eihän tuollaisen tumpun miehen kanssa mikään muukaan asia onnistu. Toivottavasti ette edes haaveile yhteisestä lapsukaisesta! Nyt siis pistät miehen kiertoon ja keskityt olemaan lapselle aikuinen, joka ei ole kireä ja komenteleva. Olet sen velkaa lapsellesi.
[quote author="Vierailija" time="02.05.2015 klo 17:59"]Ei miehen tarvitse sietää lastasi ollenkaan, tuskin sinäkään ilahtuisit, jos mies raahaisi joka viikonloppu jonkun ryyppyjengin mukanaan parisuhdeviikonloppua pilaamaan. Hankkiudu penikasta eroon tai etsi mies, jolla on samat rasitteet, lapseton mies ansaitsee kumppanin, joka panostaa häneen 100%, kun ollaan yhdessä. Itse olisin miehenä varmaan jo piessyt penikan hengiltä, toisaalta en noin sairaaseen viritelmään lähtisikään.
[/quote]
Oletpa julma raakalainen. Pysy vain poikamiehenä.
Mikä pakko väkisin alkaa uuteen suhteeseen jos on juuri ja juuri yli entisestä, puhumattakaan lapsista. Heilä on oikeus edes jonkinasteiseen turvallisuuteen. Kumppani kumppanin jälkeen ei ole se oikea vaihtoehto. En tuollaisen miehen mukaan lähtisi, ota joku yh-isä tai etä-isä.
[quote author="Vierailija" time="02.05.2015 klo 18:05"][quote author="Vierailija" time="02.05.2015 klo 16:43"]Olen luopunut yhteenmuuttohaaveista. Mies sanoo pitävänsä meistä molemmista ja on suunnitellut yhteistä tulevaisuutta ja on kyllä siinä mielessä järkevä, että ymmärtää mitä pakettiin kuuluu.
Itse vaan olen semmoinen helposti ärtyvä ja stressaava äiti. Tuntuisi pahalta lapsen puolesta, että toinenkin aikuinen olisi samanlainen. Sen toisen pitäisi olla semmoinen pehmentäjä.
AP
[/quote]
Se vittupää on sinun itsesi väkertämä turhake. Jos hermo on noin kireällä, kysyt huoliiko isä elätin vaihteeksi riesakseen tai sitten etsitte sijaiskodin. Miesystävän ei tarvitse sinun kakarallesi edes puhua.
[/quote] vaikka sä olet äidillesi ollutkin turha raivostuttava vittupää kakara jota äitisi katuu ja toivoisi jälkiabortin mahdollisuutta, ei normaali äiti laita jotain kyrpätelinettä lapsensa edelle. Lapset ovat tärkeysjärjestyksessä ekana, deal with it.
En halua sanoa tätä millään pahalla ja aion olla nyt rehellinen, että te tajuaistte kuinka paskamainen tilanne tuo joskus miehelle on.
Eli voisitteko te äidit käydä nämä keskustelut mielellään etukäteen tai jossain vaiheessa sen lapsen kanssa kahdestaan. Olen muutaman kerran ollut tilanteessa, jossa lapsi tahallaan ärsyttää ja kokee minut uhaksi ja luulee, että olen tullut leikkimään kotia ja uudeksi isäksi.
Yhdessä riidassa sanoin lapselle, kun hän rupesi kiljumaan, että et sinä minun isäni ole, että en ole niin kuvitellutkaan, mutta minulla on täysi oikeus sanoa sinulle jos sinä kohtelet minua todella paskamaisesti, sinäkään et tykkäisi siitä jos sinua kohdeltaisiin yhtä huonosti ja jatkuvasti auotaan päätä ja tahallaan yritetään ärsyttää.
Eli käykää nämä keskustelut teidän lastenne kanssa, ettei kaikki yhdessäolo aika mene pelkäksi riitelyksi ja se yhdessä vietetty aika on tosi paskamaista sen miehen kannalta.
Minulla kokemus, että nainen joka hyväksynyt lapseni on ollut suhteessa muutenkin toimivampi kuin semmoinen joka ärsyyntynyt lapsesta. Sinä ja lapsesi olette samantyylisiä ja miehen tulisi olla samanhenkinen jotta suhde toimisi. Jos lapsi kiukuttelee miehelle turhasta niin äidin tulee puuttua asiaan eikä vastuuta miehelle sysätä. Yhteisporukassa kaikkien tulee viihtyä keskenään.
Hankalaa jos lapsi tekee miehen ja sinun välit vaikeaksi tai mies kokee että on eri porukkaa.
Lapsi on 5v. AP